Sivunvalintanappi Sivu: 1 2 [3]  Lähetä aiheTulosta
Erittäin kuuma aihe (Enemmän kuin 25 vastausta) S-käyrän etsintää (Luettu 21623 kertaa)
putkinotko
God Member
*****
Poissa


SRHS # 751

Viestejä: 1881
Sijainti: Lohja
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #30 - 17.11.2017 klo 08:45:47
Tulosta viesti  
Moro

Ehdottomasti ei rinnan!!! Zenerit ei ole niin identtisiä etteikö niiden kynnykseen kompastuisi. Se zener joka alkaa johtaa millivoltin ennen pariansa, saa niskaansa kaiken virran, ja viereinen vain ihmettelee, että mikäs sen tuli.
Ehdottomasti sarjaan.

Jussi
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #31 - 17.11.2017 klo 08:47:16
Tulosta viesti  
putkinotko kirjoitti 17.11.2017 klo 08:45:47:
Ehdottomasti ei rinnan!!! Zenerit ei ole niin identtisiä etteikö niiden kynnykseen kompastuisi. Se zener joka alkaa johtaa millivoltin ennen pariansa, saa niskaansa kaiken virran, ja viereinen vain ihmettelee, että mikäs sen tuli.
Ehdottomasti sarjaan.


Tämä selvä. Kiitos tarkennuksesta.  Siispä 2 x 60 100 V zeneriä sarjaan tuohon esittämääni ?
« Viimeksi muokattu: 17.11.2017 klo 18:17:43 Kirjoittaja Kuulessää » 
Syy: Jännitearvon painovirhe korjattu 
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #32 - 17.11.2017 klo 22:51:05
Tulosta viesti  
Unohdetaan edelliset ehdotelmani, en enää itsekään muista miksi olisin tuota kytkennän etuvastusta halunnut pienentää. Anyway, nyt on kokeiltu noin 1k8 etuvastus (3kpl 5k6 rinnakkain), 200 V zeneri ja tuo kytkentä ruokkii vain ECC:n toista puoliskoa. Virrat päälle ja alkujännite ennen etuvastusta nousi taas sinne 340 Volttiin. Sellaiset 210 V (siis selvästi yli Zenerin nimellisarvon 200 V) näkyy tuossa zenerin ja 1k8 liitospisteessä vajaat viitisen sekuntia ja sitten tuo jännite yhtäkkiä romahtaa 30 V korville. Jännite ennen etuvastusta tipahtaa myös jonnekin 170 V tienoille. Tuo romahdus tapahtuu selvästi ennen kuin putket alkaisi johtaa.  Kovin kauaa en viitsinyt odotella mitä sitten tapahtuisi. Mitäs tuossa nyt oikein tapahtuu ????? Ylikuormittuuko seleeni vai oliko tuo zenerin tuho. Näyttää testerissä edelleen diodilta, ja saman proseduurin voi toistaa, menee ihan samalla tavalla. Alkaa vaan näyttää siltä, että tämä kiss("keep it simple, stupid")-tie on nyt kuljettu...

Edit 18.11.2017: Pari uutta vaihtoehtoa tuli mieleen;

A) hiukan lisää komponentteja regulaattoriin

Tuollainen schema tuli googlaamalla. Tuosta voisi kokeilla tuota regulointiosaa ympätä tuohon anodilinjaan. 100 mA pitäisi riittää normaalitoimintaan kun pääteputket ei ole tuossa linjassa

B) pienitehoinen invertteri virtalähteeksi

Jos tuohon invertteriin päätyy, niin pitääkö olla "puhdasta" siniaaltoa antava vai riittäisikö "modified" mallinen. Hintaeroa noilla taitaa jonkin verran kuitenkin olla vaikka sieltä tehoskaalan alapäästä valitsisikin. Pienitehoisia 12 V virtalähteita löytynee nurkista syöttölaitteeksi. Etuna tietysti se, että radioon ei tarvita muutoksia. Miten stabiileja nuo sitten lienee syöttöjännitteensä vaihteluille.
« Viimeksi muokattu: 18.11.2017 klo 07:35:32 Kirjoittaja Kuulessää »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 2663
Sijainti: Perniö                
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #33 - 18.11.2017 klo 15:34:50
Tulosta viesti  
Lainaus:
Tuo romahdus tapahtuu selvästi ennen kuin putket alkaisi johtaa.


