SRHS:n Radiot-lehti kolahtaa seuran jäsenten postilaatikoihin runsaan viikon kuluttua.

Mystistä materiaalia ja tasokkaita tarinoita sisältävä julkaisu tällä kertaa kertoo muun muassa radiopuuhista Turussa 1920-luvulla, kirjoittajana Kauko Viitanen. Kari Kallio puolestaan on summannut tarinaa 90-vuotisesta taistosta radiotaajuuksista. Kari Taskinen selvittää Kouvolan radiomuseon luettelointijärjestelmän kehittämistä, josta teemasta hän alustavasti kertoi Radiohistoriallisen seuran viime syyskokouksessa.

Laitepuolen artikkeleita seuraavassa Radiot-lehdessä ovat muun muassa Heikki Marttilan artikkeli kidekoneiden antenneista, Åke Nyholmin artikkeli ularadion alkuajoista sekä Asa112-ulasuper -lisälaitteesta ja Timo Kiisken juttu Denver TR-55C -radiosta.

Edellä mainitut ja muutakin kiintoisaa luettavaa saavat siis käsiinsä Suomen Radiohistoriallisen seuran jäsenet, seuran kuluttajaystävälliseen jäsenmaksuun sisältyen. Uudet juttujen kirjoittajat lehteen ovat aina tervetulleita, ja palkkiokseen artikkelitoimittajat saavat kestävän kunnian sekä maineen edustavan painojulkaisun iäti säilyvillä sivuilla. 

Ystävällisin terveisin,
Ilkka Suni
tiedottaja, SRHS

Erittäin hienoa!

Luin tässä huvikseni läpi kaikki SRHS/Radiot lehteni muutama kuukausi sitten iltalukemisina. Ja täytyy sanoa että lehti on kehittynyt valtavasti sitten vuodesta 1994 jolloin sain ensimmäisen lehteni. Kuvista ei meinannut saada selvää, mutta jutut olivat edelleen mielenkiitoisia. Päällimäisenä jäänyt Väiskin jutut mieleen.

Olen kantamassa oman korteni kekoon. Olen kirjoitellut juttua 1950-60 luvun ULA putkiradioiden selektiivisyydestä ja herkkyydestä. Olen mitannut 4 eri radiota ja verrannut niitä pariin referenssilaitteeseen mittauksin ja kuuntelulla. Eli miten putkiradiot selviytyvät nykyajan kanavapaljoudessa. Nuo laitteethan on suunniteltu aikana jolloin bandilla saattoi olla 2-4 asemaa maksimissaan kuuluvissa.

Juttu tulee sitten varmaan Radiot 3/2017 lehteen.

Janne

Tutkimattomia ovat tippuvien tähtien tiet. Mutta Radiot-lehden päätoimittaja Teppö Gustafsson on tähdenlentoakin ripeämpi, saati salamaa nopeampi.

Teppo on kesäteloilta palannut jo aikaa sitten ja meille leipomassa kokoon seuraavan Radiot-lehden. Ja taas kerran meidän kaikkien on hienostuneista raaka-aineista kiittäminen useita Radiot-lehden osaavia artikkelitoimittajia.

Heikki Marttila kirjoittaa rintamaradioista, ja käsittääkseni jutussaan vilahtanee myös alkukesän yhteyksissä esiin noussut laulajalegenda Olavi Virta. Tästäkö lie, Kari Kalliolle on herännyt kysymys vaiko teesi, onko lyhytaalloilla sittenkin tulevaisuutta. Kari Ruokonen puolestaan on vaalinut visioita ja kertoo television kehityksestä 1930-luvulla.

Janne Strang ei suinkaan ole ollut ulalla, vaan tekee ULA-vastaanottimen mittauksia. Mutta mitä tapahtui 90-luvulla Lahdessa, ja melko pitkillä radioaalloilla. Heikki Tupala aiemminkin on tiennyt kirjoittaa Lahden suuraseman vaiheista.

