Olen pyöritellyt tätä päivän mittaan ja pohdin, mitä tämäntyyppisen radion tehonkulutus voisi olla, onko jollakin kunnostettua
tällaista josta olisi mitattu vaikkapa vaan virrankulutus? Kaavion perusteella arvioin jonnekin 30W vaiheille, ohjeissa ei ole
merkintää tästä lainkaan. Laitan tähän vielä chassiksesta kuvan alle.

Markku 

Mitään tarkkaa tehonkulutusta näille ei varmaan ole, mutta tuo 40W ei tunnu mitenkään liian korkealta, onneksi
kaaviossa on merkitty jännitteitä ihan kiitettävästi, kun ne saa suunnilleen kohdilleen niin se on siinä. Tämä malli
tuntuu olevan aika harvinainen netin tietotarjonnasta päätellen?

Markku 

Pääteputkelta löytyi ylimääräinen 50pF pikikonkka, vaihdoin tilalle keraamisen, mutta mikä mahtaa olla konkan tarkoitus?

Markku 

Mittailin jännitteitä, putkivastukselle tulee 222Vac, kuten pitääkin, mutta kaikki anodijännitteet ovat tällöin -10..13V alle kaaviossa olevien
merkintöjen, mietin millä mittareilla nuo alkuperäiset arvot on mitattu? Ainoa poikkeus edelliseen on pääteputken triodin anodi jossa on 118V,
kun siinä pitäisi kaavion mukaan olla 100V?

Radiosta kuuluu muutama asema mutta taustapörinän siivittämänä, se tosin vaimenee hiukan kun saa aseman kohdalleen. Mutta onko se
verkkovirrasta johtuvaa vaiko lähetteen mukana tulevaa siitä en ole vielä varma. Tässä on muutama pikofaradiluokkaa oleva konkka jotka
on vielä vaihtamatta, pikikonkka 50pF...500pF ei oikein tunnu uskottavalta?

Antenni askarruttaa, ei taida parin metrin johdonpätkällä olla ihme ettei asemia löydy kuin muutama?

Markku 

Tässä täytyy muistaa vuorokaudenajan vaikutus kuuluvuuteen. Päiväsaikaan ei keskipitkiltä varsinkaan huonolla antennilla kuulu juuri mitään. Kun ilta pimenee herää alue eloon ja asemia kuuluu runsaasti. Lyhyillä aalloilla kuuluvuuteen vaikuttavat sitten monet muutkin seikat.

Yleisesti nyt totean keskipitkien ja lyhytaaltojen kuuluvuudesta, radion kunnon todentamisesta.

Sepä on betonikellari [joku totesi kellarikuuluvuudesta] radioaalloille hankalasti saavutettava paikka. Olen keskipitkiä kuunnellut jopa 1000 metrin mittaisilla lanka-antenneilla, mutta puurakenteisessa "verstaassani" radion keskipitkien ja lyhytaaltojen yleiskunnon toteamiseen riittää muutaman metrin mittainen antennilanka huoneen seinustalla.

Kunnolliseen kuuluvuuden todentamiseen kuitenkin kannattaa vetäistä vaikka parin, kolmen kymmenen antennilanka ikkunanpielestä pihalle. Tuohon välttää mikä tahansa ohutkin käämi- tai paukkulanka, jopa rautalanka.

Yksi kiusallinen tekijä keskipitkien kunnon toteamisessa on se, että suuritehoiset lähettimet ja perinteiset radioijat ovat aalloilta tyystin kadonneet internet-striimeihin. Keskipitkillä isoja lähetintehoja on enää parissa Euroopan valtiossa, ja lyhytaalloilla isoilla tehoilla enää mekkaloi lähinnä Kiina lähettimineen ympäri mantereita.

Ja kuten moni on todennut, keskipitkät eivät valoisaan aikaan kantaudu. Keskipitkät alkavat kuulua, kun torpassa on tarpeen harkita kattovalaisinta, ja hyvin sekä ferriittiantennillakin keskipitkät kuuluvat viimeistään, kun pihavalokin on tarpeen sytyttää. Juhannuksen korvillahan pariin viikkoon, Lapissa muutamaan viikkoon, ei yölläkään keskipitkiltä juuri yhtikäs mitään, ilman tehokasta ulkoantennia.

