koska nuo kuvat ovat niin masentavan näköisiä, niin laitan vielä kuvan terveestä Violasta.

EF 89 putkia on Petäjävedellä laatikollinen NOS laatua (oli 157 kpl)

Uudelleen kyselen kytkentäkaavion perään. Mistähän voisi löytää/saada/ostaa? 

Muutama osa on niin pahasti rikki/palanut, että arvoja ei tiedä.

Kiitos PALJON!!!

Nyt on kaavio ... ja täytyy vain saada inspiraatio. 

Pekka

Heh, mahtavaa. Käyhän se noinkin

ihmettelin tätä kytkentää. Olisi hyvä kuulla asiantuntijoiden kommentteja. 

Tajusinko oikein: Ilmaisinputkelta menee ääni suoraan pääteputkelle ja takaisinkytkentää (C109 kautta) säätämällä säädetään äänenvoimakkuutta???  Kai se näinkin toimii ? ... yleinen tapa?

Sitten tuo takaisinkytkentä viedään (niin nuo kytkimet sen kai tekee)   välitaajuusputken kelan toisioon (C93) .... miksi???

Eikös se pientaajuus oteta nimenomaan R41 Ja R42 välistä, ja viedään potikan liu´ulta EABC:n triodin hilalle. Takaisinkytkentä on viety potikan alapäähän.

Jussi

Tutkiskeli minäkin tuota Violan skemaa. AVC on se joka lähtee hiloille reittiä R37 + R29. Siellä on negatiivista aina -10 V:iin riippuen signaalin voimakkuudesta. Digiyleismittari siihen kytkettynä toimisi voimakkuusmittarina.

Kaiutinulostulosta tuodaan vastakytkentää tuonne EABC80:n hilalle.
samalla se hoitelee enemmän tai vähemmän bassojen ja diskantin korostusta. vaikutuksen huomaa katkaisemalla vastakytkentä joka tulee R82:lle. 

baltisuperin piirtämä punainen viiva on selkeä ... kuten rautalangasta väännetty. Tajuttu.

Miten sitten se signaali saadaan 'ilmaistua' tuohon R42sen yläpäähän ... mitkäs osat sen tuossa EABC80'n ympäristössä sen tekevät?  Olisin kiitollinen tästäkin oppitunnista.

... täytyypä googlta . En ole koskaan paneutunut FM ilmaisimen sielunmaisemaan.  Palaan asiaan uusien metkujen kanssa.

Nuo diodit vois olla Germanium, esim. OA79 ja mielellään paritettuja.
Mikä on hurinajännite suoto- lyyttien navoissa. (rippeli)?
Tuo radio ei ole hifi, joten hurina kuuluu asiaan.
Voisit kokeilla 3-5 nF konkkia hehkuissa putkilla.
Onko C101 ok, voi kokeilla suurempaakin.
Yhdessä radiossa oli suojahilalla 47 uF konkka lisätty (EF89)

Kerroit että hurinaa on vaikka hehkut ja anodijännitteet tulevat erillisestä teholähteestä. Onko radion oma verkkomuuntaja silloin kokonaan kytketty pois sähköistä ?
Jos muuntajassa on sähköt päällä, niin sen aiheuttama magneettikenttä voi aiheuttaa hurinan siitä riippumatta, että käytetään ulkopuolista teholähdettä.

verkkomuuntajaan ei ole kytketty verkkovirtaa ... silti hurisee.  Epäilenkin vahvasti, että Hurina tulee ilmaa pitkin itse radio-osaan.  ULA putken päällä ei ole metallisuojaa ... se muuten oli siellä aluperin?  Täytyypä kokeilla laittaa takaisin.

Nyt kun radio-osan ääni oli hyvä, niin koitin jatkaa ajatuksena ottaa oma pääteaste mukaan. Eipä mennyt kuten strömsössä  ... Kyllä se pääteaste toimi, mutta vaikka C109 oli irti, niin ULA kuului hyvin . Vasta kun R62 tilalle laittoi 20Kohm, niin alkoi ääni hiljentyä. Ihan oikarissa R62 (siis nasta 8 maassa)  sammui 'vuoto'.  Eli tämä EABC80 vuotaa äänen läpi suoraan ilmaisimelta? Kun otin putken pois ja laitoin tilalle ne kaksi diodia (kuten edellä kokeilin), niin vuoto loppui ja pääteaste oli oikeasti irti ilmaisimesta.  Onkos tälläinen putkien 'hajatoiminta' normaali ilmiö?    Vaidoin myös tilalle uuden eabc80n ... ei apua.

Kokeilin muuten, että jos ilmaisimen signaalin syöttää suoraan pääteputken hilalle (C110-R73) , niin radio toimii hienosti. Äänen voimakkuus ja puhtaus ovat kohdallaan. Tässä olisi pelkistetty vehje ... ei takaisinkytkentää ja yksi putki eliminoitu (jos ne diodit pitää siellä). 

Vertailin korvakuulolta ääntä diodeilla (pii) vastaa eabc putken diodit  (jossa vahvistinosa harpattu tässäkin ) ... niin kyllä se putkien diodien kanssa kulosti paremmalta.  Olisko niistä germanium diodeista tässä apua?

