Sivunvalintanappi Sivu: 1 [2] 3  Lähetä aiheTulosta
Erittäin kuuma aihe (Enemmän kuin 25 vastausta) S-käyrän etsintää (Luettu 21624 kertaa)
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #15 - 15.11.2017 klo 11:27:18
Tulosta viesti  
Oikeastaan tästä voisi avata vaikka uuden ketjun mutta jatkan kuitenkin tästä. Mielenkiinnon vuoksi tein tutkiskelun myös samasta pistorasiasta jännitteensä saavalle Salora Milano 58-mallille. Tätä ei ole pääteputken hilakonkan uusimista lukuunottamatta varmaan koskaan isommin korjailtu. Säätötarvetta kuitenkin  näyttäisi olevan kun paras kuuluvuus on vasta tuolla 120 kHz päässä teoreettisesta 105,500 MHz:stä. Äänenlaadussa ei kuitenkaan ole mitään moitittavaa joten annan olla tuollaisenaan.

Tulos on sikäli mielenkiintoinen, että näyttää tuo verkkojännitteen vaihtelu tuohonkin vaikuttavan, mutta paljon vähemmän. Testin aikana asema (edelleen tuo 94,8 MHz) oli viritetty virityssilmän parhaaseen signaalivoimakkuuteen. Siinä on myös äänenlaatu parhaimmillaan.

Toistossa  tuota vaihtelua ei huomaa, mutta se onkin vain alle kolmasosan siitä mitä 1000V vaeltaa. Tuossa kuvassa  on noin 3 ½ minuutin pätkä. Taajuus vaihtelee noin 20 kHz kun 1000V:ssä se vaihteli n. 70 kHz ja pahimmalla tapauksella (225-235 V) vielä enemmänkin. Tuo keskitaajuuden 20 kHz vaihtelu  ilmeisesti pitää toiston vielä Milanon S-käyrän suoralla osalla.
  

Taajuusvakavuus.jpg ( 340 KB | 0 latausta )
Taajuusvakavuus.jpg
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hukkis
Senior Member
****
Poissa


SRHS

Viestejä: 446
Sijainti: Espoo
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #16 - 15.11.2017 klo 20:29:21
Tulosta viesti  
Tuli mieleen tuosta zenerillä vakioidusta anodijännitteestä, niin aikoinaan rakentelin HiFi-lehdessä julkaistun Taneli-etuvahvistimen. Kytkentä perustui alan gurun ajatuksille. No tässä putkien anodijännitteet vakavoitettiin pienillä regulaattoreilla, regut "kelluivat" anodijännitteessä. Samaisessa kytkennässä oli myös hidastettu hehkujännitteen nosto ja viivästetty anodijännitteen kytkentä.

Tämä ei nyt liity millään tapaan tuohon S-käyrään, vaan kun tuli zeneristä puhetta, niin muistui mieleen tuo Tanelin kytkentä.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #17 - 15.11.2017 klo 23:02:42
Tulosta viesti  
Tuo Hukkiksen viesti aiheuttikin taas haja-ajattelua. Mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun virta kytkeytyy; laitteessa on kuitenkin seleenitasasuuntaaja joten anodijännite nousee melko nopeasti joksikin aikaa normaalia korkeammalle ennen kuin putket alkavat ottaa virtaa. Kestääkö tuo 5 W Zener tuon käynnistysvaiheen muutamien sekuntien jännite/virtapiikin ? Kokeilemallahan tuokin tietysti selviää...
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
putkinotko
God Member
*****
Poissa


SRHS # 751

Viestejä: 1881
Sijainti: Lohja
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #18 - 16.11.2017 klo 08:36:06
Tulosta viesti  
Moro

Mitään virtapiikkiähän ei synny, kun virta alkaa kulkea vasta putkien lämmettyä.

Jussi
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 2663
Sijainti: Perniö                
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #19 - 16.11.2017 klo 10:22:26
Tulosta viesti  
Lainaus:
Kestääkö tuo 5 W Zener tuon käynnistysvaiheen muutamien sekuntien jännite/virtapiikin ? Kokeilemallahan tuokin tietysti selviää...


