Ei liuottimia akryyliin, onneksi nuo teippiliimat onkin rasvaliukoisia. Itse olen käyttänyt ihan tavallista voita joka pysyy mukavasti paikallaan ja pehmentää muutamassa päivässä kovankin liiman. Myös joku ruokaöljy tai margariini toimii. On niitä jotain teipit pois suihkeitakin mutta nämä luomutuotteet löytyy jääkaapista.

OK, kokeilen tätä rasvalla pehmentämistä, kiitos neuvoista! Akryylisen "asteikkolasin" saan helposti irti. Kaikki painatukset ovat n. 3 mm paksun akryylin takapinnassa, niitä ei saa helposti pilattua etupuolta puhdistettaessa.

Onko foorumilla tietoa siitä onkos näitä Aga 2929 -radioita "liikkeellä" paljonkin? Huomasin vaan että Timo_JR on tehnyt siitä radiomuseum.org :iin oman sivun mutta sivulla ei ole valokuvaa. Takaseinän painatusten mukaan (AGA Tryckluft-jotakin AB, Stockholm) vekotin on ruotsalaista alkuperää. Radion historia on sellainen että isoisäni on saanut sen eläkkeellelähtölahjakseen Asko Oy :ltä v. 1959, asiasta muistuttaa radiossa olevan hopealaatan kaiverrus.

Eräs teknillinen erikoisuus radiossa pisti silmään. Kokoaaltotasasuuntaajana on musta 20 mm paksu 60..70 mm korkea "pönttö" joka seisoo chassiksessa pystyssä kuin alumiini-pönttöelektrolyyttikonkka. Mikä ihmeen vekotin se on? Muistan törmänneeni sellaisiin joskus huoltomiesaikoinani mutta en ole tullut ajatelleeksi onko se "pystymallinen seleeni" tai jotakin ihan muuta? Piidiodeja ei 50-luvulla ollut. Tuo musta pönttö toimii erinomaisesti, pystyi syöttämään vuotavaa ja nyt uudella korvattua 50+50+8 uF Plessey lyyttiä. Radion putkisarjaa ei rm.org sivulla ole, se on ECC85, ECH81, EF89, EABC80, EL84 ja EM84.

kkv kirjoitti 15.04.2014 klo 21:46:01:


Niinpä olikin kun tutkin tuota "pystylyytin näköistä" tasasuuntaajaa tarkemmin. Pötkön kyljessä lukee AEG Rundfunk Gleichrichter B250 C75, 710.06/28

kkv on aikamoinen tietopankki...!

Novus Plastic Polish 2 tuli tänään postissa ja piti heti kokeilla vanhojen asteikkolasi-akryylissä olevien käytöstä johtuvien naarmujen poistamiseen.

Minulle ei tästä mitään provikkaa makseta, mutta voin suositella! Muutama tippa ainetta kiilloitettavalle akryylilevylle ja kymmenen minuutin kevyt hionta talouspaperitukolla pyörivin liikkein painamatta liikaa ettei levyn pinta kuumene - ja lopputulos on kuin uusi. Aine tuntui olevan sen verran tehokasta ettei kannata edes yrittää kiilloittaa hiomakoneella.

Purkin kyljessä lukee pelote että aine sisältää "crystalline silica", joka hiontapöly on karsinogeneettista, ei passaa vetää pölyä henkeen.