Olen katsellut tätäkin aina välillä, mutta ei ole vielä löytynyt ääntä. Taito ei vaan riitä. Rikkinäisten komponenttien arvot on hukassa ja vähän paikatkin. Yhdenkin katkenneen ''sinisen putken'' toinen pää on vielä löytymättä kokonaan.

No, katselen aikani ja laitan sitten kasaan ja toivottomien tapausten hyllyyn.

Kiitos. Joo laitan kuviakin jahka kerkenen.

Yksi rikkinäisistä konkista siinä EABC80:n ympäristössä, se sininen putki, menee ilmeisesti kakkosnastaan. Konkka on poikki ja jäljellä on pieni metallirinkula jalan päässä sekä toisessa hollilla olevasssa osassa pieni pätkä sitä sinistä putkiloa.

Saatoin paikallistaa toisenkin katkenneen konkan pään. Jalan päässä on pieni metalliläpykka ja se näyttää irronneen pienen kondensaattorin toisesta päästä ja jalka menee EABC80:n 8- nastalle. Sen konkan arvosta ei saa selvää, mutta kun kokeilin 10n konkalla niin ration ääni voimistui isoksi ja voluumipotikka alkoi vaikuttaa äänenvoimakkuuteen. No ääni on aika ''kuiva'' joten konkan arvo voi olla väärä, mutta arvo hahmottunee aikanaan.

Yksi rikkinäisennäköinen konkka ei ole irtipoikki mutta arvo on vielä kysymysmerkki. Konkan toinen jalka menee EABC80:n 6-nastaan (jos muistan oikein).

Rikkinäisennäköisiä ja huonosti tunnistettavia konkkia on vielä muuallakin, esim yhdestä puuttuu keskiväliltä lakkaa/kuorta ja sisusfolio näkyy. Kuoriviallisia on useampia. Aika paljon ratio rutisee ja suhisee että tarvinnee vielä vaihdella useampia komponentteja. Olin näkevinäni myös pari vioittuneennäköistä vastustakin, mutta tuo värinäkö kun on heikko niin en vielä arvoja niille saanut tulkattua.

Säätökonkan laakereita liottelin sytyttimen bensalla ja konkka alkoi liikkua. Pitää vielä liotella vähän lisää, että saa uudet rasvat menemään laakereihin.

Kyllä sitä näyttää saavan jotain aikaiseksi, kun vaan jaksaa tuijottaa ja pähkäillä.

Ihme homma muuten tuo rikkoutuminen. Näyttää tosiaan tahalliselta teolta, on kuin jokin esine olisi survaistu pari kertaa koneistoon. Suurimmat vahingot ovat juuri EABC;n seudulla. Niin kovaa on osunut, että levysoitinliitännän osat vinksottivat ihan miten sattuu ja muita komponentteja piti oikoa varmaan toista kymmentä, että sai oikkarit irti ja osat luontevampaan asentoon.

Hei, mun mielestä kaikki noin ruskeat kondensaattorit (pinta säröillä) kannattaa vaihtaa ja samoin nuo pienet siniset elektrolyyttikonkat - jos nimittäin ajattelet käyttää radiota jatkossa toistuvasti. Käytä suojasukkaa uusien osien johdoissa ihan varmuuden vuoksi ( 1,6 tai 2 mm halkasijaista suojasukkaa esim. silikonia, se on halpaa tavaraa).
Jos tuo katkennut kondensaattori on EABC80 2. jalassa, niin se on kytketty 2-diodin anodille ja nämä diodit toimii radion ilmaisimena, joista kahta on käytetty Ulapuolella ja yhtä muilla aaltoalueilla (AM). Jos AM- alueelta ei kuulu mitään tai erittäin huonosti on syyllinen tässä. Pertinaxpalikka jonka vaihdoit on pitkien aaltojen kytkimessä ja vaikuttaa niiden kuuluvuuteen.

Mun yhdessä projektissa oli näissä ruskeissa konkissa yhdessä oikosulku ja meinas koko radio kärähtää.
Samoja kondensaattoreita on myös käytetty radioiden virtalähteessä, mutta ne täytyy korvata Y-konkilla tai  esim. Wima MKP10, FKP1, FKP4-sarjan komponenteilla, jotka ovat pulssinkestäviä.

Toisessa ketjussa oli arvertu, että pääteputkina olis 2x ECL82 ja sinä puhuit EL84 putkista, nyt tartti selvittää kummat siinä radiossa kuuluu olla.

Moro

Eikös näissä ruskeissa Evoxin konkissa ole sama vika kuin saman näköisissä vanhoissa Wiman konkissa, että kun pinta halkeilee krokotiilin nahkaa muistuttavaksi, niin se alkaa imeä kosteutta, josta seuraa oikosulkuja. Jo 60-luvulla ammiksessa joku runollinensielu sanoi "vaihda Wima, siinä vika". Samoin Huntsin lyytit saa heittää huitsin Nevadaan.

