Muutamaa pikku juttua kysyisin?

Minulla on Philipsin UVA-valaisin 4 x 18W heijastimella, tein siihen kehikon ja pitäisi kokeilla sitä, valotusaikaa mietin, riittääkö n.90s jos
välimatka piirilevyyn on 10cm luokkaa? Lasina käytän 2mm kirkasta valokuvakehyksestä otettua lasia, tarkoitukseen valmistettua lasia
en ole löytänyt mistään pieniä kokoja ja alusta ammattikäyttön maksaa melkein saman kuin valmis valotuslaite.

Sitten tuosta lipeäliuoksen säilyttämisestä, onko vanhasta Sinol 1 litran pullosta siihen tarkoitukseen vai vaatiiko jonkin erityisen muovilaadun?

Markku 

Kiitos vinkistä, tästä oli pitkä ketju jo aiemmin mutta sitä ei löytynyt jostain syystä edes googlella. Muistan siinä olleen jotain mainintaa tästä säilytyksestä
ja että joku muovilaatu ei sovellu tähän ja että pullon piti olla musta, mutta eikös se voi olla vaaleakin jos sen säilyttää pimeässä kaapissa? Sinol-pulloja
löytyy kaapeista, satuin vaan ostamaan tänään oikein desingtuotteen tarkoitukseen. Siinä on tuo PE-HD leima sattumalta joten kokeillaan miten liuos säilyy.

Testasin  tuota uv-valaisinta pienellä kortin palalla ja valotus hoituu parissa minuutissa, en tiedä sitten onko näissä mahdollisesta pienestä ylivalotuksesta
haittaa? Kokeilin jo aiemmin presspeel kalvoakin mutta lopputulos ei oikein onnistunut joten palasin toistaiseksi sovinnolla takaisin tälle filmipuolelle.

Markku 

Nämä pesuaineet on aika kaukaa haettuja keinoja, kun lipeää saa rakeina 30e/kg josta riittää pidemmäksikin aikaa. Osti itselleni apteekista purkin ja
käyttöliuoksen hinnaksi tulee 29c/ltr. Netissä on näistä paljon tietoa mutta se on suunnattu teollisiin vahvuuksiin, näitä laimeampia ei siellä huomioida
lainkaan. Tuo oikealle filmille tehty kalvo olisi varmaan parempi valotuksen kannalta, varsinkin jos on hienojakoisemmasta kaaviosta kyse mutta kopio
laserilla riittää omassa käytössä. Ajattelin käydä haastattelemassa eläkkeellä olevaa valokuvaajaa asian tiimoilta. Laserkalvoa on tietämäni mukaan
saatavissa hyvinkin ohutta (0,06mm) staattisena kalvona, paperivahvikkeella, mutta en ole perehtynyt asiaan vielä sen tarkemmin.

Markku 

Lisään vielä noista filmeistä:

itekkin teen nykyään laserilla ihan tavalliselle kalvolle.
ongelma on vain se että ne myös vuotaa valoa läpi , joten joidenkin valmistajien kalvoja joutuu laittamaan päällekkäin ,joskus jopa kolme.

ja silloin saa kyllä unohtaa DIL mikropiirin jalkojen välistä useamman kuin yhden vedon.

on myynnissa myös hommaan tarkoitettuja , joilla menee yhdellä , ne on mattoja toiselta puolelta , joten väri tarttuu kunnolla ja filmistä tulee mustia ja läpikuultamattomia.

en vaan enää ole jaksanut tilailla , kun ei aika tahdo riittää näihin hommiin.
Joten olen sitten tehnyt kuvat tavalliselle kalvolle , ja piirtänyt 2 puoleisena tai jumppereilla .

kannattaa kuitenkin suunnitella kuva niin että se laserväriaine tulee filmin piirilevyn puolelle , tai jos softassa on mahdollisuus kääntää , niin kääntää kuva ennen tulostusta niin.

mielestäni kalvon paksuudella ei ole mitään merkitystä ??

