Tervehdys.

Tällaista pataa. Elvytin toistakymmentä vuotta hyllyssä pölyä keränneen Helvarin. Lähinnä hehkujen mittaus, putsausta, pari uutta johdinta, äänenvoimakkuus / virtakatkaisinpotikan herkistelyä ja uusi verkkojohto. Niin lähti soimaan, lyhytaaltoja lukuun ottamatta. "Potpottaa" lyhkäisillä, keskipitkät ja pitkät toimivat moitteetta. Tähän ei taida löytää skemoja kovin helpolla? Kuva klikaten suuremmaksi.

Katselin hetken, että onpas jotenkin epä-Helvarimainen radio. On enemmän Philipsin näköinen. Ja niinpäs onkin. Philips-merkki on tipahtanut pois lähekkäin olevien nappuloiden välistä ja joku on laittanut Helvarin logon kankaaseen.

Olisikohan se kenties tuo:

http://www.radiomuseum.org/r/philips_493a_u_493_a_u.html

Timo

EDIT: Jari oli nopeampi... 

Hämmennys valtaa ihmisen lapsen... Mikähän juju tässä piilee?
Suomi Finland patent- merkki takapahvissa, tyyppikilvessä lukee S 89 A nr. E 11377 E05, lisäksi kilvessä Siera tai Stera- merkki, jossa salmiakkineliö sekä S-kirjain,
ja koneen rungossa 493A 06 454. Vielä runkoon meistattu numero 440157.

Kyllä, seeman kanssa helpottaa "Merkillinen" juttu kaiken kaikkiaan, joku on tehnyt kauaskantoisen kepposen!

Niistä Patentti Suomi Finland lapuista on ollut ennenkin juttua, ei tarkoita välttämäti että olisi valmisttu suomessa. Mutta tuo on kai niitä Siera / Phillips runkoja ehkä koottukin suomessa, Helvari tehtaalla ei kuitenkaan.

Tarkastelin noita aiemmin linkittämiäni Philips 493 -malleja ja niiden skemoissa näkyy olevan kaksi vaihtoehtoa piirrettynä (eroa on vain virtalähdeosassa): U-malli joka on ihan normaali yleisvirtakone ja A-malli jossa on säästömuuntaja (autotransformer) mutta muuten se on rakennettu kuten yleisvirtakone eli putket sarjassa jne. Jälkimmäinen onkin erikoinen ratkaisu. Siinä on kaikki yleisvirtakoneen huonot puolet (jännite rungossa, puoliaaltotasasuuntaus) mutta ei sen merkittävintä etua eli mahdollisuutta käyttää myös tasavirralla. Sen takia mallimerkinnässä onkin "A" koska se on pelkkä vaihtovirtakone. Minkähän takia tuommoinenkin on tehty? Tässä piilee myös vaara korjaajalle koska helposti luulee, että verkkojännite ei tule runkoon koska koneessa on verkkomuuntaja.

Onko tämä kyseenä oleva radio yllä kuvatun kaltainen? Mitkä putket siinä on?

Timo

Timo Haveri kirjoitti 28.09.2013 klo 22:39:54:


CY1
CL4
EBC3
EF5
ECH3

Kun ajattelee asiaa sähkönkulutuksen tai sen tuhlaamisen kannalta niin sitten tosiaan säästömuuntaja lienee etuvastusta parempi. Kaikkea sitä on näköjään tehty pula-aikana.

Kyllä tämäkin radio putkien perusteella on juuri tuo malli mistä laitoin linkin. Tosin siinä pitäisi olla EF9 mutta EF5 toiminee sen paikalla riittävän hyvin.

Timo