Taas tuli yksi Asa 1587 lisää, radio mykkä, ehdin jo kuvitella että sulakkeen vaihdollahan tästä selviää.
Mutta pieleen meni, pääteaste on mykkä, mutta eipä tule kyllä signaalia radiostakaan. Mittailin elkot,
neljä punaista TCC:n valmistamaa elkoa oli kuivunut, vaihdoin ne, ei vaikutusta.
Jännitteet tuntuvat  olevan kuitenkin ihan ok. Virtakytkimestä syttyy ainoastaan asteikkovalot, ei muuta.
Aaltoalueiden  vaihto ei vaikuta tilanteeseen, yleensä sentään jonkinlaisen pohjakohinan saa kuuluviin.
Olisiko jollain kaaviota jossa olisi jännitearvoja merkitty vähän tarkemmin kuin omassani?

Markku   

Ei kenties liity tähän vikaan mitenkään, mutta minulla oli joskus samanlaiten mylly, jossa samanlainen vika. Ilmeni, että powerin säätötrimmerin huonon kontaktin takia powerista tuli ulos liian korkea jännite. Tämän seurauksena osa transistoreita oli kärtsännyt. Muistaakseni ainakin ULA-etuaste, AM -oskari ja pääteaste. Trimmerin, hajonneiden transistorien ja huonojen elkojen vaihdon jälkeen pelitti taas.
-Pekka-

Sain radion kuntoon, vaihtamalla vain alla olevat elkot, olivat kuivuneet p/nF luokkaan.
Nyt radio soi ihan niinkuin pitääkin. Virtalähteen jännitteet olivat kohdallaan, samoin
asemat, herkkyyskin on ihan ok. Näyttää siltä että aina kun näitä matka/pöytäradioita
laittelee niin pienistä elkoista se kannattaa aloittaa.

Markku 

Moikka

Itsekin tilasin Saksasta Banzailta Ge-trankkuja Tandbergin kelanauhureihin. AC-trankut oli Ge:tä, mutta AD149:t Si-versioita. Laitoin nootin että tilasin germanium transistoreja ja sain pii transistoreja, niin vastaus tuli että kyllä AD149 on Ge transistori. En osannut puutteellisen kielitaidon takia alkaa kinaamaan asiasta, joten se jäi siihen. Mulla oli onneks pari vanhaa varastoa germanium versiota, että sain nauhurit kuntoon. Jännite reguloinnissa voin vielä ymmärtää toimimisen, mutta mitenkähän käy pääteasteessa, kompastuuko ääni korkeampaan kynnykseen?

Jussi

Tuota AD149 on joissain Asan malleissa korvattu TI3027, TI3030 tyypeillä 2N-tyypeistä löytyy varmaan
vastaava, joissakin on NTE121 leima. Valmistetaanko tätä tyyppiä enää missään? Eikös tuo tuoteväärennös
edellytä että virallinen valmistus jatkuu edelleen ja että se leimataan ostajan harhauttamiseksi tunnetun
nykyisen valmistajan logolla?

Epäilen että nykyään ei virallista ge-valmistajaa enää löydy.Viimeksi näitä oli Partcossa, hinta oli suolaisen
puoleinen, vaan ei enää. Omistaako joku tuon AD149 leiman? Nämä transistorithan valmistettiin aikoinaan
massatuotannossa ensin ja mittauksissa sitten tyypitettiin.

Aika sekava tämä on tämä juridinen puoli näissä asioissa. Korvaava tarvikeosa voisi olla parempi nimitys näille
menneen ajan komponenteille, kuten autopuolellakin on tapana. Ilmeisesti nämä alkuperäiset Ge-pohjaiset ovat
nos-tavaraa mitä on myynnissä. Vastaavia tietenkin löytyy maailmalta mutta se on eri juttu.

Minua kylläkin askarruttaa tuo vaihtokelpoisuus enemmän kuin nämä valmistukseen liittyvät seikat. Asiasta oli
keskustelua muistini mukaan jo 70-luvulla kun korjattavissa laitteissa oli molempia tyyppejä käytössä. Ongelmia
oli joissakin tapauksissa napaisuuden kanssa mutta kun en muista missä yhteydessä haluttiin Ge-transistori
korvata Si-tyypillä? Tästä on ollut näköjään keskustelua jo aiemminkin...

http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1406739488

Markku

LGL kirjoitti 15.11.2014 klo 19:02:20:


Juuri tästä on kysymys, miten tämä siis voi toimia tässä tapauksessa? Selasin omaa
valikoimaani niin "MEV 1980" on pari leimattua AD149:ä ja nekin ovat piitransistoreita Atlaksen mukaan?

Markku 

Täytyy kokeilla 100Ω vastusta tuon 47Ω:n tilalle, toimintapiste asettunee paremmin
kohdalleen näin äkkiä ajatellen. Kokemuksesta tiedän että näissä  yksinkertaisissa
perusvirtalähteissä voi käyttää aika laajasti erilaisia tehotransistoreita.
R.morgissa on muuten tuolle AD149:lle melkoinen joukko korvaavia Ge-versioita, ehkä
tämä AD149 oli vähän samassa asemassa ennen kuin kaikki alkoi olla 2N3055:ttä.

Markku 

akenyh kirjoitti 15.11.2014 klo 22:49:18:

Kannatti kokeilla, 100Ω vastus pudotti jännitteet 22,1V ja 9.1V, lähes ideaali lopputulos. Virtakytkimen suojaksi ajattelin lisätä vielä x-konkan. Radio soi kyllä yllättävän hyvin, omaan koteloon suljetulla kaiuttimella lienee osuutensa tässä asiassa.

Tuo konkkien kuivuminen johtunee aika pitkälle siitä missä radio on viettänyt aikaansa. Keittiössä pöydän reunalla jossa aurinko tai lämpöpatteri ovat lämmittäneet radiota. Silloin noita kuivia elkoja on enemmän kuin varjossa ja/tai viileässä aikaaansa viettäneillä. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta menneiltä vuosilta. Matkaradiot joita on pidetty autossa kesäkuumalla tai hiekkarannalla auringon paisteessa jakavat näitä tapauksia. Tietenkin konkkienalkuperäinen laatu vaikuttaa asiaan myös. Mitä virttyneempi matkaradio on sitä varmemmin siihen konkkia joutuu vaihtamaan. Pitäisi oikein kokeilla jalaittaa erikokoisia elkoja ikkunalle ja antaa olla siinä vaikkapa 1...2 vuotta lämmittelemässä, mittailisi aina välillä niiden tilannetta.

Markku