Mun mielestä tärkein on hyvä yleismittari ja sen ominaisuuksien opettelu perusteellisesti. Tai itseasiassa niitä voisi olla kaksikin, jotta tarvitaessa voisi mitata voltit ja ampeerit yhtä aikaa.
Mulla on myös kapasitanssimittari, jolla tarkistelen konkkien arvoja ja osa menee vaihtoon jos on ulkona alueeltaan (=ei ole toleranssin sisällä).

Ennen vanhaan hyvä luotettava yleismittari oli yksinkertaisesti Fluke; kuten Fluke 70 sarja. Nykyään sen rinnalle on tullut esimerkiksi saksalaismerkki Gossen Metrawatt.
Halvat kiinalaiset ~20 euron hintaiset yleismittarit jättäisin kauppaan. Niissä on toki usein transistoreiden hfe ja konkkamittaus, joilla niiden hankintaa moni perustelee.
Itse ostaisin ensimmäiseksi kunnon yleismittariksi Gossen Metrawatt METRAHIT 2+. Sen hinta on noin 250 euroa. Se on työkalu.

Kuten tuossa aiemmissa viesteissä kerrottiin, niin hyvään yleismittariin kannattaa sijoittaa. Lisäksi mittariin tarvitaan kunnolliset mittajohdot, jotta mittauksia voi tehdä turvallisesti. Halvoissa "markettimittareissa" tosiaan on turvallisuuspuutteita. Kunnostelin vanhoja mittareitani vuosi sitten ja toteisin, että halvoilla mittareilla en mittaa enää verkkojännitteitä. Sellaiset olivat mittarin sisäiset johdatukset. Alkuperäistet mittajohdotkin heitin pois.

Fluken esittelyssä näytetiin, että hyvän mittarin (tässä tapauksessa Fluken) voi laittaa vaikka vastusalueella verkkojännitteeseen (en kuitenkaan kehoita kokeilemaan). Sitten videolta näytettiin halpamittarin toiminta, kun mittariin syötettiin vastusalueella verkkovirtaa, poksahdus oli komea.

Digimittarin lisäksi minulla on analogiamittareita (eli viisarinäyttöisiä). Joissakin säätöhommmissa niistä on etua, viisarin liikkestä näkee, että nouseeko vai laskeeko arvo.

Ja sitten: sitä hankittua yleismittaria pitää oppi käyttämään.

Heikki M

Kuten sanottua Fluke ym saman tason mittarit on ammattimiehen työkaluja, jolloin ei ole, sanonko minkä verran, merkitystä sillä että mittari kestää vastusalueella mitata verkkovirtaa, sillä ammattimieshän ei niin tee. Kun yleensäkin mittaukset, ei pitäisi, vaan pitää tehdä huolellisesti, eikä hosuen, niin silloin myös mittaus alueet ovat kohdallaan. Onhan siitä jo vanha sanontakin, mitä hosumalla saa aikaan. Mulla on Amprobe 33XR-A, joka maksoi aikoinaan jotain 130€, ja jonka pitäisi myös olla jonkinmoinen työkalu. Sen lisäksi mulla on Victor VC9805A+ joka oli satasen halvempi, ja se myös on halvempi. Olen joutunut juottamaan kaikki mittajohto liittimet uudelleen piirilevylle, mistä lie löytäneetkin niin huonoa tinaa. Molemmat virta-alueiden sulakkeet on 5x20mm lasiputkia, ja kaiken lisäksi yksi liittimistä on vielä 20A:n sulakkeen alla keskellä, eli ei tarvita hiveen suurta hyppyä, vaikka pitäisihän millin raon hyvissä olosuhteissa riittää 1000V:iin saakka, niinkuin tämäkin on speksattu. Yllätys oli, kun kerran mittasin Amprobella jotain epämääräisesti vaihtelevalla taajuudella olevaa jännitettä, niin ei siitä mitään tolkkua saanut, mutta 30€:n Vihtorilla sai ihan järkevän lukeman. Näiden lisäksi autossa on n.10€:n Biltemalainen, ja toinen samanlainen oli aikoinaan veneessä. Molemmat ovat kyseisissä paikoissa ihan kelpo kaluja.

Jussi

Aihe sinänsä on hyvin mielenkiintoinen, mutta heräsi vaan ajatus, että mitä tässä oikeastaan tarkoitetaan aloittelevalla korjaajalla. Mitä perustietoja ja taitoja tässä jo oletetaan tällä aloittelijalla olevan? Korjaajia ja niiksi haluavia on näköjään joka lajia. On tietenkin selvää etttei millään mittalaitteella tee yhtään mitään ilman tiettyä perusteiden hallintaa.

Moro

Markku kirjoitti:
"Tuo sanonta "Ammattimies ei riko työkalujaan" on kärsinyt inflaation nykymaailmassa".

Olen edelleen sitä mieltä, että ammattimies,sanan oikeassa merkityksessä, ei riko työkalujaan. Se että niitä rikotaan ja hukataan jos jonkinlaisella toheloinnilla vaan todistaa, ettei kyseessä ole ammattimies. Ammattimies on kilpailtu ulos markkinoilta hinnoittelulla, ja projektien huonolla suunnittelulla, koska juuri koskaan ei ole aikaa tehdä kunnolla, mutta aina tuntuu olevan kuitenkin aikaa tehdä kahteen tai jopa kolmeen kertaan.
Vanha sanonta: "hyvin suunniteltu on puoliksitehty", tarkoittaa kääntäen:"huonosti suunniteltu on puoliksi pilattu".

Jussi

oh1feb kirjoitti 30.05.2017 klo 08:18:04:

Tässä on se asian ydin. Aloitteleva korjaaja lähtee yksinkertaisista jännite- virta- ja vastusmittauksista. Nämä hoituu radion korjaukseen riittävällä tarkkuudella halvallakin mittarilla. Pääasia on että ymmärtää mitä on tekemässä ja mikä näihin tuloksiin vaikuttaa. Ymmärrys laiteen toiminnasta ja mittaustekniikasta kehittyvät käsi kädessä. Olen aina pyrkinyt kannustamaan järjestelmälliseen vianhakuun sen sijaan että summanmutikassa vaihdellaan "epäilyttäviä" komponentteja.