Jos nyt lopultakin ottais lujan otteen niskasta ja alkais joutessansa rakentamaan ratioo, ja lintsais sen verran että käyttäisin B5SF84A:n etupäätä. Niin kymysys kuuluu, että riittääkö venytysvara 88-100MHz:stä 88-108MHz:iin, ja jos ei, niin millaiset mahdollisuudet olisi modifioida se niin ylös tärvelemättä koko hoitoa? Tässähän säätöelimenä on kondensaattori.

Jussi

Onko näyttää tunerin skemaa, niin voisi mahdollisesti ottaa kantaa kysymykseesi ?

Säätökondensaattorin kanssa sarjassa oleva konkka pienentää jonkinverran maksimikapasitanssia. Sitä ja rinnalla olevan trimmerin arvoa muuttamalla ja kelaa virittämälla saisi  säätöaluetta muuttumaan. Saisiko sopivaksi on sitten toinen kysymys.

Paljonkohan niitä pitäisi kasvattaa, jotta vaikutus olisi riittävä? Oskun kelassa tuntuisi olevan säätövaraa reilusti.
Ulapurkki on rakennettu niin, että sen joutuu irrottamaan sassiksesta päästäkseen kiinni sisuskaluihin, joten ei sitä viitsisi montaa kertaa tehdä. Uudet konkat pitäisi olla tietysti vastaavalla lämpötilakertoimella, ja asentaa suht samanlaiseen asentoon kuin alkuperäiset?

Jussi

Ps. Mitä kuuluu niille 2011-13 olleille suunnitelmille rakentaa ULA-radio?

Saatko mahtumaan 33 pF konkan rinnalle trimmerin, jota säätämällä haet alueen. Sitten voit tietysti koittaa korvata ne yhdellä kiinteällä konkalla.
Laskeakkin voi yrittää.

Omat mittalaitteet on Grundigin AS 4 B, taajuuslaskuri ja skope.
Eihän tää omakaan projekti ole ollut hakusessa vasta kuin 50 vuotta, mutta kun kavereita kaatuu ympäriltä kuin heinää, ja omankin pumpun suonistoa on jo pari kertaa avarrettu, niin ajattelin että nyt, ennenkuin arpa osuu omalle kohdalle. Vaikka tarkkojen matemaattisten yhtälöiden mukaan se pumppu kuitenkin kestää koko mun lopun ikäääni.

Jussi

Jos oikaisi vähän lisää ja muuttaisi virityksen tapahtumaan kapasitanssidiodeilla,
hajakapasitansseja saisi varmaankin pienennettyä huomattavasti. Viritysjännitettä olisi myös helpompi skaalata niin että etuaste ja oskillaattori seuraavat toisiaan.

Jari

Laskeskelin ja pohdin asiaa hiukan.
Tuntemattomia tekijöitä riittää, mutta oleellista kai on käyttää niitä arvoja jotka tunnetaan.
Se ainakin kai tiedetään, että alunperin 33pF kiinteän ja 12,5 pF säätökondensaattorin muodostama kokonaisuus mahdollistaa oskillaattoritaajuuden säätämisen välille n. 97 MHz...111MHz.

Oletin että säätökondensaattorin minimi on 4 pF, jolloin edellä kuvattu säätöalue syntyy kun kelan induktanssi on 120 nH.
Sen lisäksi värähtelypiirin rinnalla on kiinteää kapasitanssia (6 pF trim. + haja ym.) mutta sen määrää ei tarvitsekaan tietää.

Mielestäni oleellista on tietää minkä taajuusalueen ko. (33Pf + säätökond.)
kapasitanssien yhdistelmä mahdollisaa, ja se siis on n. 14 MHz, vastaten kuuntelutaajuusaluetta 87...101 MHz.

Kun halutaa koko ULA-alue katetuksi, niin oskillaattorin pitää kattaa taajuusalue 97 MHz...120 MHz, eli 23 MHz.

Nyt pitäisi etsiä sellainen sarjakapasitanssin arvo 33pF tilalle, että se + säätökondensaattori mahdollistaa tuon taajuusalueen kattamisen.
Samalla pitää kelan induktanssia ja 6p rinnakkaistrimmeriä hienosäätää, mutta tuon säätökondensaattorin sarjakapasitanssin arvo on kaikkein ratkaisevin.

Sain pienen iteroinnin jälkeen tuloksen joka on seuraava:

- säätökondensaattorin uusi sarjakonkka = 150 pF
- kela = 125 nH (eli pitääkin kasvattaa aluperäisestä)
- 6p trimmeriä pienemmälle--->3p
- saavutettu taajuusalue = 97 MHz...120 MHz

Säätämistä varmasti riittää, mutta vaihda aluksi 33pF sarjakonkka 150 pF:iin ja laita 6p trimmeri minimiin ja katso missä mennään.