Lämpenivätkö zenerit kovasti ?

Lainaus:
Virrat päälle ja alkujännite ennen etuvastusta nousi taas sinne 340 Volttiin.


On TODELLA outoa jos noin kävi. Virtaa nimittäin kulki sillä hetkellä (340V - 210 V) / 1k86 = 70 mA. Eli melkein sen verran kuin radio vie lämpimänä.
Silloin jännitteen TÄYTYY laskea.

Muokattu:
Jännite ennen etuvastusta tipahtaa myös jonnekin 170 V tienoille.


Outoa... Vastusten pitäisi tässä tilanteessa käydä todella kuumana. Tehoa niihin häviää tässä tilanteessa n. 11 W.

Nyt tämän zenerihomman voisi laskea ihan uudestaan, kun syötät vakavoitua jännitettä vain yhdelle triodipuoliskolle. Alkuperäinen laskelma oletti syöttöä molemmille.

Jos zenerille laitetaan 4 mA ja triodille saman verran (3,9 mA), niin uusi sarjavastus olisi : (230V - 200V ) / 8 mA = 3,8 k, eli vakiokojoja käytettäessä 3k9.

Ja tuosta linkittämästäsi kytkennästä. Se on kyllä säädettävä, mutta mitään jännitteen regulointia siinä ei ole, vain jännitteen säätö ja virtarajoitus.



  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #34 - 18.11.2017 klo 18:14:09
Tulosta viesti  
artosalo kirjoitti 18.11.2017 klo 15:34:50:
Vastusten pitäisi tässä tilanteessa käydä todella kuumana.

Jo vain kävikin. Aluksi oli vain 1k5 2W vastus (ei ollut juuri sitä 1k8 kuin ¼W tehoisena) ja 200V 5W zener. Mittakoukku kuvan paikassa eli ihan vastuksen päässä. Lopputulos näkyykin kuvasta. Zenerin lämpötilaa en ehtinyt kokeilla...

En vaan käsitä mikä tuon jänniteromahduksen aiheuttaa. Kun zenerin toisen pään irrottaa, kaikki toimii kuten ennenkin. Ja mielestäni kytkin sen oikein päinkin, katodi (eli viivattu pää ?) + jännitteeseen. Tuo suotokonkalta tuleva jännite siis tipahtaa vasta tuon romahduksen tapahduttua siihen 170 V arvoon, sitä ennen se lähtee sieltä 340 V:sta hitaasti laskemaan. En oikein osaa kuvitella muuta kuin että seleeni tuossa tilanteessa ylikuormittui jotenkin.
  