Asiaa voi tarkastella pienellä laskutoimituksella.
Nyt tosin pitäisi olla Saloran koko kytkentäkaavio jotta voisi varmasti päätellä tehohäviöt sarjavastuksessa ja zenerdiodissa.
Oletetaan, että käyttöjännite 1k8 sarjavastukselle tulee suoraan tasasuuntaajalta (oletettavasti välissä on jokin sarjavastus).

Kun virrat kytketään radioon, niin zenerdiodin virta alkaa kulkea välittömästi, jolloin käyttöjännite ei nouse samassa määrin kuin ilman zenerdiodia.

Jos arvioidaan, että käyttöjännite nousisi käynnistyshetkellä 260 V:iin,
niin 1k8 sarjavastuksen yli jää 60 V ja tästä aiheutuu 2 W tehohäviö.
Zenerin läpi kulkee silloin 33 mA virta, josta aiheutuu 6,6 W tehohäviö.

Jos arvioidaan käyttöjännitteen nousevan 250 V:iin, niin vastuksen tehohäviö on 1,4 W ja zenerin 5,6 W.

Mikäli 1k8 sarjavastuksen ja virtalähteen välissä on jokin sarjavastus, niin käyttöjännitteen nousu jää vielä pienemmäksi.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #20 - 16.11.2017 klo 20:03:35
Tulosta viesti  
Jussille: tarkoitin virtapiikillä tuota käynnistysvaiheessa Zenerin läpi ohjautuvaa virtaa. Arto sitä tuossa laskeskelikin.

Ja sitten ne huonot uutiset: ei ole mitään sarjavastusta tuolla, suoraan toiselta elkolta tuo linja tulee. Mittasin: 340 V ennen kuin putket alkaa johtaa   Surullinen

Mitenkäs tuota anodijännitteen kytkeytymistä voisi hidastaa? Jonkinlainen viivekytkentähän tuon hoitelisi, mutta taitaa tulla muutamalle  komponentille lisätarvetta.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
OH2EO
God Member
*****
Poissa


SRHS

Viestejä: 1120
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #21 - 16.11.2017 klo 20:44:13
Tulosta viesti  
Taajuuden stabiloimiseksi riittäisi varmasti oskillaattorin jännitteen vakavointi, eli R6: n kautta putkelle tuleva jännite.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 2663
Sijainti: Perniö                
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #22 - 16.11.2017 klo 20:59:00
Tulosta viesti  
Lainaus:
Mittasin: 340 V ennen kuin putket alkaa johtaa


Silloin virtalähteellä on nollakuorma. Kun zeneri sarjavastuksineen on kytketty, niin jännite ei nouse läheskään noihin lukemiin.

Lainaus:
Taajuuden stabiloimiseksi riittäisi varmasti oskillaattorin jännitteen vakavointi, eli R6: n kautta putkelle tuleva jännite.


Näin on. Pääseeköhän tuolle R6:lle helposti käsiksi ?

  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #23 - 16.11.2017 klo 21:02:07
Tulosta viesti  
OH2EO kirjoitti 16.11.2017 klo 20:44:13:
Taajuuden stabiloimiseksi riittäisi varmasti oskillaattorin jännitteen vakavointi, eli R6: n kautta putkelle tuleva jännite.


Tuohon tyytyminen taitaisi helpottaa tilannetta. Joskus olin mittaavinani siltä anodilta luokkaa 120 V. Ja noin se suurin piirtein taitaa olla tuosta mitatuistakin (230-90=140).  Jos pienentäisi R6 jonkin verran ja käyttäisikin 120 V zeneriä sen jälkeen?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #24 - 16.11.2017 klo 21:10:14
Tulosta viesti  
artosalo kirjoitti 16.11.2017 klo 20:59:00:
Silloin virtalähteellä on nollakuorma. Kun zeneri sarjavastuksineen on kytketty, niin jännite ei nouse läheskään noihin lukemiin.

