Ei ole ainakaan vielä ilmoittautunut ketään jolla tästä putkesta olisi kokemuspohjaista tietoa.
Taidan hankkia näitä muutaman ja kokeilla miten tuo vätpättää.

RF-taajuuksilla nousevat putkien elektrodien väliset kapasitanssit merkittävään asemaan, joten päätin tutkia hieman datalehtisiä ja tässä tulokset:

6N1P:
Cg1-k = 3,1pF +/-1,1pF
Ca-k 1. triodi = 1,6pF +/-0,5pF
Ca-k 2. triodi = 1,7pF +/-0,5pF
Cg1-a = 2,7pF maks.
Ca1-a2 = 0,2pF maks.
Ck-h = 5pF maks.

6N5P:
Cg1-k = 3-3,8pF
Ca-k 1. triodi = 1,5-2pF
Ca-k 2. triodi = 1,7-2,1pF
Cg1-a = 2,25-2,6pF
Ca1-a2 = 0,2pF maks.
Ck-h = 4-5pF

Vertailun vuoksi vielä Venäläisen ULA-putken 6N3P ja ECC85 kapasitanssit:

6N3P:
Cg1-k = 2,8pF
Ca-k = 1,4pF
Cg1-a = 1,6pF maks.
Ca1-a2 = 0,15pF maks.

ECC85:
Cg1-k = 3pF
Ca-k = 0,18pF
Cg1-a = 1,5pF
Ca1-a2 = 0,04pF maks.

Olen myös tilannut 6N5P putkia, mutta tarkoitukseni on kokeilla niitä audiokytkennöissä. Lähinnä sitä, miten pienisäröisiä nämä ovat verrattuna 6N1P:hen, joita olen käyttänyt useasti. 

Annettujen kapasitanssiarvojen perusteella ULA-käytössä 6N5P ei varmaan suoraan toimi ECC85:n tilalla, mutta jos suorittaa ULA-etupään hienovirityksen, niin toiminta saattaa olla aivan hyvä.
Näinhän oli todettu myös 6N1P:n suhteen.
Erityisesti ECC85:n anodi-katodi kapasitanssi (Cak) on hyvin alhainen, joten tämän kapasitanssin vaikutus viritykseen on varmasti merkittävä.

Muistan lukeneeni jostakin, olisiko ollut Radiomuseum.org:in sivuilta, että 1. VT-muuntajan uudelleensäätö olisi erityisesti tarpeen.

Tilaamani putket saapuivat. Näyttää siltä, että vanhemmat 60-luvun 6N5P:t ovat mekaaniselta toteutukseltaan aivan erilaisia kuin uudemmat. Vanhempien rakenne näyttää hyvin samanlaiselta kuin tyypillisessä ECC82:ssa.
Voin laittaa tuloksia tänne kunhan saan testit tehtyä.

Sisuskaluissa on ilmeisesti tosiaan eroja riippuen siitä minä vuosikymmeninä putkia on tuotettu.
Vasemmalla 80-lukuinen, oikealla 60-lukuinen: http://www.comaat.com/userfiles/productlargeimages/product_184.jpg

Minunkin putkeni saapuivat vihdoin ja ovat myös 60-lukuisia, sisäiseltä rakenteeltaan samanlaisia kuin em. kuvassa.
Rakenne on kovasti saman näköinen kuin 6N3P putkessa.

EDIT:

Muutama kuva lisää vertailtaviksi..

80-lukuinen lamppu: http://tubes-store.com/images/6n5p_01_xl.jpg
60-lukuinen lamppu: http://tubes-store.com/images/6n5p_black_xl.jpg

6N3P: http://tubes-store.com/images/6n3p_e_03_xl.jpg

6N1P: http://tubes-store.com/images/6n1p.jpg

Uudemmissa on samanlainen sisuskalu kuin 6N1P putkessa.

artosalo kirjoitti 15.05.2013 klo 17:57:05:

Mitä ilmeisimmin näin on tehty. Hieman erikoista kylläkin ettei tätä ole mainittu tyyppimerkinnässä millään tavoin, eikä myöskään julkaistuissa datalehdissä.
Electronorgtehnica julkaisi nuo pdf-muodossa netistä ladattavissa olevat venäjän ja englanninkieliset datalehdet 80-luvulla, jolloin niihin olisi voitu sisällyttää maininta, että putkea on tuotettu kahdenlaisena versiona...

Käytännössä uudemman version tunnistanee havaintojeni mukaan helposti siitä, että putken lasikuvun yläosan "nippaan" on laitettu pieni pisara punaista lasia.

artosalo kirjoitti 15.05.2013 klo 17:57:05:

Kyllä näin on tarkoitus tehdä jahka pääsen tällaisen radion ääreen. Nyt minulla ei ole ainuttakaan ECC85 ULA-etupäällä varustettua putkiradiota olemassa, edes korjattavana.

Ainoan tämänhetkisen BC-putkivastaanottimeni RRR Rigonda Symphonyn ULA-etupäässä on edesmenneen neukkulan tyyliin tietenkin 6N3P, joten sen kanssa tämänlainen kokeilu ei onnistu.

Tämä 60-luvun 6N5P näyttää siis rakenteensa puolesta lähelle samanlaiselta kuin 6N3P ja se saattaa näin hyvinkin toimia ECC85 tilalla. Jospa ne kapasitanssitkin olisivat erilaiset kuin 80-luvun datalehdissä on mainittu...

60-luvun Novosibirskiläiset ja ECC85