Ei kait se mitään tarvii ???

en ole koskaan kuullut että noin pienellä elkolla tarttis mitään

muutamia kymmeniä powereita on aikoinaan tullut tehtyä
joissa lyytit olleet hieman suurempia,  ehkä noin 50 000uF
eikä koskaan ole tasuri sen takia hajonnut ???

Seleeni voi ehkä moisen vaatia en tiedä , muttei kait
nuo pii tasurit ??

73 de oh6mf

Suositeltavaa olisi laittaa noihin anodijännitteen suotokonkkien eteen NTC-vastus. Se rajoittaa käynnistyksen syöksyvirtaa. Säästää ainakin teoriassa putkiakin. Parantaa myös jännitteen suodatusta. Jos anodivirta  esim 100 mA, riittää 1-wattinen NTC, joka kylmänä( 20 C) on 100 ohm. Anodijännite ei tästä kyllä muutu kuin muutaman voltin.
Ehkä näitä löytyy enää jostakin kauppojen poistotarjoushyllyiltä. Vanhoista putkitelkkareista ne kannattaa korjata talteen.
Halpana sulakkeena voi myös käyttää piidiodia. 1000V 1A  käy.

Kaivoin vanhan TM:ssä olleen kytkentäkaavion esiin, se kertoo että verkkomuuntajan toisio on 250V,  se kertaa 1,4 = 350V kokoaaltotasasuunnatun sähkön huippuarvo.

Neljäsataavolttiset konkat pitäis kestää. Vanhan EL86 speksejä mulla ei ole (vielä, en ole kaivanut netistä)

Lainaus:

Tarkoititko kenties minua? No, vastaan kuitenkin

Kuten on tullutkin todettua niin lisätyn vastuksen pääasiallinen tehtävä ei ole rajoittaa käynnistysvirtapiikkiä. Piidiodisiltojen datalehtiä katsomalla näkee, että ne kestävät nimellisarvoa moninkertaisesti suurempia lyhytkestoisia virtapiikkejä. Se sijaan vastuksella pudotetaan anodijännite siihen arvoon mitä se olisi seleenin kanssa. Seleenin sisäinen vastus on suurempi. Anodijännite ei useinkaan ole kovin kriittinen ainakaan radioissa mutta itse lisään aina vastuksen varmuuden vuoksi, ettei paikat suotta rasitu hieman korkeamman jännitteen takia. Vastuksen arvo on yleensä mitoitettava kokeilemalla mutta usein sen yli jäävä jännite on jotain n. 20 voltin luokkaa.

Timo

Kiitos Timo, sinua tarkoitin. Vastauksessasi olisi taasen yksi lisä "yleisiin kunnostusneuvoihin"

Diodien laittaminen puolustaa paikkaansa. Laite ei sitten tietenkään ole enää alkuperäisessä antiikkiasussaan. Vastusta on syytä laittaa suodatusketjuun lisää, koska muuten jännite nousee. Seleenin käry on todella myrkyllistä. haju on kuin mädässä kananmunassa, mutta pahempi.

Minäkin nousen puolustamaan vanhoja seleenitasasuuntaajia. Kyllä mielestäni radion arvo alenee piidiodi-sarjavastusviritelmillä huomattavasti. Varmuuden vuoksi vaihtoa pidän tarpeettomana.

Tälläkin palstalla on peloteltu seleenitasasuuntajan palamisesta aiheutuvasta myrkytysvaarasta. Minulla ei ole tiedossa yhtään tapausta, jossa joku olisi saanut terveyshaittoja tällaisesta.Seleenitasasuuntaajia käytettiin mustavalkotelevisioiden anodijännitetasureina kuitenkin vielä -70 luvulla.  Poikaporukassa seleenidiodeja aikoinaan polteltiin ihan pilailumielessä, haju kyllä oli hirvittävä mutta ei siitä kenellekkään mitää oireita tullut silloin eikä myöhemminkään.

