Olen edelleen aika pihalla näistä.
Yhden lähteen mukaan tuon as5f:n "RF voltage: 5 uV to 380 mV, adjustable" eli ei mene alle sen 1uV:n.
No sitten olis tälläinen
http://www.radiomuseum.org/r/rohde_signal_generator_smk_348001003.html
AM/FM, 10Hz-140MHz, ja
"Output Level -138.9 dBm to +19 dBm, in 0.1 dB Steps"
Mitähän tuo tässä tapauksessa tarkoittais voltteina

Kumpikohan nuosta olis parempi, vai jatkanko sen AS4B:n ettimistä?

Nämä laboratoriolaitteet on hienoja kun pitää saada tarkkoja tuloksia. Perusradion korjaushommissa olen kokenut kätevämpänä simppelimmän laitteen jossa taajuus säätyy nupin pyöräytyksellä, samoin lähtötaso. Ei tarvitse joka muutosta numeroina näpytellä. Tätäkin näkökohtaa sietää miettiä.

OH2EO kirjoitti 29.05.2017 klo 19:53:30:


Olen samaa mielipuolta että nopeasti pyöriteltävät hanikat ovat huoltotyössä paljon joutuisammat kuin näpyteltävät laitteet.
Kokemusta näistä on sekä työlämässä että harrasteissa.

Minulla on HP 8656B signaaligeneraattori kalibroidulla OCXO referenssillä, jossa kaikki säädöt suoritetaan näppäinten kautta ja voin sen sanoa että silloin kun haluat taajuutta nopeasti vaihtaa on se nopeasti melko lailla mahdoton tehtävä.
Taajuutta valitessa on painettava ensin näppäintä Frequency, sitten näppäiltävä taajuus (esim. 14.267MHz): 1 4 . 2 6 7 ja tämän perään MHz ja lopuksi Enter. Vasta sitten genis antaa ulos tuon taajuuden. Tason valinta (esim. 2,5µV) tapahtuu näppäilemällä seuraavat painikkeet: Amplitude 2 . 5 µV Enter. Modulaation asetus (esim. AM 80%) tapahtuu näpyttelemällä näin: AM 8 0 % Enter.
Ulostulotason näyttö osaa kyllä näyttää tasot niin haluttaessa suoraan dBm, dBV, µV tai µV EMF yksiköissä.

Epätarkemmalla venäläisellä signaaligenikselläni, jossa alue- ja modulaatiovalinnat tehdään kiertokytkimistä länttäämällä, taajuus pyöritellään enkooderin nupista ja kun ulostulotasotkin säätyvät kalibroidulla ulostulovaimentimilla nupeista kiertelemällä on työskentely paljon joutuisampaa.

Näin siinä aina käy ku ebaystä jotain huutokauppaa seuraa. Viimeisellä minuutilla hinta pompsahti taas johonki hevon kuuseen, kun ensi se pyöri kauan satasen hujakoilla. No ei tarvi sitä enää miettiä.
http://www.ebay.com/itm/Grundig-AS5F-Abgleichsender-/401332330792?hash=item5d714...

Rohde & Schwarz SMY02 on minun unelmani. Sellaisen kun saisi joskus hankittua. Tunnetulla mittalaitemyyjällä "Köpillä" on sellainen myynnissä 700 euron hinnalla. Helmut Singerillä on myös, mutta siinä on lisänä "Sweep". Hintaa onkin sitten jo peräti 1795 euroa.

Mielestäni tärkeämpää kuin mittalaitteen ominaisuudet, on osata käyttää niitä ominaisuuksia mitä käsillä olevassa laitteessa on. Ja tuntea myös puutteet mitä niissä on. Tavalliselle perustason aloittelevalle ja vähän edistyneemmälle harrastelijalle, joka korjailee putki- ja transistoriradioita, riittää alkuun perustason jännitemittausten osaaminen. Sitten pitää alkaa ymmärtämään mittarin kuormittava vaikutus. Ohmin lain avulla selvitään useimmiten virtamittauksista. Ei tarvita True RMS-ominaisuuksia mittarilta putkiradiossa.

Putkiradioiden kanssa puuhaileva tarvitsee eristysvastusmittarin, se on oikeastaan aika välttämätön. Transistoriradioiden puolella vastaava on ESR-mittari. Kapasitanssin mittaus ei yleensä ole niin tarkkaa, toleranssit ovat alunperinkin kovin suuret. Ja suurtaajuuspiireissä on lähes aina käytetty keraamisia- ja styroflexkonkkia jotka ovat hyvin stabiileja, niitä ei useinkaan tarvitse mitata.

Sitten jossain vaiheessa huomaa tarvitsevansa signaalilähdettä. AM-puolen virittely hoituu melkein kuinka yksinkertaisella signaaligeneraattorilla tahansa, kunhan on auttavan stabiili ja tarkka. Erillinen taajuuslaskuri auttaa tähän, niitä saa Kiinasta alle kympillä. Ulankin viritys onnistuu pelkällä perussignaaligeneraattorilla, ei tarvita edes AM-modulointia siihen, saa se toki olla. Sitten parhaimpana, mutta ei välttämättömänä, taajuusmoduloitu mittalähetin. Kaikkien näiden kolmen käyttö on selostettu esim. Törön kirjoissa. Sweepit on aloittelijalle vähän konstikkaita, niiden aika tulee myöhemmin.

Jossain vaiheessa on oskilloskooppi mukava, tuollainen 20 MHz:n perusanalogiamalli riittää pitkälle. Samoin pientaajuusgeneraattori, ja onhan näitä, siinä vaiheessa aloitteleva harrastelija jo tietää mitä tarvitsee. Sitten kun alkaa kiinnostaa huippuunsa virittelyt ja parantelut, koittaa tarve näihin edistyksellisempiin mittalaitteisiin tarkkoine tasonsäätöineen, silloin on niiden paikka.

Ylivoimaisesti suurin osa omasta perustason vianhausta hoituu aivan perusanalogisella signaaligeneraattorilla ja vanhalla viisarimallisella AVO8-yleismittarilla. Ja paperikonkkien eristysvastusmittaus tietysti kuuluu perusrutiineihin. Mutta näilläkin pärjää jo pitkälle.

Tässä käyttämäni generaattori, TES AF1077, radiohuoltotasoa tuolta 1970-luvun lopulta: http://www.radiomuseum.org/r/tes_generatore_am_fm_stereo_a.html