Totta tuokin.

artosalo kirjoitti 16.11.2017 klo 20:59:00:
Pääseeköhän tuolle R6:lle helposti käsiksi ?

Tuon jälkeen olisi kyllä todella helppoa laittaa zeneri. Mutta onko vastusta nyt syytä kuitenkin pienentää jotta saisi stabiloinnille hiukan enemmän toiminta-aluetta ?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 2663
Sijainti: Perniö                
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #25 - 16.11.2017 klo 21:38:21
Tulosta viesti  
Lainaus:
Jos pienentäisi R6 jonkin verran ja käyttäisikin 120 V zeneriä sen jälkeen?


R6 "kuumalle" puolelle ei voi (suoraan) laittaa zeneriä suoraan. Siellä liikkuu suurtaajuisia signaaleja.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #26 - 16.11.2017 klo 21:47:53
Tulosta viesti  
Kuristin (arvo ?) linjaan R6 ja zenerin liitoksen jälkeen ennen kelapurkkia ja kondensaattoreiden C13/14 yhteistä pistettä ?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
artosalo
God Member
*****
Poissa



Viestejä: 2663
Sijainti: Perniö                
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #27 - 16.11.2017 klo 22:39:24
Tulosta viesti  
Enpä lähtisi lisäämään oskillaattoripiiriin ylimääräisiä induktansseja alkuperäisen  ongelman  ratkaisemiseksi. Tästä voi seurata ihan uusia ongelmia.

Jos yhden 5 w zenerin ylikuormittuminen muutamaksi sekunniksi käynnistyksen yhteydessä mietityttää, niin laita sen sijaan sarjaan kaksi 100 V 5 W zeneriä ja sarjavastukseksi 2...3 Wattinen.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #28 - 16.11.2017 klo 23:15:36
Tulosta viesti  
Nyt tulee taas haja-ajattelua ja epätieteellistä tutkimusta: Laskeskelin putkitiedoista  kullekin tyypillisen virta-arvon poimien ja pääteputkia lukuunottamatta (ne saavat anodijännitteensä ensimmäiseltä suotokonkalta) sain yhteisarvoksi suuruusluokkaa 45-50 mA. No taisin hukata kuningasajatuksenkin, eihän tuota kaikkea toki ollutkaan tarkoitus zenerin syötäväksi pakottaa. Kyllä tuo pelkästään toisen triodipuoliskon 3.9 mA pitäisi olla helppo hanskata. Systeemi sitten vaan ennen tuota R6 vastusta, sekin kyllä on tehtävissä. Nyt sitten vaan sopivia arvoja vastuksille ja zenerille hakemaan.

Arto tuossa ehdotti zenerien sarjakytkentää, pohdin vaan että noita zenereitä myös kytkeä kaksi samanlaista rinnakkain, eikös ne silloinkin jakaisi tehon ?

« Viimeksi muokattu: 16.11.2017 klo 23:58:06 Kirjoittaja Kuulessää » 
Syy: Ajatusten tarkentelua: Where’s the beef? 
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Kuulessää
Full Member
***
Poissa


SRHS 885

Viestejä: 240
Re: S-käyrän etsintää
Vastaus #29 - 17.11.2017 klo 08:27:40
Tulosta viesti  
Ajattelin tällaista ratkaisua: R6 rinnalle 47k, ennen niitä anodilinjaan 1k2 ja näiden liitäntäpisteestä 200 V Zener runkoon. Vastukset 1 W tehonkestoisina. Onnistuisikohan tuo noin?

Edit: Siis 2 zeneriä rinnakkain, 1k2 rakenneltuna neljästä  5k6 1 W rinnakkain
« Viimeksi muokattu: 17.11.2017 klo 08:44:43 Kirjoittaja Kuulessää »  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Sivunvalintanappi Sivu: 1 [2] 3 
Lähetä aiheTulosta