toisaalta vinkkinä sekin että jos filmi vuotaa , voi hommaa narrata sillä että kehitysvaiheessa siellä liemessä kevyesti hieroo sormella levyn pintaa , niin maski irtoaa nopeemmin ,
eikä silti ehdi kuitenkaan tulla rokonarpiseksi , niin kuin vuotavilla filmeillä usein tulee .
katos kun paljas sormi ei kuluta(tavoita) paikalleen jäävien osiin tulevia pieniä reikiä , mutta auttaa isompien alueiden nopeammin irtoamisessa .
silloin säästyy usein turhalta meikkamiselta dalokynällä tai tussilla.

no joo ,, kunha aikansa väsää , niin oppii monta juttua..

milläs muuten syövytät ?? ferrillä , natriumpersulfatilla vaiko Hapolla ja vetyperoksidilla ??


73 de oh6mf

oh6mf kirjoitti 27.08.2015 klo 00:04:47:


Netissä näkyy olevan tarjolla 20kg astioissa lipeää hintaa on 19e ja tämä on tiedossani, mutta kilolla pärjään
vuosikausia joten isommat erät ei ole järkeviä. Tuo apteekkihinta on siis parempi vaihtoehto omalla kohdalla.

Noista netin ohjeistuksilla tarkoitan että kaikki mm. turvatiedotteet, oletus on että lipeäpitoisuudet nesteissä
ovat puunjalostusteollisuus vahvuuksia ja silloin säilytys ja muu vaativatkin jo paljon enemmän huomiota kuin
näissä piirikorttihommissa on tarpeen. Lipeä on tosiaan rakeina ihan samaa tavaraa kummassakin.

Kävin valokuvaajan kanssa muutaman tovin keskustelun ja kyllä filmille tehdyt on omaa luokkaansa laadultaan
kopiokone tulostukseen verrattuna, filmeille saa valmiina kehitteitä ja niitäkin voi vielä säädellä itse lisää. Nuo
Vanhat reprokamerat ja niiden tarvikkeet löytyy vielä valokuvaajilta mutta uudet laiteet maksavat maltaita
joten harvemmin niitä käytettynä toreilla kaupataan.

Kidesoodaa käytetään ilmeisesti myös kehitteenä mutta korvaako se lipeän, sitä en tiedä. Näissä myrkkyjen
säilytyksessä tuntuu olevan tuo PE-HD muovi käytettyä materiaalia. Lipeä vaurioittaa lasia ja jotkut muovit
pilaavat säilytettävän kehitteen, vaikka itse pullo sen kestäisikin. Toisaalta voisihan sitä tehdä aina uuden
kehitteen ja neutralisoida vanhan pois, silloin ei olisi säilytysongelmia.

UV-valaisimeni on varustettu heijastimella joten teho varmaan riittäisi vähän etäämmältäkin, otin mallia
kehikkoon valmiista laitteista jossa se on aika lähellä korttia, tuo erikoislasi jota niissä käytettään saattaa
löytyäkin kunhan ensin löydän sopivan alumiinisalkun johon on tarkoitus sijoittaa koko hoito. Nykyiset, joka
marketista löytyvät salkut eivät käy tähän projektiin. Jos ei löydy niin sitten tehdään valmiiksi  leikatuista
Al-levyistä ja profiileista sopiva.

Käytössäni ei ole mustesuihkutulostinta lainkaan koska tarvetta ei ole ollut. Laadukas mv-laser löytyy ja on
totta että varsinkin 0.1mm kalvolle tulostuksen tarkkuus ei riitä hiuksenhienoon tulostamiseen. Tässä ketjussa
tulikin jo paljon sellaista käytännön tietoa jota kaipasinkin, kiitokset siitä.