Jussi

Tämän radion kohdalla kannattaa tehdä niin, että tutkii minten kukin kondensaattori on kytketty ja numeroi ne tuohon pohjakuvaan sekä tekee erillisen luettelon jossa olet itsellesi laittanut ylös kaikki havainnot.
Aluksi merkkaa mitkä konkat on kytketty maihin/ runkoon, ja minkä toinen pää on jollain putken kannalla jalassa no: joku. Sitten voisi katsoa niitä konkkia, jotka ovat anodijännitteen kanssa tekemisissä. Ja lopuksi myös konkan arvo ylös samaan listaan, jos näkyy - vaikka näkyy vain joku numero tai nollien määrä, sekin saattaa helpottaa jatkossa, koska noiden arvo ilmoitettu pikoFaradeissa (jos nyt en väärin muista). Jännitteen kesto kaikkiin uusiin luokkaa 600 V.

Tää on vähän työläs tapa, mutta kun kaaviota ei ole .

Sitten niita puuttuvia arvoja voi vertailla konkkien koon ja paikan  mukaan.
Myös toisesta radion kaaviosta saattaa olla apua - kun löytää vastaavalla putkituksella olevan aparaatin.

Kyllä sun kone vielä kuntoon tulee!    

Ainakin radioissa Philips B4SF13A ja Fenno Konsertti F305V  on sama putkitus.

Timo Lehtonen kirjoitti 03.12.2015 klo 10:16:29:

Kuten kaimani yllä toteaa, on parempi järjestelmällisesti etsiä vika kuin summanmutikassa vaihdella komponentteja. Valtaosa kondensaattoreista ei ole sillä lailla kriittisiä että vanhenemisen aiheuttamat muutokset ja lisääntynyt vuotovirta mykistäisivät radion. Monessa laitteessa on kaiken lisäksi komponenttien vaihtaminen rotanpesämäisestä rakenteesta johtuen erittäin työlästä.

Timo R

Kunnostus etenee siten, että vaihtelen silmämäärin rikkinäisiksi todetut komponentit alkuperäisen arvon mukaisiin, sikäli kun arvo löytyy. Nyt remontissa on pieni tauko, koska piti tilata konkkia, suojasukkaa, polttimoita, putkia ym kulutustavaraa.

Tuo mainittu järjestelmällinen tapa olisi tietysti paras menetelmä mutta minulta se ei luonnistu, koska en radiotekniikkaa osaa. Siksi ''minun järjestelmäni'' on sellainen kuin on. Vaihdan ensiksi varmasti rikkinäiset ja jos kuvien mukaisissa mittauspisteissä on jännitepoikkeamaa tai äänessä tai asemien voimakkuudessa tms sanottavaa niin sitten yritän selvittää ongelman aiheuttajan vaikka komponentin toisen pään irrottamalla ja mittaamalla onko ko. komponetissa vikaa. Tuota pitää jatkaa niin kauan, että vika löytyy tai saan joltain asiaa paremmin tuntevalta apua. Ellei arvo löydy komponentista ja kuvia ei ole, niin sitten pitää käyttää muita keinoja. Summamutikassa en ole koskaan vaihtanut (tyyliin, vaihdanpa kaikki kondensaattorit) vaan kyllä niissä on ollut joko kuoret rikki tai arvot merkintään nähden niin pielessä, että olen katsonut parhaaksi vaihtaa. Vähän kuin tässäkin on jo apuja tullut, mistä kiitokset.

Ts. minulla ei ole monestikaan kiire saada laitetta kuntoon, ja kun harrastusekseni tätä teen ei myöskään muutamalla ns. ''turhaan vaihdetulla'' komponentilla ole isoa merkitystä.

Itse olen ollut suht tyytyväinen ns ''saavutuksiini''. Joihinkin yksilöihin on mennyt tosi paljon aikaa ja joihinkin suht paljon osia, mutta yksikään ei ole toistaiseksi jäänyt kokonaan äänettömäksi. Sen olen kyllä huomannut, että useampaan on jäänyt vähän heikko asemien kuuluvuus tai asemiin vaikka kaksi huippua tai muuta pientä säätötarvetta, mutta se tulee varmaankin siitä, että komponenttien vaihdon jälkeen pitäisi  virittää ULA ja sitä en osaa. Virittämisen opettelu on vielä tavoitteena ja tässä saattaisi olla yksi tapaus, jolla opettelua voisi aloitella. Toinen, ehkä parempi opettelukohde olisi vaikka Riviera, koska siihen löytyy sähkökuvat jne.