Hei
Osaisiko joku sanoa kuinka vanha voisi olla suunnilleen kuvien DUX merkkinen putkiradio ja mitkä olisivat liitännät päädyssä oleviin kuuteen liittimeen?
Uskaltaako tähän kytkeä jännitteen ja kuinka korkean jännitteen ja onko tasasähköä vai vaihtosähköä?
Mitä pitäisi tarkistaa ennen sähkön kytkentää?
Ja onko liikkeitä jossa kyseisisä radioita vielä huolletaan?
Onkohan jollain jonkin laista käyttöohjetta tähän radioon?
Olisin kovasti mielissäni jos joku osaisi auttaa.

T : Keijo

Saattaa olla kyseessä linkin kaltainen radio vuosilta 1927 /-28.

http://www.radiomuseum.org/r/dux_4_tube_d_ivd.html

Radio tarvitsee toimiakseen ainakin hehkupariston ja anodipariston, ehkä kaksikin. Radion päädyssä varmaankin on rivi banaanihylsyjä, joihin paristot kytketään. Riippuen käytetyistä radioputkien tyypeistä, selviää tarvittavien paristojen jännitearvot.

Koita katsoa putkista tyyppinumerot.

Jorma

Minulla on vastaava radio. Sen oikeassa laidassa olevat koskettimet ovat maajohdon ja antennin liittämistä varten. Radioni takaa tulee paristoliitäntöjä varten moninapainen johtonippu.

Joulukuussa 2012 ryhmän jäsen Pezi kirjoitti tänne vastaavasta radiosta ja sain häneltä valokuvan radion sisältä löytyneestä käyttöohjeesta. Kirjoitan siitä osan tähän.

"Sininen johto kaapelikengällä kiinnitetään 4 voltin akkumalaattorin - napaan.
Valkoinen johto kaapelikengällä kiinnitetään 4 voltin akkumulaattorin + napaan.
Musta johto anoditulpalla anodipariston -.
Punainen johto anodipariston + 9 V.
Viheriäinen johto anoditulpalla kytketään anodipariston + 50 volttiin.
Keltainen johto kytketään anodipariston + 90 volttiin."

Radiossa on kelat pitkille- ja keskiaalloille. Niiden valinta tapahtuu siirtämällä maajohtoa ja antennijohtoa sivun liitosholkeissa. Olen saanut oman DUXini toimimaan sen putkia on edellinen omistaja vaihtanut, osa on venäläisiä putkia.

Eero, OH2AXU

Radion käyttökuntoon saaminen on paljolti kiinni siitä ovatko putket ehjiä, korvaavien putkien hankinta voi olla vaikeaa tahi kallista. Putkitus alunperin on ollut katsottaessa radiota edestä vasemmalta oikealle: A409, A425, A425 ja B406. Putket voi irrottaa nostamalla niitä kannan bakeliittiosasta.  Koneiston sain oman radioni laatikosta ulos, irrottamalla kaksi puuruuvia pohjan takaosasta ja etuseinän yläosan ruuvit. Koko koneisto tulee ulos vetämällä etuosasta.

Saattaa olla, että paristojohdot on katkaistu laitteen sisällä niin, että johdonpäät ovat tunnistettavissa koneiston alapuolella.

Kuvasta päätellen ilmaeristeisen säätökondensaattorin levyissä on taipumia, kääntyvät levyt eivät saa koskettaa kiinteitä levyjä.

Etuseinän liittimistä vasemmanpuoleinen on kuulokeliitäntä kun käytetään radiota yksiputkisena, tällöin keskimmäisistä säätimistä alempi nuppi kierretään 0-asentoon (täysin vastapäivään) ja ylemmällä säädetään vasemman puoleiselle putkelle hehkuvirtaa. 0-asento katkaisee putken hehkuvirran.

Oikeanpuoleinen holkkipari on kovaääniselle, kun myös alemmalla säätimellä annetaan muille putkille hehkuvirtaa. Kaiuttimen impedanssi mielellään yli 2000 ohmia.

Koska radiossa on vain pitkät- ja keskipitkät aallot ei sillä kuule suomalaisia asemia.

Vielä tietoa paristojen kytkennästä. Tämän DUX:in valmistuksen aikakauden anodiparistoissa oli - navan puolella paristokennojen väleihin kytkettyjä koskettimia 1,5 V, 3 V, 4,5 V…9 V jne. Eli DUX radiossa varsinainen anodijännitteiden alkukohta oli + 9 V ja pariston - navasta saatiin pääteputkelle -9 V negatiivinen etujännite.

Nykyparistoja tahi muita virtalähteitä käytettäessä anodijännitteiden – navat kytketään punaiseen johtoon. Keltaiseen johtoon noin + 80 V sekä vihreään johtoon noin + 40 ... 50 V.
Pääteputken negatiivinen hilaetujännite tehdään liittämällä 9 V:n pariston – napa mustaan johtoon ja + napa punaiseen johtoon. Tästä 9 V:n paristosta ei kulu nimeksikään virtaa koska se menee vain pääteputken ohjaushilan etujännitteen tekoon megaohmi luokan vastuksen läpi.

Radion aaltoalueiden valinta tehdään vaihtelemalla antenni- ja maakontaktien paikkoja.

Eero

Kuvien perusteella uskon putkien liitosholkkien olevan alkuperäiset. Minulla olevassa, ehkä hieman vanhemmassa DUX:ssa, on muutoin samanlaiset liitoshylsyt, mutta niissä ei ole värillisiä "tekoaine" holkkeja. Reiän läpimitta on noin 3,1 mm, eli huomattavasti pienempi kuin banaanihylsyssä.

Radioni edellinen omistaja oli vaihtanut pääteputken triodista tetrodiksi. Tämän vuoksi pohjalevyyn oli porattu uusi reikä suojahilapiikille, josta oli juotettu johto anodijännitelinjaan. Sain tänään Kouvolasta alkuperäisen B406 triodin. Nyt voin saada DUX:in lähemmäksi alkuperäistä kuntoa.