Oma käsitykseni on, että tuo etumerkki voisi viitata virran ja jännitteen vaiheeseen ( induktiivinen /kapasitiivinen) ... mutta varma en voi olla mittarisi sielunelämästä.

Tuollaisessa muuntajassa on sisäänmenosta (ensiö) katsottuna (sieltähän mittaatkin) näkyvissä muuntajan ottama induktiivinen magnetointivirta (90astetta jäljessä) ja sitten sarjaresistanssit (ensiön ja toision) ja sitten tulee tasasuuntaajan elko, joka ottaa virtaa vain jännitteen huipuissa + virta,joka menee suoraan kuormittavaan vehkeeseen.

Muistelisin, että normaalisti lähellä muuntajan nimelliskuormaa ja jos perässä on kokoaaltotasasuuntaus ja elko , niin tehokerroin on noin 0,7 -0.8.

Moro

Suoritin tieteellistä tutkimusta.
Kytkin 150VA:n Muuntajan sellaisenaan verkkoon, ja näyttö kertoi että virta 0,13A ja teho 6,9W. Verkkojännite oli 235V, josta sain laskennallisen cos φ:n arvoksi n.0,23. Mutta kun kuormitin hehkukäämiä 1,5A:lla vastuskuormalla sain cos φ:ksi 0,56, 2,2A:lla 0,62 ja 4A:lla 0,77. Voisiko tästä päätellä, että mitä suhteessa kuormitetumpi radion verkkomuuntaja on, sitä suurempi cos φ. Sillä aina ei cos φ:n arvo ole pieni vain pienitehoisilla radioilla ja yleisvirta koneethan on oikeastaan vielä resistiivisempiä kuin muuntajalliset.

Jussi

Moro

Tosta laskelmasta ei kyllä löydy cos φ:tä. Ur/R=pelkkä I.

Jussi

Tsekkasin tuon Jarin mittarin antamat lukemat. tehokerroin elikkä cos(fii) on laskettuna 34/46,2 = 0,736. Mittari ilmoitti =0,77.
heittoa on näissä n. 3-4 %. Tämä on ihan ok ja syntyy vaikkapa pyöristysvirheistä, kun mittari  antaa tehon ja virran tässä 2:lla numerolla. Tietysti voihan muitakin virhelähteitä keksiä.

Voisi tuota kokeilla puhdasta kapasitanssia kuormana. Ideaalinen sellainen antaisi kosiniksi 0. Puhtaalla vastuskuormalla saataisiin 1.

Tuossa Jussin tieteellisessä kokeessa selviää hyvin, että ilman kuormaa suurin osa tehosta on induktiivista ja pieni osa muuntajan häviöitä (kuumeneehan se muuntaja tyhjäkäynnissäkin).  Siksi alussa pieni tehokerroin. Kun hehkuvirta lisääntyy, niin Tehon siirto lisääntyy ja tehokerroin (PF) kasvaa.  4A virralla muuntajasta otetaan vasta noin 25W ... joka on noin 15% nimellisestä. Jos kuormittaisin muuntajan nimellisellä kuormalla resistiivisesti, niin tehokerroin olisi yli 0,95. (vastaustani kirjoittaessa Jari sen jo mittasikin)

Tehokertoimen riippuvuus vaihekulmasta on  hyvä tapa ymmärtää asia vain jos kyseessä on sinimuotoinen jännite ja virta ... jolloin  φ on  U ja I välinen vaihe-ero.   

Mutta yleensä eteen tulee kytkentä, jossa virta ei enää olekkaan sinimuotoinen  (kuten kokoaaltotasasuuntaus + elko). Tällöin ei voi ajetella 50Hz vaihe-eroja vaan pitää mennä syvemmälle asiaan ... se piikikäs virta sisältää  harmoonisia, jotka eivät kuljeta tehoa oikeaan suuntaan .. kohti kuormaa. Tehoa alkaa vaeltaa edestakaisin = loisteho  ( virta,joka ei siirrä tehoa haluttuun suuntaan)  Kuten tuossa aiemmin muistelin, niin wikipediasta löytyi oheinen kuva.  Siinä on tyypillinen virta, jos perässä on pääosin tasasuuntaaja. Tehokertoimeiksi väittävät 0,75.   

Putkiradiossa on kuitenkin hehkujen osuus pelkkää resistiivistä kuormaa ja tehokerroin on varmaankin isompi.   Villi arvaus:  tyypillisessä putkiradiossa jos esim hehkut ovat 20W ja diodien kautta menee 15W (anodeille) , ja se muuntajan induktiivinen magentointivirta on jotakin pientä ... niin  PF=0,88?

Onko joku mitannut?

pekmatval kirjoitti 25.01.2017 klo 20:56:39:


Mittasin  tuossa Trion (putkivehje) tehon ja tehokertoimen:
P= 42,9 W,   cos(fii) = 0,96.

Loisteputkivalaisimissa on kuristimeen yleensä merkitty tuo cos(fii).
Putken kuormitus eroaa huomattavasti resistiivisestä. Voisi joskus tutkia.

pekmatval kirjoitti 25.01.2017 klo 21:55:36:


Näin varmaan on tilanne. En ota ulos audiota kaiuttimelle, vaan ulkoiselle vahvistimelle.

Kaiutin esim 4ohm on yleensä induktiivinen kuorma ja vaikuttaa erityisesti taajuuden kasvaessa.

Trion manuaalissa nimellisteho on 50 W, joten tuo äänipuoli selittää varmaan tuota minun 42 W.