Pienellä selailulla löysin STL:n hyväksynnän saaneitten vastaanottimien luettelosta 5 mallia Paillard radioita:

Paillard 58, vaihtovirta, hyväksytty 1937_12
Paillard 79, tasa-/vaihtovirta, hyväksytty 1937_12
Paillard 39 TR, vaihtovirta, hyväksytty 1938_09
Paillard 39 T.C., tasa-/vaihtovirta, hyväksytty 1938_11
Paillard 59 B, vaihtovirta, hyväksytty 1938_11

Valmistajaksi on kaikissa merkitty E.Paillard & Co.

Tuo kuvan vastaanotin lienee Malli 39 T.C. tasa-/vaihtovirtakone.

Kauko Viitaselta saattaa löytyä enemmänkin tietoa?

terv. Jorma

STL:n julkaisemissa tiedoissa on pääsääntöisesti ilmoitettu vain valmistaja. Tuota noin 11.000 laitenimikettä sisältävää koottua luetteloa täydennän sitämukaan, kun tulee vastaan mm. mahantuojien ilmoittamia mainoksia tai muuta materiaalia. Kokoamaani luetteloon olen lisännyt sarakkeen "maahantuoja / markkinoija" tuon valmistaja sarakkeen lisäksi.

Näistä Paillard radioista puuttuu vielä maahantuojatieto. Ehkä se vielä tässä viestiketjussa selviää.

Jorma

Ainakin v. 1939 Paillard radioiden pääedustaja Suomessa (maahantuoja?) oli Oy Fazerin musiikkikauppa, radio-osasto, Aleksanterink. 11 Helsinki. Turussa näitä myi Radiolaboratorio Sinko, Luostarink. 15.
Liitteen mallien lisäksi vuoden 1939 malleihin kuului Paillard 59 B, jossa tavanomaisen virityksen lisäksi oli viisi näppäinvalintaa. Niihin käyttäjä voi virittää haluamiaan keskiaaltoasemia valmiiksi. Malli 59 oli muuten sama, mutta ilman näppäinvalintoja.

Kauko Viitanen

Tuli mieleen tuosta Kaukon liittämästä mainoksesta, miten mahtoi tuo hintapolitiikka suhtautua sen ajan muuhun vastaanotintarjontaan ?

Kuulessää kirjoitti 23.11.2017 klo 10:26:31:


Sen verran on nyt löytynyt suurin piirtein tuon ajankohdan vertailutietoa, että:

Ominaisuuksiltaan suurin piirtein vastaavia lienevät olleet kotimaiset

Fenno-Sampo 39-TV  joka myös oli yleisvirtalaite 2550 mk
Helvar Super 460 2400 mk

Nuo tiedot löytyi ihan täältä foorumin omilta sivuilta. On tuo Paillard näköjään ollut hiukan kalliimman luokan laite silloin.

"Raitiovaunun kuljettajan palkka oli vuonna 1937 kuukaudessa 1850 markkaa, kuljettajia oli 315. Palvelukseen otettavien kuljettajien kuukausipalkka oli vuonna 1931 ollut 1400-1600 markkaa.  (Estlander 1931, 158)"

Tuon tiedon lähteenä http://www.norssit.fi/liitteet/norssi0901.pdf. Siellä muutakin hintavertailua 1920-1980 mm. elintarvikehintoja.

O.Y. Yleisradio A.B:n vuosikertomuksista 1939-1941 selviää, että:

Kuuntelumaksu nousi 100 > 120 markkaan v. 1940

Radion akun lataus yhtiön perustamilla (syrjäseutujen) latausasemilla maksoi 8-20 mk akun koosta riippuen

Viipurin radioaseman viimeinen lähetys tapahtui 15.II.1940, jonka jälkeen asema purettiin ja kuljetettiin manner-Suomeen.

Näin newbienä on ihan pakko kysyä, onko noita vanhoja Radiot-lehtiä jostakin saatavana, joko painettuina tai mikä olisi ehkä vielä hienompaa, sähköisessä muodossa ? Tuli vaan mieleen esim. nuo ASA ja Helvar tikut.

Ei taida löytyä kovinkaan monen ulkomailla valmistetun radion asteikkolevyssä radioasemaa nimeltä VIIPURI