Tästä jatketaan ... ehkä huomenna.

Omituisia ovat sähkön reitit... elektronien erityisesti...

Siitä hurinasta, oletko varma ettei DC-powerisi hurise? ja onko se 50Hz vai 100Hz hurinaa.

Tuosta virityksestä, melko hyvin saat vireeseen seuraavasti:
L41 sydän ulos ainakin muutamia kierroksia, asemanhaku kohdalle jossa ei ole lähetettä,
sitten virität L39 maksimi kohinalle. Sen jälkeen jokin voimakkaanpuoleinen asema
kohdalleen siten että lähete on voimakas mutta säröinen. Sitten L41 kohtaan jossa ääni on puhdas.
L41 viritys on oikein jos asemanhakua siirtää ylös tai alas aseman taajuudesta niin ääni säröytyy
samaan tapaan aseman molemmilla puolilla eli ilmaisimen 0-piste on keskellä aseman taajuutta
ja ilmaisinsuora on symmetrinen.

Kiitos Balticsuperille käytännön viritysohjeista.  Minulla oli myös käytössä toinen ohje sivustolta (kuvassa) . Virtys meni kaiketi kohdalleen. Lopputuloksessa useilla asemilla ääni oli todella puhdas. Vaikuttaisi, että tämän radion laatu ei ole parhain mahdollinen, koskakanavat kuuluvat eri voimakkuuksilla ja  toiset ei puhtaasti.

Seuraavaksi ajattelin 'leikkiä' tuon EABC80 pt-vahvistimen kanssa ... siis poistaa se pelistä. Samalla yksinkertaistaa radiota.  Jätin käyttöön ilmaisinputken diodit ja lisäsin peliin fetin BF256.  Fet-asteen  Vahvistus valituilla osilla oli noin 6. Enempää ei tarvita, sillä ilmaisimen signaali riittää pääteputkelle kokeeni mukaan sellaisenaan. Nyt kun siinä Fet-asteessa on hiukan ylimääräistä vahvistusta, niin voin laittaa sopivasti (kokeilemalla) takaisinkytkentää peliin .. ja ehkä samalla pienentää säröä?

Kuvassa 2 on tekemäni uusi ääniaste. Lopputuloksen ääni on todella puhdas ja ääniala 'leveämpi' ... poistin käytöstä sen päätemuuntajan dc suodatuskäämin ja samalla konkan C118 (4,7nf), joka oikosulki muuntajalla korkeat äänet.  Jouduin myös kääntämään muuntajan ensiön toisinpäin, koska silloin takaisinkytkennän vaihe meni oikeinpäin  ja vaimensi vahvistusta.  Samassa karsinnassa lähti pelistä sävy potikka, 4 pientä konkaa, 4 vastusta.

Nyt radio saa jäädä odottaan uutta inspiraatiota ... pitäisi seuraavaksi tutkia, että saako tuota radion toimintaa paremmaksi, siistiä elektroniikka ja mekaniikka ,koteloida radio  uudelleen. Alkuperäinen kotelo on palasina.

Jos laittaisit tuohon kortille vielä kaksi germanium-diodia  ja putkikannan, niin voisit tökätä sen suoraan EABC80 kantaa ja sitten verrata kumpi toimii paremmin putki vai kortti.

Tänään koitin pikaisesti viritellä radiota. Oliko ihan huono ajatus säätää kelat L27, 28 ja 39 siten, että ilmaisimen konkalle C90 tuli mahdollisimman suuri negatiivinen jännite? ... ainakin sillä asetuksella kuului hyvin voimakkaasti ja selkeästi. Sen jälkeen säädin L41'llä äänen mahdollisimman puhtaaksi. 

C90 jännite vaihtelee välillä 0..  -26V riippuen asemalle virityksestä. Olisiko tuolla jänniteellä tarkoitus säätää vahvistusta niin, että aseman voimakkuudesta riippumatta äänenvoimakkuus on sama ? ... noviisin kysymys  (... enkä vieläkään ole lukenut niitä ehdotettuja radiokirjoja . sorry).

Kun ihmettelit Ula-ilmaisimen toimintaa, tässä;
TM-signaali (Radiotekniikka, s. 226)
Suhdeilmaisimessa käytettäessä kidediodeja (esim AO79) laitetaan kumpaankin haaraaan vastus joista toinen on trimmeri diodien sisäisen vastuksein erojen tasaamiseen ja molempien haarojen symmetrioimiseksi.
Pientaajuus otetaanjännite otetaan suhdepiiristä itsestään.
Suhdeilmaisin toimii myös häiritsevien amplitudivaihteluiden vaimmentimena. Kun kantoaallon amplitudi muuttuu äkkiä, ei elektrolyyttikondensaattorissa (2-10 uF) vaikuttava tasajännite muutu yhtä nopeasti.
Seurauksena on tasavirtoja, jotka vaimentavat välitaajuuspiiriä siten, että amplitudien vaihetelut katoavat (tasaantuvat).