Aika paljon AVO:lla mittauksia tehneenä voin vahvistaa että sillä saa putken kunnon täysin luotettavasti näkyviin. Jopa paremmin kuin uTracerilla, AVO kun osaa mitata elektrodien väliset vuodot, uTracer ei osaa. Kirjoitin tästä Ronaldille, kuulemma olisi helppo toteuttaa ohjelmallisesti, eipä vaan ole näkynyt. Omakin uTracer on jäänyt pikkuisen kesken kun kerholla on käytössä AVO ja sillä olen saanut tarpeeni hoidettua.

Miksi sitten uTracer? No kun kaikilla ei ole AVO:a. Siinä suurin syy. Ja AVO:ja ei ole myytävänä, uTracereita on. Ja onhan se kiva leikkiä käyrillä ihan vaan siksi että voi.

Kyllä nuo Timon laittamat prosenttiluvut varmaan soveltuvat uTracerillekin. Kun käyrästö on tipahtanut puolella tai siinä on jotain muuta selvää poikkeamaa datasheettiin kannattaa kokeilla toista putkea radioon.
Seuraava, hyvän ja vielä toimivan raja onkin sitten aika suhteellinen.
Käytännössä rajat riippuvat paljon myös putken iästä ja tyypistä. uTracerilla näkee mitä putkelle kuuluu ja jotakuinkin edullisesti, kun AVO:t ja muut maksaa maltaita, jos jostakin sattuisi löytämään toimivan.
Ari

LGL. kirjoitti 10.02.2017 klo 16:18:08:

Pitää paikkansa, erilasia nuo ovat monessakin suhteessa, ja tarkoitettu eri käyttöön. Avo Mk IV:tä olen käyttänyt yli kymmen vuotta ja mitannut sillä satoja putkia. Avosta on useita eri versioita ja tämä MK IV on noin 1960 paikkeilta, joskin siitäkin on ainakin kolme eri hieman toisistaan eroavaa mallisarjaa.

uTraceria en käytännössä tunne, katselin kyllä dokumentteja muutama vuosi sitten, kun siitä tietoja tuli tällekin forumille. Se on hieno laite mutta ei varsinaisesti putkitesteri, kuten sen kehittäjäkin alunperin niissä dokumenteissa kertoi. Sen käyttö ja tulosten ymmärtäminen edellyttää kyllä hieman perehtymistä putkitekniikkaan ja riittävää datatietoa kulloisestakin putkityypistä.

Avo on aikakautensa huipputuote, ainakin MkIV ja nuoremmat. Jokseenkin kaikki putkityypit on AVO-referenssikirjoissa dokumentoitu oleellisten mittausarvovojen ja asetusten osalta, kuten tuolla viestiketjussa aiemmin jo kerrottiin.
Moposarjaan en sitä kyllä laske, sillä aikansa tekniikalla se hienosti toteutettu. Olen omaani hieman kunnostellut, ja onpa haasteellista hommaa, jos tavoitteena on alkuperäinen toimintatarkkuus. Oma evät olisivat kyllä loppuneet ilman asiantuntija-apua, jota löytyi englantilaiselta forumilta muutama vuosi sitten.
Ilman Avoa olisi putkiradioiden kunnostus ainakin minulla ollut paljon tylsempää ja veikkailuja, joten oiva laite, mitä arvostan.
Ei välttämättä ole relevanttia lähetä naureskelemaan 60-vuotta sitten suunnitetuille laitteille, osaavat ihmiset niitäkin tekivät ja käyttivät.

terv.
Åke

Dekkerin uTracer antaa "Quick Test" valikolla samankaltaisen arvostelun AVO:n kanssa, kun edellisen viestin ohjelmaikkunaan kirjoittaa vertailuarvot. Tulokset saa ilman ominaiskäyriä, näkyy lukuarvovertailu ja anodi- sekä suojahilavirtojen prosenttilukuja.

Olen mitannut mm. 6L6 putken ominaiskäyriä, ohjelma antaa mahdollisuuden valita toimintapisteen. Sen jälkeen se piirtää käyrästöön kuormitussuoran ja antaa mahdollisuuden laskea eri signaalivoimakkuuksilla särön.

Kuvassa on tosi pieni syöttösignaali, toimintasuoralla sen kohta on tummennettu. Parin käyrän lopun pudotus alas johtuu anodivirran turvakatkaisusta.

Tarkoitus oli että AVO oli se Cadillakki......

Siinä Dekkerin kotisivulla on myös erittäin hyvä katsaus elektroni-putken kehityksestä.
http://www.dos4ever.com/EF50/EF50.html

LGL

He, vertailussa ei tosiaankaan ole mieltä ihan hinnoittelun takia. Nyt näkyy Ebayssa olevan vain yksi MkIV myynnissä, hintapyyntö 2300 Eur. Noita on näkynyt välillä 500 ... 2000 Eur, joten eivät ne tosiaankaan ole mitään halpoja. Eli ei ole AVO realistinen uudishankinta, uTracer taas on.

Tein vähän tukimusta uTracerini matalista hehkujännitteistä. Tarkoitukseni oli mitata  2 ja 4 voltin hehkut testeristä UNIT UT61E mittarillani, joka tähän asti on mielestäni ne oikein TRMS mittarina. En kuitenkaan saanut mitään järkeviä tuloksia sen paremmin DC kuin AC alueeltakaan.

Laitoin testeriin 2v KL4 putken ja kaivoin sille kaaviot. Totesin heti, ettei tulos ollut lähelläkään oikeaa, kun pistin hehkuksi 2,0 v.
Nostin asetusjännitettä ja jossain 2,5V yläpuolella alkoi näkyä järkeviä tuloksia.

Laitoin sitten hehkuksi paristoista vastuksella 2,5 V ja testasin sen ja käppyrä vaikutti aika oikealta, uTracerin oma jännite olisi pitänyt nostaa johonkin 2,8-2,9 volttiin, jotta olisi saanut samat arvot kuin paristolla. Pistän tähän vertailukuvatkat DC 2,5 hehkuna ja uTracer 2,5 V.

Tässä lienee juuri se paljon puhuttu hehkun notkahdus, uTracerin hehkujännite tipahtaa aika lailla näillä paristoputkilla.

Aika taikinoimista tämä kantakykentöjen ja kaapeleiden selvittäminen uuden putkityypin kohdalla kyllä on, onneksi tässä ei yleensä saa mitään särjettyä, jos piuhat menee väärin!!
t.Ari