Tällaista myyntiehtoa olen kuullut joskus joissakin muistaakseni puolustusvoimien huutokaupoissa:

"Laitteet myydään romuna, ne eivät täytä voimassaolevia sähköturvallisuus- ja työturvallisuusmääräyksiä."

2bld

Soittelin Selenaa vuosikausia Mascotin peltikuorisella, ihmettelin tuota verkkoliitintä itsekin, mutta ei tultut
kokeiltua koskaan, harmi että tuli myytyä pois.

Tuli mieleeni että eikös nuo henkilö/palovahingot synny huomattavasti useammin laitteiden väärikäytöstä kuin
itse laiteviasta, myyjähän ei voi tätä tietää kuunnellaanko esim. putkiradiota vaikkapa ulkotiloissa kesäaikaan?
Mieleeni tuli muistikuvia mm. autotalleista ja verstaista joissa putkiradio oli tuttu näky vielä -70/80-luvulla.

Markku 

Uteliaisuuttani selasin Tukesin tilastoista kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 2000-luvulla. Yhtään radio- tai elektroniikkalaitteisiin liittyvää tapausta en löytänyt. Sähkötyökalut, valaisimet ja jatkojohdot ovat olleet syyllisten joukossa. Suuri osa sitten muuta hölmöilyä kuten junan katolle kiipeäminen, nosturin puomin osuminen voimajohtoon jne. Huippuna mielestäni  myyrien karkoittaminen maahan johdetun verkkovirran avulla.

Edit: Tukes eikä Tekes ☺

Itse olen ollut työnpuolesta myymässä käytettyjä sähkölaitteita, mukaanlukien putkiradioita, kelanauhureita yms. Jos liitäntäjohto on ollut selkeästi huonokuntoinen, se on katkaistava niin, että jäljelle jäävä osa on ulkopuolisesti siisti ja ehjä. Mikään laki ei vaadi, että pistotulppa on irroitettava ennen myyntiä, kunhan se on ehjä, eikä esimerkiksi sahattu tai viilattu sopimaan SUKO/EURO-pistorasiaan. Jokainen laite on kuitenkin testattava vikavirtasuojan läpi ennen myyntiä ja siitä tehdään päivätty merkintä laitteeseen. Joidenkin käytäntöjen mukaan 30 minuutin testaus riittää, mutta jotkut sertifioidut testaajat itse suosivat vähintään 4 tunnin käyttökoetta, jotta laite varmasti lämpenee tarpeeksi. Myyjä takaa laitteen virheettömän ja turvallisen toiminnan esim. 30 päiväksi, jonka aikana laitetta ei saa muuttaa tai myyjän vastuu raukeaa. Helpoiten myyjä tämän pystyy todistamaan liimaamalla tarkistustarran yhden kotelon kiinnitysruuvin päälle tai tukkimalla tai peittämällä muulla tavoin yhden tai useamman ruuvinreiän tai ruuvinkannan tai estämällä muun kiinnikkeen avaamisen tai irroittamisen. Jos laite palautuu myöhemmin myyjälle uudestaan sitä ei yleensä palauteta enää takaisin asiakkaalle tai myydä toiselle vaan se tuhotaan.

Pääsääntöisesti yksityishenkilö ei saa nykylainsäädännön mukaan ollenkaan myydä käytettyä sähkölaitetta, koska lain mukaan se on valmistajan tai sen edustajan omaisuutta siitä lähtien kun se on ensimmäisen kerran poistettu käytöstä käyttäjän toimesta. Tätä kierretään yleensä niin, että laite myydään osina valmiiksi purettuna, eikä kokonaisuutena, ja kokoamisvastuu annetaan ostajalle. Pelkkä liitosjohdon irroittaminen tai katkaiseminen ei riitä, koska laite voi jäädä jännitteelliseksi sen sisältämän kondensaattorin varauksen vuoksi.

OH2FBX kirjoitti 10.05.2016 klo 15:39:50:


EU Direktiivi 2012/19/EU, erityisesti kannattaa lukea liite VI, joka koskee kuluttajien välistä sähkölaitteiden kauppaa. Lyhyesti sanottuna siinä vaaditaan, että myyjänä toimiva kuluttaja pystyy todistamaan, että laite on testattu sääntöjen mukaan ja on täysin toimintakuntoinen tai muuten sähkölaitetta käsitellään SE-romuna, jolloin sen saa myydä vain luvan saannut sertifioitu yritys tai yhteisö. SE-romuksi ei kuitenkaan lueta laitteiden osakomponentteja, joten niitä saa myydä ilman toimintatakuuta.

OH2FBX kirjoitti 10.05.2016 klo 18:30:16:


Edellämainitun liitteen 6 mukaan silloin kun kuluttaja luovuttaa laitteen eteenpäin ilman voimassaolevaa todistusta toimivuudesta.

OH2FBX kirjoitti 10.05.2016 klo 18:55:22:


Mun tietojen mukaan koskee kirppistoimintaa, mutta ei kaikkia historiallisten sähkölaitteiden kauppaa, esimerkiksi armeijan käytössä olleita laitteita.