Loppuiko kaikki siihen? Ei toki, ei lehdessä. Timo Kiiski kertoo 6V6 regeneratiivisesta radiosta, ei mistään degeneroituneesta kuutoskoneesta. Tämä ja paljon muuta, napakkana lukupakettina SRHS:n jäsenille. Tulossa lähiviikkoina, kotiisi kannettuna.

Ystävällisin terveisin,
Ilkka Suni
tiedottaja, SRHS

P.S: Tähdenlennokkaaseen selontekooni liittyi hieman off topic -anekdoottiakin.

Viisaammat väittävät, että tämän viikonvaihteen Perseidien meteoriparvimaksimi on runsain sekä välkkyvin, ihmiskunnan mittaamassa historiassa. Seuraava vastaava lienee odotettavissa 96 vuoden kuluttua. Väljästi tulkiten voinee siis sangen lyhyillä radioaalloilla meteoriheijasteiden kautta viikonloppuna ja lähipäivinä kokea omakohtaista radiohistoriaa, varsinkin kun lauantaiyön visuaalinen piikki jäänee aamukolmen, kuun loisteen sekä auringonnousun jalkoihin.

Sama


EDIT:

No voi rautalapio, otti tiedottaja keihäästä kulmaansa, kuin pitkästä mäestä. Heikki M. oikaisi, jotta Olavi Virta saattaa vilahtaa vasta jatkojutuissa. Sitä ennen ja senkin jälkeen, Heikin artikkeleissa vilahtelee muita ja muitakin suuria sinivalkoisia ääniä ja tekijöitä. Olen utelias, tiedonhaluinen.

Pahoittelut erhe-ennakostani.

Hei

Onko joku saanut jo lehden?

Janne

Tänne Turkuun kilahti juuri laatikkoon. Suurkiitos vaan toimituskunnalle taas. Erityisen mielenkiintoisia olivat tällä kertaa Timo Kiisken jutut radiomiinoista ja purkajista sekä kirjaesittely kyyneleen jännittävä Grönlannin matka. Pitää varmaan hakea "Jäinen retki" -kirja joululukemisiksi.
t.Ari

Helsinkiin tuli jo eilisessä postissa

EDIT: Ja mielenkiintoisia kirjakatsauksia näytti löytyvän

Radiot-lehti 1/2018 alkaa tipahdella postilaatikoihin ja -luukkuihin parin viikon sisällä.

Lehdessä Heikki Marttila jatkaa ansiokasta artikkelisarjaansa jatkosodan rintamaradioista, nyt on vuorossa Aunuksen radio.

SRHS:n museoradioaseman OG6M tiimoilta monille tuttu Touko Salo esittelee kokoelman 1920-luvun radioita.

Lasse Nirhamo, tämän foorumin perustaja, kertoo yhdestä suomalaisen radioteollisuuden peruskivijalasta. Lasse tekee selkoa ASA-museosta Kotkan Tavastilassa sekä Asa Radio Oy:stä, jonka syntymästä viime keväänä tuli kuluneeksi 90 vuotta. Arvo Andrea Sakrelius, tuostapa ASA.

Radiohistorian tuntijathan tiennevät ASA:n vaiheet Oy Lohja Ab:n omistukseen päätymistä ja nelikanavastereota Finlux TAPC 4040:ää myöten. Asa Radio Oy:tä jos joku ei tiedä tahi tunne, heille mainittakoon, että Suomen Radiohistoriallisen Seuran jäsenet voivat perustietopankikseen seuralta hankkia 13 gigatavua tuhtia dataa, huoltomanuaaleja sun muuta, eli Kauko Viitasen ja Göran Wahlbergin kokoamana viime vuonna valmistuneen uuden ASA-tietokannan.

Radiot-lehden päätoimittaja Teppo Gustafsson on pusannut muutakin kuin lehden pakettiin: pieni kidelähetin 80 metrille.

32 sivuun mahtuu paljon muutakin.

Ystävällisin terveisin,
Ilkka Suni
tiedottaja (va.), SRHS