Putket saat testautettua minulla.
Ks http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?board=haku

Ilmari / 2FBX

Sen verran päivitystä tälle, että kytkentkaavion (kiitos balticsuper!) avulla paikallistin pari vikakytkentää ja ULA:lta alkoi kuulua vähän enemmän. Ääni on kuitenkin hyvin heikko ja harvoin kuuluu puhtaana. Mieleni tekisi nyt irroitella ULAn kotelo ja vaihdella sieltä kaikki mahdollinen, mutta enpä sitäkään tohtisi tehdä ennenkuin kyselen josko tämän ongelman ratkaisemiseksi löytyisi johdonmukaisempi tapa. Putkista kokeilin vielä kolmatta ECC81:stä ja ainoa huomio on alkuperäisen putken vieläkin huonompi vastaanotto. Kiitos tajouksesta OH2FBX, ehkä noita vielä voisin testauttaakin.

Pirullista tästä tekee se, että tuon kanssa puljaaminen on jatkuvasti mennyt yksi askel eteen, kaksi taakse. Aina kun jonkun muutoksen tekee, joku toinen paikka leviää ja sitä saa selvittää taas iät. Kosketushäiriöt kytkimistä ja putkien kannoilta luulen nyt saaneeni kuntoon, mutta jokin paikka tahtoo aina ottaa kontaktia vääriin kohtiin. Nyt viimeisimpänä havaintona, liekö keskipitkien aaltojen kelojen, ohuet langat jotka roikkuvat kotelossa jokseenkin valtoimenaan, ottavat välillä kosketusta toisiinsa tai esim trimmerikonkkien kuoriin. Tätäkin ihmetystä sai jonkunaikaa pähkäillä. Puhumattakaan tinaroiskeista väärissä paikoissa..

Näistä päättäen on mittaustuloksiin uskominen vähän niin ja näin, sikäli kun mitään osaan mitata, tai ainakaan tulkita. Tällaisia arvoja olen kuiteskin saanut:

Hehku 6,2V
1. suotokonkka 290-305V
2. suotokonkka 220-236V

Putkien anodijännitteet ovat parhaimmillaan olleet hyvinkin lähellä kaavion osoittamia lukuja, mutta vaihtelee kuitenkin aika reippaasti mittauskertojen välillä.. Mitä muuta voisin mitata? Hiloilla olen saanut negatiivisia lukemia, sen enempää en osaa tulkita. Ainakin datalehdet näyttää suurempia arvoja. ECC81 8. pinnille, katodille, kytkis näyttää 1,5V, mutta se on juotettu runkoon. Mitä vasten se mitataan?

Mitä olen tähän asti vaihtanut, on jo pitkä lista, mutta ne millä on ollut vaikutusta, oli:
-ULA-purkin keraaminen konkka joka vie 1. pinnin anodin kelan kautta maihin. (Kelalla ei muuten ole säädettävää sydäntä kuten muilla?)
-Suotokonkkien miinusnavan ja maan välillä oli 16uF elko, joka oli väärinpäin kytketty. Kytkiksessä 100uF, joksi sen vaihdoin.
-Rinnan sen kanssa oli kärvähtänyt putkivastus jonka lukema oli hukassa. Ennen kaavioon tutustumista kokeilin 100-1k arvoja, joka toi sen valon, että suurempi arvo hiljensi verkkohurinaa, mutta nosti anodijännitteitä (jos oikein muistan) siinä on nyt 180ohm kaavion 160ohm sijaan. Valaiskaa joku, voiko tätä kasvattaa hurinan vähentämiseksi?
-Suotoelkojen plusnapojen rinnankytketty 2,2k risa vastus korvattu vastaavalla.
-AM antennikelan keraaminen 47pF konkka vaihdettu, oli parantavinaan kuuluvuutta jossain vaiheessa.
-EABC80 7..2 pinnien 8uF elkon tilalla oli väärinpäin kytkettynä 4uF elko rinnan 3.2uF konkan kanssa jotka korvasin 8uF elkolla. Olisiko tässä tantaali parempi?
Dioditasurin vaihdoin myös piruuttani. Ei tehnyt minkään.

