Näin tämmöisen Metz Teleclock 153R putkikelloradion myynnissä ja kun en koskaan ennen ollut nähnyt vastaavaa, niin pitihän se ostaa tutkittavaksi 

Radio ei anna minkäänlaista elonmerkkiä vaan on täysin kuollut.
Sulake on ehjä.
En löytänyt tasasuuntaussiltaa. Onko tuo iso AEGin pötkylä tasasuuntaaja?
Ensimmäisellä tutkailulla huomasin kaksi katkaistua johdonpäätä. Kellään veikkausta mihin ne on olleet kytketty?







Mikä on tämä iso pötkylä?

En tunne tätä harvinaista radiota sen lähemmin, mutta musta pötkylä on seleenitasasuuntaaja. Siihen näyttäisi tulevan vain muuntajalta tuleva syöttö. Kuvien perusteella + ja - johtimet näyttäisivät puuttuvan. Miinus- johdon pitänee mennä radion runkoon mikä voisi olla tuo juotoskorva johon tulee vastus ja musta johto. Positiivisen + navan kytkentä on epäselvempi mutta nuo kaksi isoa vastusta lienevät anodijännitteeseen liittyviä ja kytkentä puuttunee siihen suuntaan. Kaiketi radioista puuttuu anodijännite, olisikohan siellä jotakin oikosulussa ja johdot katkottu vikaa etsittäessä.

Jari

Kyllä tuosta tasasuuntaajasta lähtee johdot radioon, näkyi vaan huonosti kuvissa.
Miinus on kytketty runkoon ja plussa menee jonnekkin, en saanut vielä selville minne.
Kuitenkin tuo tasasuuntaaja antaa ulos 320 volttia. Putket ei tosiaan hehku.
Löysin tuon skeman...

Onkos kukaan sattunut tälle sivustolle ?
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.567534303282905.1073741930.18552793481...

Siellä on mm. tämä kuva jossa näkyy "muuntajalta jostakin" piirilevylle ECL86 viereen tulevat toisiinsa kierretyt punainen ja sininen lanka. Taitaa olla 6,3 V hehkujohdot  jotka menevät kuvan mukaan myös 2 kpl asteikkolampuille (7V 0,3A). Jospa verkkomuuntajan 6,3 lähdöstä vetäisi uudet langat kuvassa näkyviin pisteisin (aiemmissa kuvissa näkyi piirilevyllä olevat katkaistut päät tai juotoskorvat tms.)

Itseasiassa äänenvoimakkuus täysillä, kun korvan pistää kaiuttimeen kiinni, niin kyllähän sieltä musiikkiakin kuuluu hyvin hyvin hiljaa ja rätisevänä. Enkö tosiaan osannut vaan laittaa radiota päälle aiemmin... en osaa sanoa.
Nuo katkaistut johdot kyllä silti ihmetyttää. Punainen johto on kytketty maihin.
Saattaa olla asteikkolampun johdot, ainakin samanväriset sininen ja punainen johto näkyy siellä päässä, eikä asteikkovalo pala.
0 volttia näyttää näiden johtojen välillä muuntajan puoleisessa päädyssä 

Mikähän tuollaisen äärimmäisen hiljaisen äänen yleensä aiheuttaa? Putki?

Vika voi johtua elektrolyyttikondensaattoreista pääteputken ympärillä, esim katodikonkka ja triodiosan anodilla oleva C515. rätinä voi johtua esim kytkimien huonosta kontaktista tai äänenvoimakkuuspotikasta. Vaihda ensi nuo kaksi elektrolyyttiä. Putkia ei kannata ruveta heti vaihtelemaan, heiluttele niitä ensin kannassaan jotta kontakti paranee (voit kokeilla samaa myös jännitteeisenä)

Vaihdoin nuo kaksi kondensaattoria, C521 ja C515. Toinen olikin selvästi vaihtokunnossa, C515 oli vielä suht ok. Sen tilalle meni 10uF elko, alkuperäinen oli 8uF.
Samalla puhdistin myös kaikki putkien kannat sekä potikat ja kytkimet kontaktispraylla. Ääni on kuitenkin vieläkin äärimmäisen hiljainen.
Rätisevällä äänellä tarkoitin ennemminkin säröytyvää ääntä, se tuntuu tämän jälkeen hieman parantuneen, mutta hankala sanoa varmasti kun ääni on niin hiljainen.
Puhdistusten jälkeen myös asteikkovalo syttyi palamaan, eli ei varmaan ollutkaan nuo kaksi katkaistua johtoa siihen liittyviä
Aloitin mittaamaan vastuksia, ainakaan vielä en tosin yhtään poikkeavaa ole löytänyt.

