Asa Radio Oy:n käyttämä mallimerkintäjärjestelmä selvitettiin Asa CD:tä tehtäessä. Lasse Nirhamo on siitä kirjoittanut Radiot-lehdessä 3/2006. Asia on selostettu myös mainitulla SRHS:n Asa CD:llä. Asiaa kannattaa tutkia näistä. Järjestelmä on selkeä, kun sen perusteet oivaltaa. Lyhyesti sanottuna mallimerkintään sisältyy radion putkien lukumäärä ja ns. konstruktionumero, joka kertoo monesko Asa-malli kyseinen radiomalli on. Kuten kaikissa hyvissä järjestelmissä, tässäkin on poikkeuksia, jotka on mainittu em. artikkeleissa.
Mallimerkinnän konstruktionumero on liitetty myös Asa-radion sarjanumeron alkuun. Koska Asa-radioita on yli 200 mallia, täytyy tietää mille sataluvulle radio kuuluu.

Asa 100 on yksi mallimerkinnältään yleisestä linjasta poikkeavista radioista. Se on järjestyksessä sadas Asa Radio Oy:n radiomalli (merkinnän käyttöön ottamisesta lähtien). Sadannen mallin jälkeen tehdas haki hetken tapaa, millä saataisiin mallimerkintä ja sarjanumeroon sisältynyt konstruktionumero säilymään selkeänä.

Asa 756, numero 1565919 tulkitaan siis näin:
7 = seitsemän putkea
56 = järjestyksessä 156. radiomalli, sama tieto konstruktionumerosta on liitetty sarjanumeron alkuun, siis 156. Sarjanumeron neljä seuraavaa numeroa on laitekohtainen juokseva numero.

Tämä järjestelmä on myös Asa Radio Oy:n aikaisissa televisioissa ja stereolaitteissa. Esimerkiksi stereoviritinvahvistin Asa 3704 numero 0417106 tulkitaan näin:
37 transistoria, 204. konstruktio (täytyy tietää, että mallien jonossa ollaan kolmannella sadalla), Sama konstruktionumero on sarjanumeron alussa 04 (sataa merkitsevä numero jätetään pois, se on tiedettävä laitteen yleisilmeestä päätellen) ja sarjanumeron loppu 17106 on laitekohtainen juokseva numero, josta näkee, että 3704 mallia on valmistettu ainakin yli 17 000 kappaletta.

Kannattaa siis tutkia Lassen artikkeli ja Asa CD:llä oleva selostus.

Kauko Viitanen