En rohkene vannoa, että muistan oikein, mutta.

70-luvulta olen muistavinani, kun stereoradionauhurin ostaja sai kaupanpäälle joulukinkun. Toinen tapaus muistuu televisioista, väritelevison ostaja sai yhden vaiko kaksi lippua yleisurheilun Suomi-Ruotsi -maaotteluun olympiasatadionille. Laitemerkkejä ja -myyjiä en noista muista.

-ilkka

Olin vuosina 1971-1973 radio-Tv-liikkeessä/-huollossa Kokkolassa töissä. Niiltä ajoilta en muista "kylkiäisiä" tarjotun. Eri asia lienee se, jos ostaja onnistui tinkimään kaupan päälle jotain.

Varmaan kytkykaupassa saattaa olla paikkunta- tai ketjueroja.

Heikki M

Siemens yritti 1960-luvun lopulla laajentaa toimintaansa kodin elektroniikkaan. Tämä nojatuolikampanja oli muistaakseni sen alkuvaiheisiin liittyvä.

Kauko Viitanen

Tästä tempauksesta on juttu HiFi-lehdessä 11/1979. Sen mukaan siinä olivat mukana Radio-Lahti ja Hirvox. Näillä molemmilla oli useita myymälöitä Helsingissä. Alkuperäinen ilmoitus on HiFi-lehden kirjoituksen mukaan julkaistu helsinkiläisissä sanomalehdissä sunnuntaina 30.9.1979. HS:n digiarkistosta se ilmeisesti löytyy.

Kauko Viitanen

Kaupanteko oli vielä 70-luvulla todella joustavaa kaikkiaankin, nykyäänhän se on tavaran jakelua joka on
aivan eri asia. Silloinhan normikaupalla asiakas sai tingattua esim. kuulokkeet kaupantekijäisinä hifilaitteita
ostaessaan. Käteisasiakas oli kuningas ja jokainen ostaja tinkasi hinnan viimeiseen asti, kauppa käytiin ajan
kanssa. Laskulla vaihtoehtoisesti 14pv -2% / 30pv netto, tämä oli ihan yleinen käytäntö.

Etukäteen ei kenenkään tarvinnut maksaa mitään, silloinen asiakas oli kävellyt ovesta ulos samantien
jos sellaista olisi erehtynyt vaatimaan. Kolmas vaihtoehto oli osissa maksu, jolloin asiakas sai postissa
laskun ja siinä oli valmiiksi painetut viitepankkisiirrot mukana, joilla asiakas maksoi kuukausittain erät
pois, ilman ilman mitään korkoja tai lisämaksuja. Se oli ts.sen ajan epävirallista "osamaksukauppaa"
Osamaksukauppaa ei tehty koska se oli hankalaa ja kallista asiakkaan kannalta. Miltä kuulostaa?

Markku 

Totta, verkkokaupastakaan ei kannata ostaa jos on mahdollisuus käydä firman kivijalkaliikkeessä,
ostin hiljakkoin mittalaitteen jonka hinta aleni huomattavasti kun kävin sen liikkeestä ostamassa.

Markku 

Maja kirjoitti 18.11.2017 klo 20:26:46:


Itse ostin aikoinaan radioamatöörilaitteita ja muutaman televisionkin Televisioapu -nimisestä liikkeestä. Koskaan ei tehty kauppoja kiireellä, Pakarisen Ville tarjosi kahvit ja joskus jopa olutpullonkin. Jos ostopäätös vaikutti epävarmalta, Ville tarjosi laitetta kokeiltavaksi periaatteella jos et ole tyytyväinen, niin tuo takaisin.

Kukkaron tilaa ei koskaan kyselty, mukaan annettiin nippu tilillepanokortteja ja asiakas sai päättää kuinka monessa erässä halusi maksaa. Kerran kun ostin sukulaiselle TV:n, Ville tarjosi pakettiautonkin kuljetusta varten ilman eri korvausta.

Valitettavasti enää ei taida olla tällaisia kauppoja, Villekin on jo aikaa sitten siirtynyt pilven reunalle. Silloisen myymälän paikalla toimii nykyään Uraltone. Ihan hyödyllinen putiikki sekin.