Jari

Katselin kaikkitietävästä Wikipediasta eikä siellä ainakaan mainittu myrkyllisyydestä mitään muuta kuin suurina annoksina. Päinvastoin todettiin että seleeni on ihmiselle välttämätön hivenaine. Tietysti aine kun aine muuttuu myrkyksi kun sitä liikaa nauttii, sokeri, suola jne.

RJL kirjoitti 05.05.2013 klo 12:58:15:

Ole ystävällinen ja katso löytyykö myrkkylistalta sokeri ja suola, seleeni löytyy. Tiedän että se on hivenaine ja tarvitsemme sitä 40 mikrogrammaa päivässä, tiedätkö paljonko sitä vapautuu kaasuna ilmaan kun tasasuuntaaja palaa. Minun mielestä vakavilla asioilla ei tule leikitellä koskaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Myrkylliset_aineet
Ei uskoisi että vertaat tasasuuntajassa olevaa seleeniä suolaan ja sokeriin, Toisaalta  eihän tällaisilla foorumeiila voi edellyttääkään vakavaa keskustelua työturvallisuudesta.

Meidän tulisi olla täällä tarkkoja neuvoista joita annamme tai vähättelemme. Kukaan lääkäri ei voi etukäteen sanoa miten eri aineet vaikuttaa eri yksilöihin.

Tällä foorumilla ollaan mielestäni hyvinkin asiallisella linjalla työturvallisuuden kanssa, päällimmäisenä vaan ovat sähköturvallisuusasiat. Seleenin haitallisuus on sähköurvallisuuteen verrattuna pisara meressä. En tiedä minkälaisen pitoisuuden yksi kärähtänyt tasuri ilmaan saa mutta kun puhutaan 8 tunnin altistuksista pitoisuudella 0,3 ppm ei olla realistisilla työskentelytasoilla, ei kai sitä tasuria kukaan jää päiväksi haistelemaan. Neuvo hyvästä tuuletuksesta riittää hyvin ja siinä olet oikeassa ettei mitään turvallisuusasioita pidä väheksyä ja väärään suuntaan ohjaavat neuvot pitää korjata heti.

Minä olen myös sitä mieltä ettei sovi vähätellä näitä haitallisia aineita joita elektroniikka saattaa sisältää. Tietenkään vanhemmille gubeille ei näille altistumisesta välttämättä kerkeä enää aiheutua kummenpia ongelmia, mutta nuorten harrastajain kohdalla asia on ihan erilainen! Heillä kun saattaa olla vielä mahdollisesti pitkäkin elämäntie edessään.

Seleenitasureiden lisäksi mieleen tulevat vanhoissa värkeissä mahdolliset elohopeatasasuuntaajat ja stabilisaattoriputket.
Joista ensinmainituissa tietysti vaarana putken mekaanisesti särkyessä on se elohopea ja jos putki sattuu rikkoutumaan toimiessaan, voi joutua altistumaan elohopeahöyryille.
Jälkimmäisissä taas on usein sisällä radioaktiivista jalokaasua ja joissain malleissa myös kiinteitä radioaktiivisia, gammaa säteileviä aineita kuten radiumia ja cesiumia.

Myös esim. radioamatöörien suosimissa 811A ja 3-500Z lähetinputkissa piilevät omat vaaransa.
Näiden putkien hehkulangoissa on käytetty radioaktiivista tooriumia.
Putkia käytettäessä hehkulangasta irtoaa "nokea", joka ajan kuluessa kiinnittyy sisäpuolelle elektrodeihin ja putkien lasipintaan.
Jos tällainen putki sitten jostain syystä vaikka tipahtaa lattialle ja särkyy, leviää tuo radioaktiivinen pöly putkesta ympäröivään ilmaan.
Sisäänhengitettyinä tooriumia sisältävät hiukkaset ovat suuri terveysriski varsinkin pidemmällä aikajaksolla, sillä niistä erkaneva alfasäteily aiheuttaa mutaatioita ympäröivien kudosten soluissa ja nämä saattavat ajan myötä johtaa syövän kehittymiseen.