Kuumaa.jpg ( 20 KB | 0 latausta )
Kuumaa.jpg
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #35 - 21.11.2017 klo 07:33:48
Tulosta viesti  
Kokeellinen tutkiskelu on hieman jatkunut. Ihan sopivia etuvastuksia ei pakista ole löytynyt, mutta neljä 15k rinnakkain antanee noin 3k7 jolla kokeilin. Nyt zenerin jännite asettui lähes siihen 200 V nimellisarvoon, mutta verkkojännitteen ollessa alimmassa arvossaan sekin tipahti kuitenkin hieman, johonkin 196 V paikkeille. Ilmeisesti tuo arvo oli vielä hieman liian suuri. Käynnistysvaiheen jänniteromahdusta ei enää tapahtunut eikä komponentitkaan käyneet erityisen kuumina. Nyt pääsi niin pitkälle, että asemiakin alkoi kuulua, kuitenkin vastaanottoherkkyys kärsi tästä operaatiosta korvin kuultavasti ja heikommat asemat melkein hävisivät kuuluvista. Laitoin vielä R6 rinnalle 47 k jolloin ECC:n anodijännite nousi 120 Voltista takaisin sinne 140 V arvoon jossa se oli ennen tätä kötöstystä ja toiselle puoliskolle meni suoraan 230 V. Herkkyystilanne ei silti juuri parantunut ja SDR-kuvaan tuli varsin outoja "vinkuja". Taitaa tuolla nyt tulla jotakin villivärähtelyjä mukaan, onhan tässä kuitenkin kyse ula-etupään peukaloinnista. Asema oli viritetty 93.0 MHz tällä kertaa. Taidan luopua ajatuksesta ja etsiä Saloralle tukevamman verkon vaiheen kuuntelua varten...tai odottaa kevättä että patterit saa pois päältä. Kiitos kuitenkin kaikille vinkin antajille, kyllä tässä taas oppimiskäyrä nousussa oli.
  

gqrx_wf_20171120_193549.jpg ( 99 KB | 0 latausta )
gqrx_wf_20171120_193549.jpg
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 2663
Sijainti: Perniö                
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #36 - 21.11.2017 klo 10:28:50
Tulosta viesti  
Tästä voi oppia erään zenerin käyttöön liittyvän seikan. On hyvin vaikeata saada aikaan reuloitua 200 V jännitettä, jos raakajännite on (vain) 230 V ja vaihtelee
+ 10 V sekä käynnistystilanteessa käy vielä yli 300 V:ssa.
Tässä tilanteessa sarjavastuksen arvo jää pakostakin pieneksi, jolloin virta komponenteissa vaihtelee hyvin suuresti jännitealueen ääripäissä.

Paras ratkaisu olisi puolijohteilla toteutettu sarjaregulaattori.

ULA-oskillaattorin anodijännitteen muutos 140 V:sta 120 V:iin ei pitäisi vaikuttaa herkkyyteen lainkaan, ei ainakaan siinä määrin, että eroa voisi kuuntelemalla havaita.
Oskillaattoripiirin kaikki komponentit ja niiden liikuttelu saattavat vaikuttaa oskillaattorin viritykseen tai toimintaan. Ehkä tästä on kysymys.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #37 - 21.11.2017 klo 11:52:31
Tulosta viesti  
artosalo kirjoitti 21.11.2017 klo 10:28:50:
ULA-oskillaattorin anodijännitteen muutos 140 V:sta 120 V:iin ei pitäisi vaikuttaa herkkyyteen lainkaan, ei ainakaan siinä määrin, että eroa voisi kuuntelemalla havaita.
Oskillaattoripiirin kaikki komponentit ja niiden liikuttelu saattavat vaikuttaa oskillaattorin viritykseen tai toimintaan. Ehkä tästä on kysymys.


Ehkäpä. Tässä tuo ula-etupää on vielä ihan eriliskomponenteilla muun kytkennän osana toteutettu, kun uudemmissa taitaa sitten yleensä olla oma ula-aste erikseen omassa purkissaan. Nuo kytkennät, tässä tapauksessa ihan vain kokeiluluontoisesti tehtynä, esim. rinnan olevien vastusten liitoslankoja edes lyhentämättä muodosti varmaan erinäisiä kytkentään kuulumattomia kapasitansseja/induktansseja. Niinhän noissa radiokorjauskirjoissa yleensä varoitellaan että ainakin korjauksia tehtäessä komponentit tulisi sijoittaa korvattavien paikoille ja lankapituuksin. Jokin nimenomaan tuohon herkkyyteen kyllä vaikutti. Sen vaikutuksen huomasi jo mittajohtimia kiinnittäessä/irrottaessa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Sivunvalintanappi Sivu: 1 2 [3] 
Lähetä aiheTulosta