Käviskö tuollainen: http://diyaudioprojects.com/Tubes/6DJ8-Tube-Headphone-Amp/

en ole rakentanut, mutta sattui silmiin. Autch........

Täytyy ihmetellä miten paljon tavaraa saa alle 22 eurolla.

Lainaus:


Mikä on kuulokkeittesi impedanssi ?

Putkilla toteutettaessa on tärkeää tietää kuulokkeiden impedanssi.
Suurohmisille (300...600 ohm.) voi kuulokevahvistimen tehdä ilman päätemuuntajaa.
Pienohmisille (32... ohm.) tarvitaan muuntaja, tai ilman sitä, hyvin epäkäytännöllinen suurivirtainen kytkentä.

Ei se pieniohmisia kuulokkeitta syöttämään pystyvä OTL vahvistin ole mitenkään mahdoton

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/putket/E/ECC88/vasta/Shine_vol_3_ot...

Vahvistin on omaa suunnittelua. Se ei vain ole niitä kaikkein yksinkertaisimpia. Siinä vastakytkentä on säädettävä ja tarvittaessa nollasta jonnekin 18 dB:iin. Itselläni on jokapäiväisessä käytössä variaatio tästä vahvistimesta

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/putket/E/ECC88/vasta/Shine_vol_2_ot...

Olen käyttänyt näissä vahvistimissa lähtöasteessa ECC88 putkia tuplattuina. Voisi mahdollisesti korvata ECC99 putkella, jolloin kanava syntyisi kahdella putkella, stereona 4. Rakenteeltaan vahvistimet ovat vastavaiheisia, tunnetaan ehkä paremmin köykkäläisinä. Vahvistimien lähtöteho riittää ohjaamaan kaiuttimia kohtuullisella voimakkuudella.

Ei tullut mitattua. Mittaukset tein 50 ohmilla koska kuukokkeitteni impedanssi on kyseinen 50 ohmia. Kuunteluja tein myös 8 ohmin kuulokkeilla. Toimi mutta kuuntelu jäi vähiin kuulokkeiden huonon laadun takia.
Nämä vahvistimet eivät välttämättä ole sopivia ensimmäiseksi putkivahvistimeksi. Niissä on ylimääräistä luksusta. Itse perusvahvistin ei kuitenkaan ole kovin monimutkainen.

Voisko ajatella ihan putkipääteastetta A-luokassa. Ilman päätemuuntajaa. Kuulokkkeen tehovaatimushan on varmaan Murto-osa watista.

TM:n mittauksia on eräs tällainen keinopäällä tehty:

https://tekniikanmaailma.fi/tm-1114-aanenlaatu-puntarissa/

Itselläni esim ei enää mitään havaintoa ole yli 10 kHz taajuuksista, joten oikeastaan  korvan kuulovaste määräisi vahvistimen vasteen.

Kipukynnys 120 dB saadaan luukuttamalla 1 W/m2. Korvan vastaanottopinta-ala on luokkaa 1 cm2, jolle kipuraja saadaan siis teholla P = 0,1 mW.

Kiitos Artolle kytkennästä.  Tuo on jo suhteellisen simppeli.  Voisijopa tehdä. Voisiko putket olla joitain muita? 

Mutta 'hiukan' ihmetyttää, että tuohon katodivastukseen hukataan 5W  tehoa, jos kuulokkeisiin menee muutama milliwatti.  Onko ihan pakko?

Muistaakseni testasin, että noin 0,5V rms jännitteellä nämä kuulokkeet tekivät riittävän kovan äänen.  Jos vaikka oletetaan, että 1V rms riittää, niin teho on tällöin 3,3mW (300ohm) ... onko oikein? 

Luulisi, että jokin sopiva kytkentä , jossa hukataan alle 1W riittää?  (hyötysuhde tällöin 0,3%)   .. ei kai putket voi olla näin 'huonoja'?

Ei tuo tehon hukkaus sinänsä haittaa,  mutta  tuntuu vain 'tyhmältä' polttaa ääni vastukseen .. ei  päästää kuulokkeisiin. Kai sitä kuitenkin voisi sopivalla kytkenällä saada putkista  vähemmälläkin hukkaamisella puhdasta ääntä.  Kuulokkeille riittää noin 10mW.  Sopisiko EL84 putkeksi?

ECL85:llä saa myös yksinkertaisen, mutta hyvän kuulokevahvistimen 300...600 ohmin kuulokkeille. Nämä putket ovat lisäksi halpoja.

Tuon NFETin tulokapasitanssi on turhan suuri, n. 1,3 nF.
Kytkentähän on katodiseuraaja, joten vain osa kapasitanssista "näkyy" inputissa, mutta varmaan riittävästi.

Mielenkiintoista kuulla, että 300 ohmin kuulokkeilla jo 2 Vpp on riittävästi.

BS170:n max. tehohäviö on kovin pieni, vain 350 mW, joten sen kanssa ei voi ajaa 100 mA lepovirtaa.
Jotakin tämän tyyppistä, hiukan tukevampaa fettiä käyttämällä saisi tuon välitransistorin jätettyä pois.

Ihan totta tuo häviöteho, BS170 on vähän turhan pieni. Mutta varmaan joku nykyistä pienikapasitanssisempikin löytyisi, voisi saada tuon ylimääräisen puskurin jätettyä välistä.

Kun kerran kuulokkeissa riittää ääntä pienemmälläkin jännitteellä, ehkä voisi kokeilla maltillista negatiivista takaisinkytkentääkin tuossa. Toki katodivastuskin jo sitä tekee hieman, mutta siinä on kuitenkin ohituskonkka.