Jii-Pee kirjoitti 22.06.2016 klo 13:56:04:


Skema oli vesileiman mukaan peräisin radiomuseum.orgista. Radiomuseum.orgin ylläpitäjät ovat ilmoittaneet etteivät he hyväksy heidän sivustoltaan ladatun materiaalin edelleen jakamista netissä. Tarvittaessa he ovat uhanneet ryhtyä toimenpiteisiin. Tästä syystä edellä mainittu liite on nyt poistettu.

Admin

Hyvää juhannusta kaikille!

Rmorgin rajoituksista ei ole oikeastaan haittaa koska netistä löytyy nykyään  ilmaisjakeluna kymmeniätuhansia ihan
ilmaisia huolto-ohjeita ja osalla saiteista saa palveluna puuttuvan kaavion tarvittaessa. Rmorgin kannattaisi sen sijaan
olla huolissaan harrastuksen tulevaisuudesta ja ajanmukaistaa käytäntöjään siihen sopivalla tavalla.

Juridisesti tarkasteltuna tilanne on nimenomaan se että tuo kaavoiden jakelu edellyttää omistusoikeutta ja sitä ei ole
kenelläkään harrastajista, olivat he sitten mistä päin maailmaa tahansa. Huolto-ohjeita mm. myytiin aikoinaan huolloille
mutta se paperi oli vain lisenssi ostajan omaan  käyttöön ei omistusoikeus sen julkiseen levittämiseen missään muodossa.

Markku 

Olen pahoillani tuon skeman laittamisesta tänne.
Tiesin että sen laittaminen voi olla hieman arveluttavaa, mutta selasin kuitenkin radiomuseon FAQ sivun läpi enkä löytänyt suoraa kieltoakaan.
Tarkoitus ei ollut vahingoittaa radiomuseum.orgin toimintaa vaan radion saattaminen takaisin elävien kirjoihin. Ko. sivu oli ainoa josta löysin tämän osittaisen skeman.
Olin aikeissa poistaa sen sitten kun radio tulee kuntoon.

Radiosta sen verran, että tänään koitin tökkiä levysoitinliitäntää, mutta mitään rutinaa ei kuulunut. Tarkemmin täytyy palata radion kimppuun Juhannuksen jälkeen.
Hyvää juhannusta kaikille!

muokkaus: http://www.ebay.com/itm/METZ-Typ-Teleclock-Schaltplan-Ausgabe-1-Stand-11-62-/121...
Tuosta pääsee vielä katsomaan vastaavaa skemaa niin kauan kuin ilmoitus on pystyssä.

Mihinkä tuo puuttuva katodijännite viittaa? Verkkoelkon lisäksi yksi elko on vielä vaihtamatta, ei ollut suoriltaan sopivaa tilalle. C513 6,8uf. Uusi on jo tilattu, mutta oikosulussa se ei kuitenkaan ole ja kapasitanssikin on suht kohdallaan.
Nuo jalalliset elkot aksiaalisten tilalla on melkoinen tyylirike, mutta laitoin ne nyt ainakin väliaikaisesti kun semmoisia sattui olemaan suoraan hyllyssä...

Katodivastus lienee n. ok, pinni 7 maihin on 220 ohmia, ihan käypä
lukema vaikka kaaviossa onkin 180 R mutta jäähän siihen muita mahkuja.
G2 hilalla on jännite mutta onko anodi- eli kuutospinnissä?
Ja jos on niin onko G2 ja anodijännitteet vielä putkenkin kanssa.

Jännitteiden mittaus ilman putkea voi useinkin viedä metsikköön,
kun mittari -kuten tikutakut- ei kuormita mittauskohdetta.

Esim tässä mallissa jos päätemuuntajan ensiökäämi on poikki niin mittari
näyttää riittävää jännitettä VDR-vastuksen kautta. Jokin muu suurohminen
vika -venynyt vastus tms- anodijänniteketjussa aiheuttaa saman.

Vian etsinnässä on usein varmempaa mitata mahdollisimman pitkiä ketjuja, esim tässä
tapauksessa mittaisin ohmialueella tasurin + navan ja putkenkannan kuutospiikin välisen
ketjun. Kaaviosta on helppoa laskea surinpiirtein oikea vastusarvo koko rimpsulle
ja siinä tulee samalla kertaa ilmi komponenttiviat, foliokatkokset ja huonot juotoksetkin.

Jos lukemassa on selviä poikkeamia laskettuun niin sitten on mittailtava osia ja kytkentöjä
yksitellen mutta pikaisena testinä tämäntapaiset mittaukset nopeuttavat vian haarukointia paljon.

Jännitemittaukset oli tehty putki kiinni myös.
En löytänyt enää mitään selkeää vikaa radiosta, joten ostin uuden ECL86 putken ja radiohan lähti uudella putkella soimaan ihan täydellä äänenvoimakkuudella 
Kiitos kaikille neuvoista ja opeista! Opin paljon putkitekniikasta.