EL95:illa en ole itse rakentanut vahvistinta, mutta samat kytkennät toimivat, joita on lukuisia EL84:ille. Vain pääteputkien toimintapiste pitää asettaa putkityypin mukaan, eli sopivat katodivastukset tai kiinteän biaksen tapauksessa hilaetujännite pitää valita putkityypin ja käyttöjännitteen mukaan. Nämä tiedot löytyvät putkien datalehdiltä, kuten EL95:n osalta oheisissa datoissa (s.2): http://www.mif.pg.gda.pl/homepages/frank/sheets/030/e/EL95.pdf

Vahvistimen etupään kytkennät voivat olla käytännössä lähes identtisiä vaikka vahvistin tehdään 10 W tai 100 W teholla.

Otan esimerkiksi yhden kytkennän jota testailin tämän vuoden puolella ja johon olen tilannut piirilevytkin.

Kytkennässä on etupäänä 6F12P triodipentodi, jonka triodiosa toimii katodyne-vaiheenkääntäjänä. Tätä samaa 6F12P etupäätä olen käyttänyt usean eri pääteputkityypin kanssa aina 100 W PL519 vahvistimeen asti.

Tässä pääteputkina on 6P43P-E-pari, joka on EL86:tta vastaava. Tehoa tällaisesta saa reilut 20 W pienellä säröllä.
Lopullinen suorituskyky, mm. taajuusvaste riippuu käytetystä päätemuuntajasta.

Lainaus:


Olen ihmetellyt miten esimerkiksi Voiman jossakin vahvistimessa on saatu hurinataso pysymään alhaisena, vaikka vahvistimen runko toimii toisena hehkujohtimena. Olen pikaisesti kokeillut samaa pientaajuusvahvistimessa, mutta hurinan minimointi vaatii kokemukseni mukaan hehkukäämin keskikohdan maadoitusta tai trimmeripotentiometriä hehkujen yli ja keskiliuku maissa.
Varautuisin vetämään hehkut johtimilla ja käyttämään verkkomuuntajaa, jossa on hehkukäämin keskiulosotto.

Miksi kaksi ECC83:sta ? Tuleeko pientaajuusosa yhdellä vuorovaihepääteasteella (mono) vai kahdella SE-pääteasteella (stereo) ?

Olisi mielenkiintoista nähdä skema.

Tässä on itselläni olevan Grundig 4095a:n skema, jos siitä saisi jotain suunnitteluvinkkiä.

Kiitokset vaan Grundigin skemasta. Se helpottikin suunnittelua helv... siis paljon, harvinaisen sekava sävynsäätö- ja vaiheenkääntökytkentä.

Jussi

Kytkennöistä jos puhutaan, niin suunnitellessani ULA-radion rakentamista  tutkiskelin  RCA:n RC30 datakirjan suosittelemia kytkentöjä. Niissä on eri lohkot esitetty omina kokonaisuuksinaan, joka helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Datakirjan saa ladattua täältä: http://www.tubebooks.org/tubedata/RC30.pdf

ULA-tunerin ohje alkaa sivulta 682 ja vt-osa sivulta 684.

Lisäksi kirjasta löytyy useita vahvistinkytkentöjä ja taitaa mukana olla joku sävynsäätökytkentäkin.

Esitettyjen kytkentöjen hakemisto on sivulla 675.

Piti oikein itsekin vilkaista Oton kytkentää, joka mun kirjassa on sivulla 266, kuvanumeron ollessa sama. Siinä on ihan perinteiset sävynsäätö yksiköt ja katodyne vaiheenkääntäjä, mutta jäi ihmetyttämään yllättävän pieni hilakonkka, 3,3nF, säätimien jälkeiselle putkelle. Suurinpiirtein ton tapaista itsekin olen ajatellut, mutta EL84:illa, kun niitä näin Wileenimäisesti saa halvalla, ja ulostulomuuntajiakin löytyy helpommin.

Jussi

Jussi tuumasi: "...mutta jäi ihmetyttämään yllättävän pieni hilakonkka, 3,3nF, säätimien jälkeiselle putkelle."

- Olen näköjään laittanut kyseiseen paikkaan 0,022µF, kuten signaalitien muutkin konkat ovat. Sen verran vilkaisin omaa tekelettä. No, äänenlaatu on kuitenkin miellyttävä. Helkama-radion päätemuuntajia en osaa arvioida. Ne ovat EL95 -sovitteiset, joita Helkama käytti muutamissa malleissaan.

Hieno radio tulossa.

Minkälaisen laatikon olet ajatellut tehdä, vai jätätkö chassiksen näkyviin ?