Moderneissakin komponenteissa saattaa piillä vaaransa ja tällaisista tulee mieleen varsinkin RF-tekniikassa käytetyt tehotransistorit ja vastukset, jotka usein sisältävät berylliumoksidia. Siitä en nyt tässä mainitse enempää kuin että aine on hyvin karsinogeenistä ja varsinkin inhaloituna ihmiselle vaarallista.

EDIT:

Berylliumoksidia käytetään monesti myös keraamisissa lähetinputkissa.
Tälläisen putken keraamin rikkoutuessa, voi BeO-pölyä levitä ympäröivään ilmaan.

Berylliumia sellaisenaan käytetään usein erilaisissa kytkimissä ja liittimissä seostettuna esimerkiksi pronssiin.

IlpoJaakko kirjoitti 06.05.2013 klo 09:51:59:


Taitaa mennä osin aika offtopicin-puolelle, mutta kommentoinpa nyt kuitenkin..

Lyijytinaa saa kyllä ostaa ja käyttää ihan vapaasti kuka tahansa vain, mutta EU:n RoHS säädös kieltää sen käytön uuden _kulutuselektroniikan_ valmistuksessa.
Ammattielektroniikka, varsinkin vaativa sellainen (avaruus-, militääri-, teollisuus- ja sairaalalaitekäyttö) valmistetaan edelleen lyijytinaa käyttäen.

Asbestia saattaa esiintyä joidenkin todella vanhojen radioiden lankavastusten runkona.

PCB:tä ei kondensaattoreiden osalta ole nähdäkseni käytetty kuin lähinnä oikosulkumoottoreiden käyntikondensaattoreissa ja verkkojännitepuolella loistehon kompensointiin tarkoitetuissa kondensaattoreissa, joten esim. radioelektroniikassa ei tätä supermyrkkyä ole (kai?) vaarana kohdata, kuin joidenkin vanhempien lähinnä ammattikäyttöön tehtyjen radioiden öljyeristettyjen muuntajien kohdalla, mikäli sattuvat vuotamaan.

Puun lahonsuoja-aineet:
Uusia kreosoottiöljyllä kyllästettyjä sähköpylväitä ja puhelinpylväitä näkee ainakin täällä kaakkoisessa Suomessa ja pohjoisempanakin Itä-Suomen alueella, joten eivät ne ole kokonaan poistuneet käytöstä vieläkään.
Itseasiassa muistelen lukeneeni tässä ihan muutaman vuoden sisään, jotta olisivat tulossa takaisin, koska olisi todettu että modernissa painekyllästyksessä käytetyt aineet olisivat vielä kreosoottiakin haitallisempia.

EDIT:

Pylväiden kreosoottikyllästyksen suosimisen takana taitaa sittenkin olla huomattavasti pidempi käyttöikä ja EU...

Tässä muutama tuoreehko uutinen aiheesta:
http://mtv3.mobi/uutiset/uutiset/kotimaa/2013/04/1745074
http://mtv3.mobi/uutiset/uutiset/kotimaa/2013/04/1742223
http://www.joroistenlehti.fi/Etusivu/12806056.html

juu lyijytöntä minäkin käytän..

Kuitenkin varovasti nykyään siksi että jos laite on valmistettu lyijyttömällä , ja menet siihen sorkkimaan lyijyllistä , juotos saattaa kovettua niin ettei juotos sula sen jälkeen edes kaasuliekilläkään.

korjaa tai ota joku tinaus sitten uusiksi ???

ei kaikissa laitteissa , mutta esim. Kenwoodin uusissa radioissa(ainakin optionaali osissa), huawein joissain mokkulamalleissa olen tuohon törmännyt.


"Uudet kamat" siis valmistus pitää valitettavasti juotella nykyään lyijyttömällä.

sitä paitsi myös lyijytön on kivaa juotella nykyään , kunhan valitsee oikeaa kamaa .

muuten kylläkin lyijyllistä , paitsi että joihinkin kohteisiin vaaditaan lyijyllistä jopa valmistuksessa.

niin kuin FED taisikin jo kirjoitella.



73 de oh6mf