Itse maksaisin korkeintaan sata euroa. Huomioi, että kyseisessä radiossa ei ole ULA-aluetta. Lisäksi radio on yleisvirtavastaanotin. Sellainen on hengenvaarallinen käyttää; ilman suojaerotusmuuntajaa.

No kun tuo on yleisvirtakone - niin kolmekymmetä ekeä korkeintaan.

Kunnostus on sitten ihan eri juttu.

Kas kun kotimaisia yleisvirtaradioiden ja putkitelkkareiden (= yleisvirtakoneita melkein kaikki paitsi tuo Helkama ja eräät ulkomaan ihmeet) valmistajia/maahantuojia ei velvoitettu laittamaan koneen naamatauluun varoituskilpeä "Käyttö kielletty kylvyn ja suihkun aikana". Kotimaista valmistetta olevat yleisvirtalaitteet olivat hyvin suojattuja, niiden jännitteisiä osia ei vahingossa päässyt koskettelemaan. Edesmennyt Sähkötarkastuslaitos piti myytävien laitteiden ennakkotarkastuksella asiasta hyvän huolen. Vielä niinkin myöhään kuin 1980-luvun alussa Suomessa myytiin ulkolaisia tyristoripoikkeutuksella varustettuja väritelkkareita. Niissä seinäsähkö kokoaaltotasasuunnattiin ja laitteen runko kellui silloin seinäsähkön puolivälissä 110 voltissa maahan nähden.

Eri juttu olimme tietysti me nuoret kokeilijat ja keksijät nimimerkillä "no know-how" jotka vaaroista autuaan tietämättöminä rakensimme myös yleisvirtaradioihin kaikenlaisia kauhistuttavia lisäominaisuuksia mm. levysoitin- ja lisäkovaäänisliitäntöjä. Levysoitinliitäntä oli täys tappopeli, lisäkovaäänisen teki pikkusen turvallisemmaksi se että olihan siellä päätemuuntajan eristys välissä. Sitä ei tosin oltu tarkoitettu sähköturvallisuuseristeeksi. Onneksi ei sattunut mitään vahinkoja, kaikki nuo omatekoiset maailmanlopun keksinnöt on jo aikoja sitten romutettu.

Vasta sitten kun sain 50-luvulla Philips yleisvirta Ula-Matista B3SF62 ensimmäisen kunnon sähköiskun niin rupesin suhtautumaan kunnioittavasti hieman kunnioittavammin lampun henkeen. Oma yhdistetty työ/kirjoituspöytäni oli ikkunan edessä ja seinässä oli hyvin maadoitettu lämpöpatteri. Siihen ei passannut jalkojaan nojata, muuten... Vähän päälle 10-vuotiaan piti opetella kaikki kantapään kautta. Ei isäpappanikaan sähköstä mitään koskaan ymmärtänyt, ei neuvonut eikä varoittanut. "Sähkö on sinistä ja sattuu ja plussasähkö on helloja ja miinussähkö jääkaappeja varten... Sähköä on kolmea eri lajia, Seinäsähkö (kaikki sen tietää), Itusähkö (staattinen sähkö) ja Hyppysähkö (hyppää kynsille korjattavana olevasta laitteesta)". Enpä kuitenkaan vuosia myöhemmin viitsinyt aina kantaa tv-keikoilla asiakkaan luona erotusmuuntajaa mukanani, se odotti autossa. Se kun painaa monta kiloa, kiva raahata hissittömän kerrostalon ylimpään kerrokseen. Shassiksen (laitteen rungon) tekemiseen jännitteettömäksi huollon aikana on omat kujeensa mutta ei passaa kertoa täällä foorumilla ettei kukaan käytä sitä vaarallista tietoa väärin. Kodinkoneliikkeen huollossa systeemi oli toinen, esimies huusi kuin hinaaja jos hän näki että jollakin meistä meisselioravista oli korjattava laite suoraan seinään kytkettynä eikä turvallisesti suojaerotusmuuntajan kautta. Se suojaerotusmuuntaja ja sen pistorasia kun olivat pöydän päädyssä ja sinne asti päästäkseen piti nostaa p..seensä tuolista ja kumartua sinne.