Laitteillekin lasketaan nykyään käyttöiäksi kolmesta viiteen vuoteen, miksi ihmeessä
niihin kannattaisi valmistaa erityisen pitkäikäisiä komponentteja?. Elkojen käyttöikä
riippuu mm. kovasti siitä missä olosuhteissa niitä käytetään.

Hakkuriteholähteen käyttöikää voidaan pidentää jo sillä että kotelo pidetään puhtaana
pölystä, elkot eivät kuivu niin nopeasti koska jäähdytys toimii.

Markku 

Minun Sony SL-C7 Betamax videonauhuri vuodelta 1979 toimii vieläkin moitteettomasti vaikka ikää on 34 vuotta: Ei ne kaikki kulutuselektroniikka laitteet heti hajoa, on minulla muitakin vanhoja laitteita, joita ei ole kertaakaan korjattu ja toimivat.

Eli vaikka vikaantumisprosentti on suurentunut huomattavasti, niin myynnissä on myös kulutuselektroniikka puolella laadukkaita laitteita, jotka kestävät vuosia.

Harri

Aikoinaan puolustusvoimat hankki Englannista tutkan komponentteja. Myyjät vakuuttivat, että kaikki on testattu ja MILnormit ok. Suomalaiset ilmoittivat, että testaamme ne  kyllä vielä itse. Suuri osa tavarasta osoittautuikin testauksessa huonoiksi. Tehtaalla oltiinkin noloina, kun tavara palautettiin tulosten kera.

Kuulemma Mullard-nimellä kaupitellut elektroniputket olivat Philipsin heikompaa sarjaa. Ei saanut myydä Philipsin nimellä.

Sonyllä oli yksi hyvä matkaradio lyhytaaltokuunteluun:  Sony ICF-2010 se oli radio jolla kuuntelin asemia joita en kuullut ICOM 71 ja Drake 4 samaan aikaan samalla ulkoantennilla. Joskus 80-luvulla, kyse oli RTTY- lähetteistä. Eihän SONYT ole keskiaalloilla hyviä, mutta jotain niilläkin kuulee. Minä kuuntelin vain UTILITY- asemia

Harri

PS: Matka-arkku radioissa oli hyväää usein vain ulkonäkö.

OH5IJL kirjoitti 30.11.2013 klo 13:27:32:

resonanssi kirjoitti 30.11.2013 klo 14:28:41:


Minä taas en koskaan ole kuunnellut utilityasemia vaan ainoastaan yleisradioasemia - pääasiallisena bandina keskiaallot ja sitten 120, 90 ja 60 m. Korkeammat bandit ja ulkomaanlähetysasemat eivät ole erityisesti kiinnostaneet kun paikallisasemien ohjelmat ovat olleet mielestäni mielenkiintoisempia.

Käyttöergonomian takia olen yleensä pitänyt isokokoisista radioista. Usein noissa matkismallisissa  - kuten Sonynkin pienemmät -  tuntuu nappuloiden molempikätinen vääntely vähän hankalalta noihin reilumman kokoisiin radioihin verrattuna. DX-kuunteluhan on vaikeimmillaan kokoaikaista säätelyä häiriöiden keskellä hakien eri valinnoilla parasta kuuluvuutta. Nykyisinkin aika usein haen eri modevalinnoilla näin koska luettavuus voi olla eri hetkillä parempi AM-. USB- tai LSB-modeilla muiden säätöjen lisäksi.

Oleellista on ollut usein keskiaalloilla laitteen signaalinkesto lähellä olevien todella suuritehoisten asemien suhteen. Siinä yleensä eivät monetkaan maailmanradiot ole pärjänneet ja jotkut eivät ole edes sietäneet muutaman sadan metrin pitkälanka-antennin liittämistä yliohjautumatta välittömästi.

Ilpo

Mullardin laadusta ei omakohtaista tietoa ole. Tällaista vain kuulin ammattilaisilta, mutta siitä on aikaa jo kymmeniä vuosia.
Herää epäilys, että nykyisin automatisoidussa tuotannossa pienikin poikkeama säädöissä tuottaa sekundaa ja paljon.
Myös suunittelupuolella pyritään jatkuvaan säästöön valmistuskustannuksissa. Jos osa kestää ikuisesti, voidaan sen laatua huonontaa. Usein tämän havaitsee autojen osissa. Jos taas vaikkapa laakerit eivät kestä mitään uudessa automallissa, valmistaja/alihankkija muuttavat laatua kiireesti.
Tämä nyt meni jo ihan aiheen ulkopuolelle.

Epäilen että todella laadukkaat komponentit löytyvät nykyään lähinnä sotilaskäyttöön tarkoitetuista
laitteista, siellä kun hinnalla ei ole mitään merkitystä. Kulutuselektroniikassa hinta on ratkaiseva
kriteeri, muotoilu toinen, käyttöikä tuntuu olevan sivuseikka nykyään. Lisäksi niissä on valmistajan
tilaustyönä teettämiä komponentteja, joita ei sitten vapailta markkinoilta ole saatavissa. Tarkoitus
lienee se että suurin osa päätyy roskalavalle ajoissa.

Sana, määräaikaishuolto, voi tuntua tällä foorumilla vieraalta käsitteeltä. Mutta autoissa ym. se on
ihan päivänselvä juttu. Esim. Tandbergin kelanauhurit, jos nauhurin kunto ja toiminnot tarkistetaan
kerran vuodessa uudesta lähtien ja havaitut viat korjataan asianmukaisesti, perushuolto siis. Tässä
valossa keskustelu komponenttien pitkäikäisyydestä saa uuden näkökulman. Koska näitä ongelmia ei
tässä tapauksessa ole, riittää kun ne kestävät seuraavaan huoltoon asti.

Suurin osa elektronisista laitteista kestää vuosikausia jos niitä käytetään valmistajan tarkoittamalla
tavalla ja huolletaan säännöllisesti. Tämä ei koske kertakäyttöisiä halpislaitteita.

Tämä radioharrastus on pitkälle sitä että joudumme tekemään ne kaikki väliin jätetyt vuosihuollot
kertaheitolla ja keskustelusta päätellen yritämme tehdä vielä parikymmentä tulevaakin siinä samalla.
Miten tämä voi onnistua etukäteen koska komponentit ovat liian lyhytikäisiä?

Markku