Toi Åken muistikuva 10-15% on riittävä vastaus alkuperäiseen kymysykseeni, ja se pienuushan tarkoittaa juuri sitä, että toiminnan pääasiallinen tarkoitus onkin rippelijännitteen vaiheenkääntö, eikä kuristus.

Jussi

raimoj kirjoitti 07.09.2017 klo 23:34:12:

Hieman näin lonkalta jäin ihmettelemään tuota vaiheistusta ja kuormitusta:
EL84:n anodivirta ei kulje tämän lisäkäämin kautta.
Virta käämissä on vastakkainen anodivirtaan nähden.
Miten simulointi huomioon putken vaikutuksen eli vastakytkennän hurinalle
2. elkon rinnalla on myös jonkin verran resitiivistä kuormitusta

Lisäkäämin vaikutus muuntajan hintaan on olematon.

Limannin taidoista en tiedä mutta onpa saanut aikaan kohtalaisen radiokirjan.


terv.
Åke

Tuota, ikinä en ole yhtää simulaatiota tehnyt, mutta uskon kyllä toimivuuteen, kunhan simulaatio on oikein toteutettu.

Siksi kyselenkin ehkä tyhmiä, mutta miten simulaatiossa huomioidaan käämien kiertosuunta? En tiedä miten käytännön muuntajissa käämintä on toteutettu, mutta itse kelaisin käämit samaan suuntaan. Näin kun virta kulkee käämeissä eri suuntiin, kumoaisivat virrat toistensa vaikutuksia.

Mitähän simulaatio sanoo kun päätemuuntajan kummassakin päässä olisi resistiivinen kuorma? Ja mitä olet olettanut virran jakautumaksi kummassakin haarassa?

RJL kirjoitti 08.09.2017 klo 18:54:47:


Simulaatio-ohjelmana minulla on LTSpice. Hurinaa olen simuloinut periaatteella, että anodijännitteen päällä ratsastaa signaali, rippeli. Mielestäni DC:n jakaumalla ei ole merkitystä, sillä kumpaankin haaraan syötetään sama hurinasignaali.
Simulaatio-ohjelmassa on graafinen käyttöliittymä ja simuloitava kytkentä syötetään kytkentäkaavion muodossa. Käämien vaiheistus ilmoitetaan samoin kuin paperisessakin kytkentäkaaviossa, pisteellä. Simulaatioissa olen käyttänyt pääteasteen kytkentäkaaviota EL84 putkella.

Mielestäni tässä kohtaa Liman on selittänyt väärin mutta hienon kirjan on tehnyt.

Edit
Putkinotkon ajatus testauksesta on hyvä. Simulaation oikeellisuus pitäisi aina testata käytännössä.

Tämän hurinanvaimennuskytkennän toimintaa pitää tarkastella nimenomaan muuntajan toision navoista.
Tasasuuntaajalta tuleva hurinajännite aiheuttaa kaksi hurinavirtaa: toinen ensiökäämin ja pääteputken sisävastuksen kautta maahan ja toinen apukäämin ja n. 1k suotovastuksen kautta maahan. Ensin mainittu virta on huomattavasi pienempi koska pääteputken sisävastus (40k - 50k) on paljon suurempi kuin 1k suotovastus. Apukäämin kierrosmäärä pyritään mitoittamaan niin, että sen kautta kulkevan hurinavirran ja kierrosmäärän tulo on yhtä suuri kuin pääteputken kautta kulkevan hurinavirran ja ensiön kierrosmäärän tulo (ts. ampeerikierromäärät samat). Tällöin kumpikin käämin puolisko magnetoi muuntajasydäntä yhtä paljon, mutta vastakkaisiin suuntiin ja toisiokäämiin ei indusoidu hurinajännitettä.

Moro

Piti suorittaa toi lyhyt työmatka, eli tuumasta toimeen. Kaivoin hyllystä Helkama 7910 radion, siinä kun päätemuuntaja liittimineen on heti tyrkyllä kun takaseinän poistaa. Kytkin skopen kaiutinlähtöön ja radion levari asentoon volumepotikka nollille. Otin kuvan normaali asennossa ja toisen "kuristin" ohitettuna. Radiolle ei ole tehty mitään huoltotoimenpiteitä, ainoastaan kytkin verkkoliitännän 250V asentoon jolloin hehkujännite tippui 5,7V:iin. Kuvassa on mausteena loisteputken, akkuporan-ja kännykkälaturien häiriöt. Kuvassa on ensimmäinen puolikas ilman kuristinta ja toinen kuristin mukana. Ero on aika selvä.

Jussi

Tuo taajuus 50Hz Putkinotkon kuvissa ihmetyttää. Eikös sen pitäisi olla 100Hz? Vai tulkitseeko skooppi väärin?

   100Hz
Jos ton vasemman kuvan triggauskohtaa laskis alemmas niin siitähän tulis 100Hz. Eikö?