--
Tuukka OH3MVV

hiukan tuunasin.  Vaihdoin fetin nopeampaan (pienempi kapasitanssi) ja riittävän tehokkaaseen IRFD120  . Poistin turhan  trankun.  Nyt menee 0-säröllä? :  30Hz-100KHz. Kuvat vakuuttaa?
Vahvistus melko tarkalleen 10.
input sininen, out keltainen

uusi kytkis, jolla edelliset testit tehty

testasin, että nykyinen kytkis antaa noin 7Vpp ilman leikkaamista. Isommalla Dc jännitteellä voisi helposti nostaa tuota.  Ohessa pari kuvaa lähdöstä musiikilla .. noin 2Vpp riittää.  Ekassa meko kova voluumi.  seuraavassa, miltä se näyttää ... eli tuollaista 'söheröä' sen vahvistimen tulee pystyä puskemaan ulos. Joku nero voisi varmaan laittaa vaikka spektrin tuosta.

FFT ominaisuus?  ... en ole ehtinyt tutustumaan tuohon skooppiin ajan kanssa. Olen vain käyttänyt perustoimintoja. Täytyy  surffata menun kanssa. .. tai jopa etsiä manuaali peliin. 

Nappulatekniikka näissä nykyajan laitteissa on haastavaa ... hetkeen kun ei käytä, niin ei enää muista 'polkuja'.  Varsinkin se 'kiinan' signaaligeneraattori ja varsinainen 'satunnaistoimintogeneraattori' ... logiikka on todella kiinalainen ja siitä ei pääse jyvälle.

Tosin kovin kummoiseen dynamiikkaan ei spektrissä päästä kun Siglentissä on vain 8 bittinen A/D muunnin. 6 dB/bitti tarkoittaisi 48 dB. Kyllä sillä tietysti jo pahimmat harmoniset näkee.

Itselläni on samanlainen skooppi ja olen ollut siihen tyytyväinen.

--
Tuukka OH3MVV

Itselläni on Dynamic Signal Analyzer HP 35660A mittalaite. Sillä näkee äänisignaalista kaiken mahdollisen; spektrin ja särön mukaan lukien. Tietysti kyseistä mittalaitetta pitää osata käyttääkin. Hieman olen jotain mitannut.

ECL85:n kanssa 36 ohmiset kuulokkeet vaativat muuntajan käyttämistä.
Jollakin suurivirtaisella putkella ja vastakytkentää käyttämällä homma voisi toimia ilman päätemuuntajaa.

Kuva2

... palaan tähän joululahjaan, kuulokevahvariprojektiiin.    Eilen kokeilin skoopin FFT ominaisuutta. Varmaan se toimi, mutta kovin vaikeaa oli tajuta, että mitä se näyttö tarkoitti. Saattaisi olla hyvä idea, jos joku osaava hiukan opettaisi meitä tyhmiä asian suhtee. Kovasti ihmettelin, että miksi kantilla ei näy kertaantuvia piikkejä?

Minulla on  kuitenkin nyt kiire saada tämä vahvari joulupakettiin.

Eilen tein risukasan piirilevylle.  Toimi hienosti. Mutta kun laitoin sen koteloon (joka myös piti tehdä = tunteja kuluu) , niin heti sanoi POX. fetit hajosi. Ilmeisesti lisäämäni nostava hakkuri (kiinasta) , joka tekee anodijännitteet sai aikaan liian ison gate-jännitteen fetille.  (fetti on muuten nyt 2N7005 = tosi nopea).  Siksi lisäsin diodin, joka leikkaa isot gate-jännitteet (uusi kytkis). Tälläiseen putkelta tulevaan isoon piikiin pitää näköjään varautua.  Kasvatin myös source vastatusta, sillä fetti kuumennee kovasti (on 60C).  Koska minulla ei ole 500K trimmeriä, niin oheinen kytkentä oli tehtävä.   Putkien hehkut ovat sarjassa ja suoraan kytketty syöttävään 12Vdc'n.  Ohessa yhden vaiheen kytkis ja kantti ulos 20KHz.   

Ominaisuuksista:
vahvistus= 12
taajuusalue = 7Hz-500KHz  ( -50% tason alennus...db??)
max out+/- 3,8V (siis 7,6V p-p)
Särö ? .. ei ole
koko hökötys ottaa  12V / 0,55A

artosalo kirjoitti 22.12.2017 klo 20:53:14:
Olet täysin oikeassa. Lundahlin tuoteluettelossa lukee "Solid state headphone out. 1+1:1.1 For 32/50 and for 600 ohm headphones".
Tämä lukee tuoteluettelon sisällysluettelossa. En epähuomiossa huomannut sitä. Tuoteluettelossa mainitaan myös LL2765 joka on "Output transformer for tube headphone amplifiers". Se on tarkoitettu putkikäyttöön.

Pieniohmisille kuulokkeille (32 ohm.) sopii tällainen muuntajallinen kytkentä. Muuntajan ensiöstä käytetään vain toista puolikasta.
Käytin asteiden välillä pientä vastakytkentää säätääkseni vahvistuksen sopivaksi, mutta samalla särö pienenee ja muuntajan vaikutus taajuusvasteeseen vähenee oleellisesti.
Suoritusarvot näkyvät kytkennässä.

Tässä vielä saman tapainen konstruktio ECL85/6F5P/6GV8 putkella.
Vastuksen R5 voi jättää pois jos ei pidä vastakytkentää tarpeellisena.

pekmatval kirjoitti 21.01.2018 klo 15:54:15:


Tuo ulkonäkö todella vaikuttaa myös laitteen sisäiseen sielunelämään. Ilmiön voi havaita esim autoissa. Kun pesee niin kaikki toimii ja moottorikin kuulostaa hyrisevän tyytyväisenä.