Paremman mittalaitteiston puutteessa yritin saada selville Salora 1000V:n s-käyrän muotoa seuraavalla järjestelyllä:

Kiinanihme funktiogeneraattori FeelTech FY2300S syöttää siniaaltoa (200 mV antotasolla) 56 pF konkan kautta ilmaisinta edeltävän vt-putken (EAF42) hilalle. DVM mittaa jännitettä kuvan esittämistä paikoista. Taajuuden askellus 5 kHz välein ja taajuus/jänniteparit taulukkolaskentaohjelmalle talteen ja siitä kuvaksi.

Aika erikoinen tuosta tuli, jotakin on varmaan pielessä joko mittaussysteemissä tai laitteessa itsessään? Ja niin, syy tähän operaatioon on, että ULA-vastaanotto on kovin vaisun oloista, äänenvoimakkuus on heikko. Pientaajuuspuoli ja pääteaste on käsitykseni mukaan kunnossa koska ulkoinen signaali levysoitinliitäntään kyllä tuottaa tarpeeksi kaiutinvolyymia. Asemavirityskin toimii erikoisesti, keskitaajuudella on lähes täysin hiljaista, sen ala- ja yläpuolella ääni kuuluu.  Ilmaisinelko on vaihdettu.

Edit 27.10: Tuohan vaikuttaa ihan siltä kuin ilmaisu tapahtuisi luiskailmaisinperiaatteeella. Otto Limanin Radiotekniikka-kirjassa tuota  luiskailmaisimen toimintaa on selvitetty s.233.
 
Kokeilin myös kuunnella tuollaista postimerkin kokoista FM-lähetintä. Signaalitaso metrin päässä on tietysti erittäin hyvä ja sillä signaalilla radiokin toimii aivan hyvin, tuo viritysongelmakin poistuu. Eli heikko antennivastaanotto laitteen omalla koteloantennilla tuntuu tuovan nuo ongelmat.

Pari kuvaa selvittänee mittausjärjestelyä ja tulosta. Kommentit tervetulleita...

Tuli mieleen tuosta ilmaisimen toision virityksen herkkyydestä. Tuntuu, että sydän on sen verran väljähkö? tuohon kelarunkoon, että se taitaa liikahtaa heti  johonkin suuntaan kun viritysmeisseli (muovinen toki) koskettaa. Tuon perusteella voisi ajatella että olisiko syytä sulattaa hiukan uutta vahaa tuohon päälle. Enemmän noita virityksiä tehneiltä kysyisinkin, kuinka tarpeelliseksi tai tarpeettomaksi näette noiden kelasydänten paikoilleen lukituksen vahalla virityksen jälkeen ?

Penalle kiitos vihjeestä. Juuri kerkesin heittää roskiin tuollaisen venähtäneen mustekalan. Taas se nähtiin että heti tulee tarvis kun jotakin poistaa varastosta.

Saloran tutkiminen on jatkunut ja syy tuohon ilmaisinvirityksen yliherkkyyteen taitaa olla selviämässä. Radiota kuunnellessa kun asemaviritys tuntui siirtyilevän aina välillä ihan omia aikojaan. Ajattelin ensin, että kyse saattaisi olla komponenttiviasta, mutta sitten kokeilin seurata Saloran oskillaattoritaajuutta tuollaisella SDR-donglella ja siinähän tuo taajuuden vaihtelu näkyikin selvästi. Laskennallinen taajuus pitäisi olla 105,500 MHz (Yle Eurajoki 94,8 oli kuunneltavana). Tuo vaihtelu oli tietyllä lailla systemaattista kuitenkin joten tuli mieleen seurata verkkojännitettä tuossa rinnalla. Sieltähän se syykin sitten löytyi, jännite vaihteli hyppäyksillä välillä 226 - 235 V säännöllisen epäsäännöllisesti. Tuossa liitekuvassa vaihtelu oli 230-235 V.

Nyt sitten ehdotuksia miten tuo ehkäistään. Eihän tuo aina tunnu tuota tekevän, mutta silloin kun tekee ilmiö on kokolailla kiusallinen. Carunalle taitaa olla turha asiasta valittaa...

Tulkintasi ilmiön aiheuttajasta tuntuu olevan oikea. Eteisessä on 2kpl 550 W sähköpatteria ja kyllä tuo niiden kytketymistä tuntuu seuraavan. Katkaisun värähtely näkyy tuossa oikein selvästi, molempia pattereita ohjaa yhteinen termostaatti joka tosin on elektroninen ja kytkentäjaksot vain muutaman kymmenen sekuntia kerrallaan.

Ja varmaan olet oikeassa siinä, että ei tuon ikäinen radio noin herkkä jännitemuutoksille saisi olla. En huomaa vastaavaa ilmiötä ainakaan parissa muussa putkiradiossa jotka tuosta samasta töpselistä toimii ja varmasti on verkon jännitteet vaihdellut paljon enemmänkin silloin kun tuo on ollut vielä uusi.  Mistäs tuota tuossa Salorassa nyt sitten seuraavaksi kannattaisi  alkaa selvittää ?

Edit: Hauska tuo vesiputousnäyttö. Siitähän saa pysäytettynä katsottua kursorilla nuo tapahtuma-ajatkin. 1,7 sekuntia kestää tuo katkaisuprosessin tasaantuminen.

Tuohan kuulostaa laitetta pahemmin raiskaamatta toteuttamiskelpoiselta idealta. Tuosta kuvaan merkitystä pisteestä mittasin, siinä näytti lyhyehkön seurannan aikana vaihtelevan välillä 228-234 V. Verkkojännite siinä 225-230 tällä erää.

Uusi asia minulle että noita zenereitä löytyy noinkin korkeille jännitelukemille, millainen lienee saatavuus. Kuinkas suuri vastus ja sen tehonkesto tulisi olla jos joku 220 Voltin kieppeillä olevan zenerin sinne löytäisi?

Jos nuo skeman jännitelukemat ovat todellisia, mitattuja, niin parempi zenerjännite on 200 V. Sarjavastuksen yli pitää sentään jäädä muutama kymmenen volttia. Zeneriksi käy esim. tämä: http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=42_690_194&products_id=3698

Sitten pitäisi saada selville etupään ottama virta, jotta sarjavastuksen arvon voi määrittää. Vain ECC81:n käyttöjännite on tarpeen stabiloida. Jos kytkentätekniset syyt edellyttävät, niin voi EC92:n ottaa mukaan tähän stabiloituun jännitteeseen.

Noilla arvoilla voisi kokeilla vaikka tällaista kytkentää.
Zenerille 6 mA, ECC81:lle 11 mA, yhteensä 17 mA, jolloin 1k8 vastus zenerin kanssa sarjaan. R1:n tehohäviö on 0,5 W joten 1 W vastus käynee myös.

En usko että on tarpeen muuttaa R5 ja R6 arvoja. Jännitemuutos on kuitenkin aika pieni.
Jos asia sinua kiinnostaa, niin voithan toki kokeilla.