-ilkka

Testaus jatkuu...

Pääteasteen pärinää ei saa kuriin edes antennin maadoituksella? Kokeilin syöttöä ulkoiselle vahvistimelle ja radio puoli toimii, aavistus
on hurinaa mukana mutta se kuuluu asiaan. Pääteputken hilaa hipaisin sormella ja kyllä tempoa on mutta terävä pärinä on pohjana,
volumepotikka ei vaikuta 100Hz:n pärinään. Tehoa radio ottaa 48W / 210mA ja se tuntuu pysyvän vakiona.

Kaikki konkat on vaihdettu ja vastukset ja maadoitukset mitattu, kysymys kuuluu voiko syynä olla sittenkin jokin vika UCL11:ssa?

Markku 

Yleisvirtavastaanottimessa hurina on 50Hz anodijännitteen puoliaaltotasasuuntauksesta johtuen. Yksi mahdollinen hurinan lähde on hehkusta katodiin indusoituva häiriö. Sille on vaikea tehdä mitään.

Moro

Mitenkäs puhtaita negatiivisia jännitteitä ovat ne -1,8 ja -7,5V jotka menevät pääteputkelle? nehän otetaan suoraan verkkovirran ja shassiksen välistä, 7,5:stä tetrodille ja1,8:sta triodille, ei kai ne ,1µ:n konkat hilavastusten välissä aiheuta harmeja? Kaavan mukaan lampun pitäisi olla 110V/4W.

Jussi

Moro

Teoriassa se 27kΩ olis lähempänä totuutta.

Jussi

Moro

Oletko kokeillut, onko pstotulpan asennolla vaikutusta. Pitäisi varmaan kokeilla ilman erotusmuuntajaa.

Jussi

Moro

Onkos se 0,1µ:n konkka terve, eikös sen pitäisi viedä ac maihin? Tässähän on vielä 50Hz, joka takaisinkytkennän kautta tuplautuu kaiuttimelle? Vai olenko totaalisesti hunningolla?

Jussi

UY:hän on diodi, eli toisinpäin päästää DC:n läpi, ja toisinpäin ei.
Se sadan hertsin loukku voi ollakin haastavampi juttu. Mitähän vaikuttais toiset kolmekakkoset suotokonkkien rinnalla, UY:hän sietää 60µF ensimmäiseks konkaks, ja kun jännite on alle 250V, niin sietää sen pienen ylityksenkin.

Jussi

Tarkistin useamman kerran skoopiilla tuon ja uskomattomalta se tuntuu, miten se on mahdollista? Niin tai näin, pääteputken kuntoa
epäilen edelleen, mutta kokeilen nyt  kaikki muut vaihtoehdot. Piti laittaa suodatukseen 47µF konkat mutta kun sattuu olemaan
noita 33µF siinä määrin jouten että laitoin kaavion mukaiset. Piti kokeilla toista pääteputkeakin mutta tietenkin se sattui
olemaan ECL11 joten se siitä.

Markku 

Tässä ei ole kyse tavanomaisesta verkkohurinasta, kokeilin tämän siirtelemällä johtoja ja tuo häiriön tason voi ounastella
noista skooppikuvista joissa normaali 50Hz:n hurina sumentaa yhdessä lähetteen kanssa käyrää, tuo piikki 2,6V ja se
todellakin kuuluu yli kaiken. Potikka on maadoitettu asiallisesti ja pääteasteen maadoitukset on ihan niin kuin pitääkin.

Mutta verkon päämaadoituksessa ei ole ajateltu ihan loppuun asti...eikä varsinkaan miten se toimii vanhetessaan.

Alkuperäinen maadoitus kytkentä todellisuudessa on alla olevan kuvan kaltainen, joten ei ihme että ongelmia syntyy
tällä "kaksoismaadoituksella" Juotoskorvan niittaus ja juotos rungossa parin sentin välein kriittisessä paikassa? Näitä
maadoituslenkkejä olen tavannut aiemminkin, eli ei mitään uutta siinä mielessä.

