Teen parhaillaan samaa remonttia tältä pohjalta omaan Luxoriini. Odottelen huomenna postista vielä tasasuuntaussiltaa viallisen seleenin tilalle, kannukondensaattori meni myös vaihtoon. Mahtaako keneltäkään löytyä kytkinkaavaa tälle koneelle 

Tuossa #3 viestin kuvassa (uudet osat) näet miten mä sen kytki, eli tavallinen konkka ja maakytkentä unohdettu.
Noissa vanhoissa konkissa on kierrettu konkan ympärille (uloin kerros) vielä foliota ja vahapaperia sekä siitä kytkentälanka maihin, näin voit tehdä jos haluat foliota ja lanka kerrosten väliin, kutistesukkaa päälle. Noita oli vielä joku aika sitten myynissä (missä??).
Kuva

Mä en toteuttanut, mutta sinä voisit kokeilla rakentaa 0,4 mm messinkipellista suojakopan ULA-kortin ympärille (löytyy harasteliikkeistä), jos sillä saisi ulan ryömintää rajattua. Huomio jäähdytys eli koloja saa olla.

Noita suojalla varustettuja kondensaattoreita on atr-shop.de luettelossa siellä on muutakin erikoista,Saba näppäinlamppuja  ym.

Åke Nyholm on kirjoittanut tästä radiomallista ja sen korjauksesta Radiot-lehdessä 1/2013. Hän käsittelee myös lyhyesti ula-osan lämpöryömimistä.
Käsittääkseni kyseessä on tämän radion tyyppivika. Arvelen ongelman perussyyksi liian ahdasta koteloa, jossa tuuletus toimii huonosti. Sama ongelma esiintyy muissakin tuon ajan "kirjahyllyyn sopivissa" putkiradiomalleissa.
Helvar Oy esimerkiksi ratkaisi ongelman vaihtamalla ula-esiasteet transistoroiduksi, Helvar Print 2000 -> Helvar Print 3000.

Kauko Viitanen

Luxor 4095W Ulan taajuusryömintä.
Näin jälkiviisaana on tietenkin helppo esittää kritiikkiä mutta oman kokemukseni mukaan radion ula st-osan suunnittelussa sekä kotelon sisälämmön poisohjauksessa ei ole erityisen hyvin onnistuttu. Tehdastuoreen radion ulan kylmäkäynnistystä seuraavan taajuuspoikkeaman suuruudesta ei ole tietoa. Kytkentäkaavioon on kuitenkin kirjoitettu ohje niistä ulan oskillaattoripiirien kondensaattoreista, joiden lämpökertoimia (∆C/1Coppm) on kesken sarjan muutettu. Samoin on joidenkin 10.7MHz suodatinpiirien leveyttä lisätty vaimennusvastuksilla, joten ongelmia on ollut. Ohjeistetut lämpökertoimet ovat lisäksi harvoin käytettyjä.

Kunnostin 4095W radion kolmisen vuotta sitten, ja ulan ryömintä jäin mieleen. Kaksi vuotta sitten yritin tosimielellä ja runsaasti aikaa käyttäen hakea ratkaisua parempaan käynnistystilanteen jälkeiseen taajuusvakavuuteen. Jonkin verran sain parannusta syntymään mutta esim. Telefunkenin Ulapurkkiin verrattuna ei tulos ollut hyvä.
Ula st-osa sijoitettu suojaamattoman suoraan printtimoduulille. Oskillaattorin taajuuteen vaikuttavat komponentit ovat lähellä lämmittävää ECC85-putkea. Lämpöä tulee säteilynä putkesta. Samoin itse printti, jonka päällä komponentit ovat, lämpiää. Äänipäätemuuntaja Ulaprintin alapuolella lisälämmittäjänä. Muutenkin pieni kotelotilavuus ja lämmönohjaus matalassa kotelossa on puuteellinen.

Kokeilin komponenttimuutoksia, niiden paikan siirtoa, suojapeltiä, äänipäätemuuntajan siirtoa toiseen paikaan, putken jännitemuutoksia joitakin mainitakseni. Kondensaattorin osalta oli hankalaa, ettei nykyään ainakaan helposti ole saatavissa perinteellisiä keraamisia eri lämpökeroimen omaavia malleja. Käytössäni oli NP0, N150 ja N750, näitä hyödyntäen yhdistämällä kaksi ”osa”-kondensaattoria sai uuden lämpökertoimellisen. Harrastustutulta sain toisen alkuperäisen ulamoduulin mutta se käyttäytyi kuten radiossa ollut. Käyttöjännitteet pudotin alkuperäistä 220V verkkojännitettä vastaavaksi verkkomuuntajan ensiöön lisätyllä sarjavastuksella.

Alkutilanteeseen nähden jonkin verran parannusta kokeilujen perusteella syntyi. Liitteenä on kuvaaja, miten taajuus tietyllä kohdalla vaelsi käynnistyksen jälkeen ajan ja sisälämpötilan funktiona. Lämpötila alussa on hieman alle normaalin huoneenlämmön ja mittausanturi on suljetussa kotelossa lähellä oskillaattoripiirejä. Kärsivällisyyteni loppui kuitenkin tähän pisteeseen.
  Yksi oleellinen muutostekijä riippuu siitä, miten taajuuteen vaikuttavien komponenttien keskeinen lämpötila muuttuu, joten osien sijoittelulla on myös merkitystä.

Oletan ,että tässä mallissa ehkä Iskumetallilla on osuutta suunnitteluun. Samalla kotelolla on myös toinen Motalan tehtaan malli 4395W, jossa on mm. vuorovaihe äänipääteaste. Lisäsi radiot suunniteltiin aikana, jolloin ulalähettimiä oli kuuntavissa vain muutama ja nekin taajuudeltaan kaukana toisistaan. Nykyään lähettimiä on runsaasti ja osatajudeltaan lähellä toista. Lisäksi etenkin kaupalliset asemat käyttävät usein täyttä deviaatiota kuultelualueen laajentamiseksi. Näin ollen vastaanottimen ryömintä synnyttää häiriön toisesta lähettimestä. Tämän totesin 4095W kanssa kamppaillessani.

Terv. Åke

Hyvännäköinen kotelo, taitaa olla juuri lakattu?
Vaikka sulla ei kaaviota ole, voit tehdä jännitemittauksia viestiketjun alkupäässä olevien kuvien perusteella ja kokeilla toimiiko audiovahvistin levysoitinliitännä kautta, loistaako hehkut.

Jos ajattelit tehdä tuosta käyttöradiota, niin konkkaremppaa on tiedossa.
Audiovahvistimen (äänitaajus~) piiroksessa on jännitteet merkattu ja komponentit turretlevyllä.
Radiossa on seleenitasuri ja se voi olla sökö.