Putkiradiossa 10-20% muutokset vastuksissa menevät komponenttien alkuperäisiin toleransseihin, eikä niillä ole sanottavaa vaikutusta radion toimintaan. Mielestäni nuo vastukset ovat kunnossa.

Jännitteet vaikuttavat ihan hyviltä, hilajännitteitä ei oikeastaan kannata mitata kun sama asia voidaan paremmin mitata katodilta. Hehkujännite on ehkä hitusen alakantissa, mutta mikä lienee sitten ollut verkkojänniteen arvo mitattaessa?

Radion verkosta ottama virta ei ole sinimuotoista ja monet kotikäyttöön tarkoitetut kulutusmittarit näyttävät sellaisella kuormalla vähän mitä sattuu. Jos verkkomuuntaja ei tunnu ylikuumenevan niin kaikki lienee kunnossa.

Itse laittaisin 3000 pF konkan tilalle uuden X2 leimatun häiriönpoistokonkan ja 5000 pF tilalle hyväksytyn Y-konkan. Uudet konkat ovat erimallisia kuin vanhat ja ne pitää asentaa huolellisesti niin, että ne eivät vahingossakaan voi koskettaa radion runkoa tai muita komponentteja (konkkien kuoren ei katsota tarjoavan riittävää eristystä verkkojännitteelle). Runkoon menevillä konkilla voi olla vaikutusta AM-alueiden kuuluvuuteen jos maajohtoa ei käytetä ja muutenkin häiriöherkkyys voi lisääntyä verkosta tuleville häiriöille.

Jari

Sähköstaattisen kaiuttimen navoista pitäisi löytyä osapuilleen anodijännitteen suuruinen biasjännite. Jos ko. tasajännitettä ei näy niin varmaankin piezo-kaiutin on kyseessä.

Minunkin kokemuksen mukaan sähköstaattisten kaiuttimien äänenvoimakkuus on kovin vaatimaton.

Jari

Suomalaisten vuosina 1940-1958 valmistettujen yleisradiovastaanottimien komponenttivalintoja mietittäessä on otettava huomioon ajankohdan tilanne. Tiivistäen voi sanoa, että kesästä 1940 vuoden 1942 loppuun Saksan kautta voitiin ostaa suurin osa halutuista komponenteista eräitä putkityyppejä lukuunottamatta, mikäli rahoitus saatiin järjestetyksi. Vuodesta 1943 alkaen komponenteista alkoi tulla pulaa, joka paheni todelliseksi puutteeksi syksyllä 1944. Kova komponettipula (putket, elektrolyyttikondensaattorit ym.) jatkui vuoteen 1948. Vaikka silloin voitiin katsoa pahimman pulan päättyneen, tuontilisenssointi vaikeutti kaikkien radiotehtaiden toimintaa vuioteen 1958 asti.
Kotimaassa valmistettiin ne komponentit, jotka pystyttiin. Ulkomaanvaluuttaa vaativille tuontikomponenteille valtiovalta myönsi vuosittaisen lisenssin, jonka Radioteollisuusyhdistys jakoi jäsentehtailleen. Kunkin radiotehtaan oli tuotantosuunnitelmaa tehdessään tarkoin harkittava mitä ostetaan ja mistä ostetaan sillä valuuttamäärällä, joka tehtaalle tuli tuontilisenssin jaossa. Tämä vaikutti luonnollisesti sekä valmistettaviin radiomalleihin että niiden komponettivalintoihin.
Radioteollisuudessa mukana olleet osaavat varmaan kertoa myöhempänäkin aikana komponenttivalintoihin vaikuttaneista tekijöistä, esimerkiksi kaupallisista paineista, joihin oli taivuttava, vaikka tiedettiin, että tulos ei ole teknisesti paras.

Kauko Viitanen

Elektrostaattinen diskantti oli halvempi kuin dynaamiset diskanttikaiuttimet, siinä lienee se yksi syy,
lisäksi se tuo mainonnassa lisäarvoa radiolle, hintaa on siis helpompi perustella. Teknisesti putkiradion
taajuuskaista on aika kapea staattisille elementeille, eli se soi hiljaa koska taajuusalue vaimenee aika
nopeasti 10...12kHz jälkeen, se ei yllä kunnolla elementin kannalta parhaalle toistoalueelle.

Jos haluaa kokeilla niin että kytkee cd-soittimen, radioon ja jos tuplapääte on kunnossa niin kyllä se
staattinen diskanttikin kuuluu ihan mukavasti, jos ei niin sitten on päätemuuntajassa parantamisen varaa.

TM:n testejä tehtiin savikiekkojen aikaan joten ei ihme ettei niistä juuri kuulunut mitään. Vielä 60-luvun
alussa em. lehdessä vähäteltiin yli 10kHz:n taajuuksia kuuntelun kannalta. Elektrostaattinen kaiutin on vasta
varsinaisen hifikauden hyötyelementti laitteiden ja kaiuttimien kehittymisen myötä.

Markku 

Muistelisin että kyseisen radion näppäimistössä yksi liukukosketin kytkee sähköstaattiset elementit toimimaan vain ulalla. Joskus vastaavaa Celeston Royalia kuunnellessa ohitin sen kytkennän, että sain CD-soittimen ollessa levysoitinliitännässä nämä diskantit soimaan.

Mitenkäs tämä tulkitaan, käsitän että ainakin tässä Jubileessa on kytkintoiminto joka kytkee diskanttikaiuttimet pois kun virtakytkin painetaan pois-asentoon? ULA-kytkimen kytkinkakkuja p ja q ei piirissä näy?

Tunnustan että minulle on aina tuottanut vaikeuksia ymmärtää varsinkin Philipsin tapa piirtää kytkintoiminnot vaikka olen teollisuusautomaation kuvia ikäni piirtänyt, missään ei oikein kerrota missä asennossa kytkimet ovat ja mihin suuntaan ne liikkuvat. Tämä Helvar on kyllä selvimmästä päästä.

Mielestäni ulan p-q keinuvipu siirtää a-b liut toiseen asentoon, painaa mitä muuta aluenäppäintä hyvänsä. Ja tietysti sammutuspainikkeella painetaan samalla verkkokytkimen vipukin, jos kone sammutetaan.
Ei jaksa muistaa, mutta silloin joskus ihmettelin tätä ja tuumasin, että ehkä valmistaja on toiminnolla halunnut korostaa ulan erinomaisuutta taajuustoiston osalta.