Huom! kuvaan piirretty vastus markkeeraa ylimenovastusta niittauksessa.

Markku 

Laitoin tuon kommenttini enemmänkin yleistietona kun sattui kohdalle, muutan tuon maadoituksen, se onnistuu kun
juotosrimassa on yksi ylimääräinen korvake. Niitti on ilmeisesti alumiinia tms, eli pitäisi tehdä peltijuotos ja poistaa
sinkki, en taida ryhtyä moiseen koska se on turhaa, rungossa on tinattu maadoitustappi vieressä valmiina.

Tutkiessa löytyi myös litteä kytkentälanka joka oli hapettunut jauhoksi, huomasin sen kun juottelin tuota vastusta
irti, otin pinseteillä langasta kiinni ja siitä varisi millin verran harmaana jauhona? Jo aiemmin yhdessä öljysukassa oli
suora tinattu jatkos irronnut, eli kaikkea pientä on löytynyt.

Markku 

Jonkin verran "suolaa" on hyvä olla harrasteessa mukana, yllättäen täysin kunnossa olevan radion ostaminen on jo aina hienoinen pettymys.
Mutta ihmettelen miksi tästä radiosta ei netissä ole juuri mitään? Rmorgissa on yksi esillä ja sitten museoilla, mallista 234 löytyy sitten jo
enemmänkin tietoa, onkohan syynä vähäinen valmistusmäärä eli lyhyeksi jäänyt tuotantokausi?

Markku 

OH2EO kirjoitti 14.03.2017 klo 09:17:28:


Taidat olla oikeassa, pääteputken hehku vuotaa liikaa katodille, eli pitää hankkia ehjä putki tilalle. Nimittäin kaikki on nyt tarkastettu, myös
päätemuuntajan ja kuristimen kunto, osat ovat alkuperäisillä paikoillaan. Lueskelin Törön kirjaa ja siellä painotetaan juuri tätä katodin
ja hehkun eristyksen huonontumista ajan saatossa kun taustahurina on voimakasta. Tästä tuli jo viitettä kun irroitin sisäänmenon
volumelta ja hurina pysyi entisellä voimakkuudella, erillisellä vahvistimella radiopuoli toimi hiljaisella 50Hz normihurinalla ihan ok?

Markku 

Joskus on käynyt mielessä, että muuttaisi jonkun yleisvirtavastaanottimen E-sarjan putkille. Tämän voisi tehdä ainakin sellaiselle, jolla ei ole juurikaan radiohistoriallista arvoa tai on muuten huono yksilö. Tietääkseni E-sarjan putkien löytäminen helpompaa kuin U tai V sarjan.

Oletpa oikeassa että niitä on. Vade-Mecum:sta löytyi seuraavat: VCL11; VEL11;VF14;VBF11;VCH11 jotka ovat 11-sarjan putkenkannoilla. Hehku korkea. Nämä ovat useimmat Telefunkenin putkia.
V - sarjaa on sitten myös uppokantaisina useita tyyppejä. Niitä on tullut vuosien aikoina pari ehjään tullut vastaan. Rikkinäisistä ei ole muistiinpanoja.

OH2FBX kirjoitti 24.03.2017 klo 12:00:58:

VF14 on Neumann U47 mikrofonin käytössa ollut tyyppi. Ne on käytännössä loppu maailmasta. Niiden tilalle on sitten laitettu EF14 tai muita putkia. On joku tehnyt muunnoksen Nuvistorillekin ja muuttanut mikrofonin U47 FET tyypiksi. Eli korvannut putken kanavatransistorilla(FET).

Tämäkin projekti on taas vaihteeksi pöydällä, kokeilin toisella pääteputkella, jonka otin täysin toimivasta Telefunken 143GW:stä.
Mutta ei muuttanut tilannetta miksikään, sama panslaavinen pärinä jatkuu. Agan putkella Telefunken soi siis asiaan kuuluvalla
hiljaisella hurinalla höystettynä. Agan ei kannata kuvitellakaan että se saisi pitää tuota omaa showtaan loputtomiin, joten
intensiiviset tutkimukset jatkuvat.

Markku