Markku

Tein laserkalvolle kaaviot ja valotin ne 2mm lasin alla joka on peräisin valokuvakehyksestä. Valotusaika 150sek, putkien etäisyys 120mm kortista.
Sitten liuotin 10g lipeää 0,9 litraan vettä ja kehitys kesti 25 sek. Lopputulos alla ei ole ollenkaan huono kun ottaa huomioon että LF-A:ta ei ollut
vielä käytössä, jos olisi ollut nuo 2mm tekstit ja 0,15mm kehysreuna olisivat jääneet ehjiksi. Laserin tummuus ei riitä kirkkaalle kalvolle yksinään,
käyttämäni tulostin on muuten Canon MF4010.

Tuo Abacomin ohjelma on ihan ok, mutta sillä tulee herkästi tehtyä turhan pieneksi kuvion, tässäkin teksti olisi voinut olla 4mm ja kehysreuna olisi
voinut olla 0,5mm ihan hyvin. Epäilen että tuo 0,15mm viivalla pääsee ic-piirien välivetoihin kun terästää kalvoa LF-A suiihkeella. Tuota valotus-
aikaa täytyy vielä kokeilla seuraavalla kerralla, käytetun ajan arvioin tuon lasinlevyn perusteella, kun se ei ole tähän tarkoitukseen tehtyä? Tuo
ohuiden viivojen häviäminen voi johtua myös liian ptkästä valotusajasta.

Teen kalvon aina päälipuolesta eli suoraan piirustuksesta ilman peilauksia, valotuksessa laitan sen vain suoraan cu-puolelle ja käännän koko hoidon
ylösalaisin jolloin kalvon mustepinta tulee automaattisesti korttia vasten. Toisessa kortissa alateksti meni väärinpäin vahingossa mutta kuviot on
oikein. Abacomilla on oletusasetuksia joiden kanssa saa olla tarkkana piirtäessä, jotenkin se olettaa että piirtäjä piirtää korttia cu-puolelta?

Markku 

Tässä yksi kikka, jonka keksin jokunen vuosi takaperin kun pähkäilin miten laserkalvotulosteisiin saisi lisää tummuutta piirilevyvalotuksessa.

Otetaan pumpulituppoon hieman pigmenttijauhetta ja hangataan sillä tulostetta. Pyyhitään ylimääräinen pigmentti pois puhtaalla pumpulilla. Ero tummuudessa on todella huomattava.

Itse käytin nurkissa pyörinyttä oksidimusta-pigmenttijauhetta, valmistaja Uulatuote Oy. Jokin muu pigmentti voisi toimia tietty vielä paremmin. Pahoitteluni jos tämä kikka on täällä jo tullut mainituksi.

-Arde

Muuten nämä filmiasiat alkaa olla järjestyksessä mutta tuo reikien poraaminen isolla pylväskoneella tökkii. Pienoisporia löytyy useampiakin
mutta saako niihin todella sellaista telinettä joka on riittävän tukeva 0.6...0.8 kovametalliterille vai olisiko aiheellista hankkia suoraan
pienois-penkkiporakone 0....6mm istukalla. Telineistä tuo Donau 512 voisi olla yksi vaihtoehto, onko jollain kokemusta ko. mallista?

Markku 

Pienoisporissahan on kaksi tunnettua merkkiä, Proxxon ja se toinen. Aika monissa piireissä tunnutaan Proxxonia arvostettavan korkeammalle. Niin teen itsekin, Proxxonin halvemmissakin porissa on kunnon laakerointi toisin kuin siinä toisessa. Mutta on myös kokemusta Proxxonin halvimmasta pystyporatelineestä, se on suoraan sanoen susi. Mutta ne pari kalliimpaa ovat sitten käsissä hipelöitynä tukevampia, käyttökokemusta ei ole. Se jyrsinmalli on sitten omaa luokkaansa. Melkein kuitenkin yrittäisin etsiä jotain pientä kiinalaista pylväsporaa, niissä on isoja eroja joten jospa vaikka löytyisi kelvollinenkin. Itsellä on kohtalainen, hiljainen mutta turhan iso ja alle 1,5-millisiä teriä ei istukkaan saa edes kiinni. Mutta kovametalliset terät on pysyneet ehjinä jos ei itse ole sössinyt.