No, jos joku tästä kiinnostuu niin vinkkiä otetaan ilolla vastaan ja voin laittaa jotain kuvaakin jos auttaa. Harmittaa kun muuten toimii mainiosti, ainakin mp3 soittimella levariliitännässä.

Moro

Niinkun Arto jo sanoi, ei ulapurkkiin kannata isommin kajota, jos ei tiedä mitä tekee, sillä jo jonkun komponentin kääntäminen toiseen asentoon saattaa siirtää viritystä poskelleen. Eli jos sieltä jotain vaihtaa, on uuden osan oltava vastaavaa tyyppiä, ja asennettava samaan asentoon samaan paikkaan kuin alkuperäinenkin, ja siltikin todennäköisesti viritys hiukan siirtyy.

Jussi

Hei, siellä radiossa voi olla huonoja juotoksia ja myös ula-antennin kunto vaikuttaa
kuuluvuuteen. Jos antenni on katki tai juotos auennut. kokeile toisella antennilla.

Kun kerroit, että ilmaisimen elko oli korvattu kahdella tarkoittaa se sitä että tekijällä ei ollut käsillä 8 /uF lyyttiä, mutta noista kahdesta tuli aika lähelle oikeaa oleva konkka ja uskoisin sen olleen oikein päin. Jos käänsit lyytin koita vielä sitä toisin päinkin.
Miten viritysputki toimii - aukeaako viuhka?

Jokunen lähikuva koneistosta voisi auttaa asiaa.

Tuossa on lähes samalla koneistolla oleva kone:
http://timonradiosivut.fi/Luxor_Senorita_696W.html

Tsemmpiä, kyllä se radio joskus vielä soi!

Esim. Biltemassa ja Partcolla on noita lapamato-antenneja myynnissä.

Tämä on vähän arvailua ilman kytkentäkaaviota. ULA-ilmaisin voi olla myös sellainen että elkon molemmat navat ovat irti maasta, kuitenkin elkon plussa on toisen diodin katodilla, monesti nasta 7 ja miinusnapa toisen diodin anodilla, nasta 2.

Virtalähdepuolella taas suodatuselkojen miinusnavat on aina se negatiivisin paikka mitä radiosta löytyy, ei ainakaan koskaan ole tullut vastaan mitään vastuksia tasasuuntaajan ja elkojen miinuksen välillä. Samaan paikkaan tuodaan myös pääteputken ohjaushilavastuksen alapää, näin saadaan hilalle negatiivinen etujännite kun katodi on sen vaihtamasi elkon toisessa navassa ja radion koko virta kulkee elkon rinnalla olevan vastuksen kautta.

Jos suodatusvastukseen häviää pari wattia ottaa radio ilman pääteputkea n. 30 mA mikä on vähän yläkantissa, ei kuitenkaan paljoa. Joku putki sen syö tai sitten vuotava konkka anodilinjasta maihin. Kuumeneeko mikään paperi- tai piki- tai joku muu sellainen konkka. Vaihdoitko myös ison suodatuslyytin? Sekin voi vuotaa.

AM-alueilla näköviritysputki saa ohjauksensa ihan eri paikasta, viuhkan aukeamiseen ole vaikutusta kun ulapuolella askartelee.

Tekijänoikeudet on sellainen alue johon en kauhean jyrkästi ota kantaa. Mutta napauttamalla kirjoittajan nimeä avautuu uusi ikkuna jossa on valintana Napsauta tätä lähettääksesi sähköposti... ja siitä eteenpäin.

RJL kirjoitti 27.03.2016 klo 13:00:07:


Suotoelkojen miinuksella saan -700mV kun irroitin 100uF elkon. -9V olen siitä mittaillut elko molemmin päin.
EABC80:n kakkosdiodin anodi näyttää katodia vasten -6..-8mV kun irroitin 8uF elkon anodilta. Kokeilin tietysti kääntää nämä, mutta en huomannut eroa äänessä enkä virrankulutuksessa.