....ja tausta....

Koneisto näyttäisi olevan sama kuin Philipsin 208U:ssa. Tuossa takalevyssä
olevasta patentti-tarrasta tuli mieleen, olisiko tämä koottu Fennon tehtaalla?

Markku 

Mikähän numerosarja tuossa Suomi-Patentti tarrassa on, voin ottaa selvää mikä mysteerio tähän piiloutuu.

Tätä radiopatenttiasiaa on muistaakseni pohdittu aikaisemminkin.
Ruotsalaisessa Audionen-lehdessä on Anders Söderström kirjoittanut radiopatenttien vaikutuksesta Ruotsin radioteollisuuteen 1930-luvulla. (Audionen 1-3/2009) Arvelen, että tilanne on ollut meillä suunnilleen samanlainen.
1930-luvun alussa syntyi eräänlainen "konsortio", joka ryhtyi valvomaan omistamiensa radiopatenttien käyttöä. Ruotsissa siinä olivat mukana Marconi, Philips, RCA ja Telefunken. Monet pienet valmistajat kaatuivat, kun heiltä velottiin patenttimaksuja taannehtivasti vuosien ajalta.
Ehkä tällainen pelko oli Suomessakin. Turun museokeskuksen Asa/Finlux-kokoelmassa on Asa radio Oy:n kansio, joka pursuaa radiopatentteja koskevien asiakirjojen kopioita.
Meikäläisissä radioissa olevat patenttitarrat osoittavat, että täällä voimassa olevan radiopatentin käytöstä on sovittu patentinhaltijan kanssa. Onko näitä muissa kuin ulkomaista valmistetta olevissa tai ulkomaalaisomistuksessa olevan valmistajan (Fenno-Radio) radioissa?
Kuka olisi innokas tutkimaan asiaa ja kirjoittamaan siitä Radiot-lehteen? Minulta saa liikkeelle lähtöä varten mainitut Audionen-lehdessä julkaistut kirjoitukset skannattuina.

Kauko Viitanen

Takaa Minerdyn - Itävalta lienee valmistusmaa. (Anteeksi, tärähtänyt kuva, mutta postauksen asiasisältö selvinnee tuosta)
Tuo rungosta tietty eristetty takalevy muistaakseni toimii antennina myös.

EDIT: Ei ole tuuletusreikiä bakeliitti kuoreen porailtu, tiedoksi alkuperäiselle kysyjälle.

Kiitokset tiedoista...

Tämän koneen tarrasta siintää vain kauttaviiva, numerot ovat
haihtuneet ajan myötä pois.

Ilmeisesti tuo patenttitarra numeroineen kertoo siitä että koneisto on
jonkin ulkopuolisen tahon valmistama ja sitä on luvalla käytetty tässä
radiossa. Näitä pieniä radioita löytyy netistä melkoinen määrä, jotka
muistuttavat toinen toisiaan. Kuinkahan monesta löytyy vielä tämä
sama putkisarjakin?

Tuo reikärivi kannessa ei oikein näytä alkuperäiseltä, jos siinä olisi ollut
esim. 3/16 reikiä limittäin kolmessa rivissä, voisi ollakin alkuperäinen.

Markku 

Vielä pari riviä radiopatenteista yleisellä tasolla. Ensimmäisen suuren saksalaisen radionäyttelyn (Berliini 4.-14.12 1924) ohjelmalehdessä on Telefunkenin ilmoitus, jossa luetellaan joukko Telefunkenin patentteja sekä varoitetaan valmistamasta ja myymästä laitteita, joissa luvattomasti käytetään näitä patentteja.
Olen suomalaisissakin kokoelmissa nähnyt 1920-luvulla ulkomailla valmistettuja kidekoneita, joissa on laatta "Bauerlaubnis Telefunken" (valmistettu Telefunkenin luvalla). Telefunkenilla oli näköjään patentti kideilmaisimeenkin. Luettelo on Saksassa voimassa olevista patenteista.

Kauko Viitanen

Vaikka pientä kokemusta työaikoina tulikin patenteista, en tunne tarkemmin amerikkalaista käytäntöä ilmoittaa joissakin tuotteessa käytettyjen "patenttien" numeroita. Kyseessä saattaa olla varoitus ettei kannata kopioida.

Kuten edelläkin on mainittu, eräät ulkomaiset yhtiöt aloittivat 30-luvulla "patenttisodan" joidenkin patenttien käytöstä mm Ruotsissa. Suomen osalta ei vielä kattavaa selvitystä ole silmiin sattunut. Olen mielessäni olettanut, että nuo siniset tarrat ovat merkkinä maksetuista käyttöluvista (rojalti- maksu tms.)
Toivottavasti, joku voisi tutkia asian taustaa.

Terv.
Åke
**

Jukka Rajala kirjoitti 16.11.2013 klo 09:02:08:

Tässä keskustelussa on esimerkki siitä, että numerot eivät ole samat saman radiomallin eri yksilöiden välillä -> http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1382783279

Timo