Aha, se onkin kierroksista kiinni. Pylväsporassa ei pääse lähellekään tuollaisia kierroksia mutta eipä kyllä kierrokset putoakaan. Halvemmat Dremelit taas pitää niin kauheaa vinkua että sitä ei kärsi, Proxxonit on hiljaisempia.

Ostin muinoin Huutonetistä erän noita kovametalliteriä, olivat jossain automaattikoneessa aikansa poranneet ja vaihdettu pois. Minulle kelpaa kovasti hyvin, suurin osa vaan on liian ohkoisia mutta eipä ollut hintakaan kai kuin pieni murto-osa edellä mainitusta.

Lasikuitulevyjen kanssa ei kestä pikateräsporat (HSS) vaan pitää olla kovametallia (tungsten carbide)

Laskeskelin noita leikkuunopeuksia niin 30000:n pääsee 1mm terällä 9554 r/min kierroksilla joten, tämä ihan
selvennyksenä. Tavanomaisilla pienoisporilla kierrosluku pyörii 5000...6000 paikkeilla jolla päästään 1mm
terillä 18000 paikkeille. Joten kyllä näillä Proxxonin koneilla pärjää ihan hyvin, kierroluvut ovat samat kuin
ammattikoneissa yleensä.

Markku 

Ammattitason Proxxonit ovat hyviä, mutta hinnakkaita. Vanhin on toistakymmetävuotta ja pelaa vielä.

Ei tuossa minusta mitään erikoista tekniikkaa ole, piirilevy printataan peilikuvana paperille ja sitten siirretään lämmön avulla kuparilaminaatille. Uutena vinkkinä on laminaattorin käyttö, yleensä neuvotaan sulattamaan kuva silitysraudalla. Ja syövytyshappo sitten oli filmissä tosi ärjyä.

Olen kokeillut tuota tekniikkaa aika huonolla menestyksellä. Ongelmana on paperin raaputtaminen pois piirilevyltä. Ei tahdo lähteä musteettomat paikat irti ja musteen reunat jäävät repaleisiksi. Olen käyttänyt HP Glossy Plotter Paperia, en siis tämän hemmon suosittelemaa HP Glossy Premium Presentation Paperia, ehkä siinä on salaisuus? Mutta tuo laminaattorin käyttö pitää vielä kokeilla.

Laadukkaalle kalvolle tulostettuna saa aika helposti tehtyä kortteja, työvaiheita on vähemmän kuin videolla kuvatussa. Mutta
tuo vesihiontapaperin käyttö kummastuttaa? 600-paperilla 35µm kuparia on aika karkea yhdistelmä, 1200 tai mieluummin 1500
olisi mielestäni parempi vaihtoehto. Vaikka en ihan ymmärrä tuota ideaa, itse puhdistaisin asetonilla levyn ennen kuvan siirtoa ja
viimeksi kun levy on syövytetty valmiiksi. Käytän tosin valmiiksi lakattuja levyjä joten puhdistuta ei tarvitse tehdä muuten kuin
syövytyksen jäkeen. Minusta tuo levyn käsivarainen hionta tekee ohuesta kuparikalvosta epätasaisen, vai miten on?

Markku 

oh6mf kirjoitti 15.10.2015 klo 22:27:12:


Ihan mielenkiinnosta, levyhän on alkujaan mattapintainen, jos olisi peilikirkas se selittäisi
hiomisen tarpeen? Jos levyn pinta on tummunut niin mieluummin jotain nestemäistä, se ei
vahingoita kalvoa. Hapettuneisuutta ei saa muutenkaan poistettua kokonaan normaali
oloissa, ilman kosteus pitää siitä huolen.

