Tuolla aiemmin on ollut puhetta suojahilan vaikutuksesta ja jännitteestä putken ominaisarvojen (Ia ja S) testauksessa sekä mittauskytkennöistä. Lainaa tähän otteen Otto Limann.in kirjasta Radiotekniikka osiosta
Monihilaiset putket, Suojahilan merkitys:
""Triodeilla aiheuttaa anodivirran kasvaminen anodijännitteen pienenemisen. Virta toisin sanoen vastustaa omaa kasvuaan.
Suojahila on sijoitettu anodin ja ohjaushilan (eli lyhyesti hilan) välille ja sille on annettu kiinteä positiivinen jännite, suuruudeltaan noin puolet anodin täydestä jännitteestä. Koska se sijaitsee lähempänä katodia kuin anodi, ”imee” se elektroneja voimakkaasti ja päästää ne raoistaan anodille. Koska imuvaikutus on tasainen, on myös anodivirta tasainen. Osa elektroneista osuu suojahilaankin, mutta suurin osa pääsee anodille ja voi ottaa normaaliin vahvistustoimintaan. Anodivirta on näin ollen jokseenkin riippumaton anodijännitteestä, joka voi vaihdella paljonkin virran silti pysyessä vakiona. Anodivastuksessa syntyneellä tasajännitehäviöllä ei niin ollen ole enää suurtakaan merkitystä, ja voidaan käyttää suuria anodivastuksia ja saada tällä tavoin suuria anodivaihtojännitteitä ja suuri vahvistus.””

Selvitys on pelkistetty mutta kuvaa oleellisen. Putkien data-tietoja tutkimalla huomaa, että suojahilanniteen suurus anodijännitteeseen nähden vaihtelee useimmiten putken tyypin / käyttötarkoituksen perusteella. Tehoputkissa, kuten EL84, ovat anodi-(Ua) ja suojahila-(Ug)2 jännite yhtä suuria.  Sen sijaan suurtaajuus-säätöpentodille EF89:n on Ua 250V ja Ug2 100V.  Vastaavat jänniteasetukset on annettu m AVO VCM Mk4-testerin testausarvoina. Nämä ovat vain esimerkkeinä mutta vastaavia löytää runsaasti.

Havainnollistaan suojahilajännitteen suuruuden vaikutusta anodivirtaan mittasin AVO VCM-testerillä käyttämättömän EL84 anodivirran Ia ja jyrkkyyden S eri Ug2 asetuksilla anodijännitteen pysyessä vakiona. Tulokset näkyvät oheisessa taulukossa. Putki ei aivan ollut ohjearvon mukainen, mutta käytännössä poikkeama on olematon.

AVOn putkidatoja voi hyödyntää myös muillakin laitteilla. Datakirjan linkin voin myöhemmin laitta esim. tähän viestiin, jos kiinnostusta löytyy.
Jyrkkyys S kuvaa millaisen anodivirran muutoksen 1V jännitevaihtelu aikaansaa anodivirrassa.

EL84 anodivirta Ia suojahilajännitteen mukaan
Ua /VUg2/V   Ia/mA      S mA/Ug1
250       275      62      12,5
250      250      46      10,9
250      225      33      9,8
250      200      21      8,5
200      200      19,5      8,2
250      175      12      6,2
250      150      4,6      4,1
AVOn asteukset. Ug1 -7,3V, Ua 250V, Ug2 250V
Ohjearvot:  ia 48mA, S  11,3mA/V      

Terv. Åke

Edit: Tässä linkki Avo VDM putkidata manuaalille.
http://frank.pocnet.net/instruments/...AVO_VDM_17.pdf

Datakirjoista on useita painokasia mutta suosittelen tätä versiota 17. Viimeisin on ver. 23 ja löytyy samasta paikasta.
Kullekin putkelle on ilmoitettu Avon "peukalopyörien" astukset, joilla putken pinnit liitetään testeriin. Tätä voi hyödyntää kunhan ensin selvittä mihin pinniin eri numerot viittaavat. Ohje on kirjan alkupäässä.
Varsinaiset mittausasetukset ovat:  hehkujännite V ,hilajännite -Ug1, anodijännite Ua ja suojahilajännite Ug2. Sitten ohjearvot : anodivirta Ia ja jyrkyys S.
Luetaan AVO MK4 vastaavat arvot. Vanhemissa on myös mallin 160 ja uudemmissa 163 vastaavat arvot ja asetukset.
Kirja saattaa tuntua aluksi sekavalta, kun siinä runsaasti putkia ja tietoja, mutta kyllä sieltä pienen tutkimisen jälkeen tarpeelliset asiat löytyvät.

Åke

Heikki Rinnemaa kirjoitti 30.08.2020 klo 20:27:23:

Lisäsin linkin Edit-osiona.

terv. Åke