Markku 

??? eihän tuossa levyssä ole kalvoa , sehän on perus levyä ja kaveri siirtää lämmittämällä paperiin laserista tarttuneen torneri jauheen suoraan kuparilaminaattiin ??

ja kyllä sen oksidoitumisen(hapettumisen)  saa pois helposti vuosiakin ulkona säilyteyistä levyistä.

pistät vain maljaan vettä hanasta , ja heität sinne pari korkillista 50% suolahappoa.(ei kiihdytintä yhtään ettei levy ala syöpyä)

sitten kun pudotat levyn sinne , niin se on kirkas parissa sekunnissa.

sitten stoppi ja nopeesti , niin se jääkin puhtaaksi
esim. veteen  , joskin parempi kun olisi erittäin laimeata stripping nestettä ( muru pari vaikka lipeää tuohon neutralointi nesteeseen)

tuohon hiomiseen :
kokeilin kanssa aikoinaan vaikka mitä aineita , asetonia , xyleeniä ,sinolia ja jopa pirtuakin jne. mikään ei toiminut 100%

nimittäin jos levyn lakkaa valoherkäksi , niin tuppasi tulla semmosia "kraatereita" täysin selittämättömästi .
Ja ne on sitten mukavia paikkailla jos on ohuita vetoja
kevyt hionta poistaa ongelman melko hyvin .
samaan toki vaikuttaa ilmankosteus , joten tapailin lakkailla yleensä jemmaan kovilla pakkasilla.
semmosta laitetta missä levy "pyörii" vaakatasossa ei tullut tehtyä , niin kuin esim. positiv lakalla 100% onnistuminen vaatisi (näin ainakin valmistajan mukaan).

no nyt on nuo ajat ohi , kun käytän dupontin valoherkkää negatiivi valoresistiivi kalvoa .
se on niin paljon helpompakin , kun levyt onnistuu noin suhteessa että 100 kpl menee ehkä 2 sudeksi
positiv lakalla keskimäärin 2 sutta 10 levyä kohti hi ..

tuossa kalvossa on sekin hyvä puoli että siinä on päällä suojakalvo mikä poistetaan valotuksen jälkeen ennen strippausta , joten ei haittaa vaikka levy tippuu sementtilattialle , se ei ole sus sen jälkeen niin kuin yleensä positiv lakattu .

tarkoitan että ei tarvii varoa hetikään niin paljon sen kanssa.
lisäksi hommeli menee laminaattorilla , joten ei tule käryjäkään juuri .

nuo valmiiksi valoherkiksi laminoidut on tuttuja , mutta sen verran kalliita , etten viitsi käyttää kuin poikkeus tilanteessa.
lisäksi niitä ei voi varastoida juurikaan , kun vanhenevat niin nopeasti ja resistiivi lakkaa toimimasta ( tietäähän sen , kun makaavat monessa varastossa ennen kuin se harrastelija saa ne käsiinsä)

Sitä en tiedä auttaisko niihin kylmäsäilytys  tommonen positiivilakka pullo toimii vielä noin 5 vuotta sen jälkeen kun päiväys on mennyt umpeen , jos sen säilyttää jääkapissa , tiedoksi vaan .

no joo , se tässä harrastelussa on kivaa että jokainen voi tehdä niin kuin parhaaksi näkee,  ihan kuin legoilla leikkisi joten ei stressiä näistä.

73 de oh6mf

Näinkin käy piirilevyn valmistus:

http://www.edn.com/electronics-blogs/across-the-board/4424068/Print-PCBs-at-your...

Ei laserilla, vaan mustesuihkulla.

Mistähän tuota press-and-peelkalvoa sais ostaa. Vaikuttaa ihan siistiltä.

IlpoJaakko

Varmasti tuo Press-n-Peel on helpoin ja varmin tapa tehdä printtejä. Omat tarpeet kun vielä ovat kovin satunnaisia eikä mitään suuria komponenttitiheyksiä tavoitella niin olisi mukava selvittää miksen onnistu tuolla paperimetodilla. Muste kyllä tarttuu piirilevyyn kuin takiainen mutta paperin märkäpoisto ei tahdo onnistua. Eiköhän tämäkin vielä selviä.