Tervehdys

Kirpputorilta löytyi pieni 6-putkinen Concerton V802 -vastaanotin. Radio toimii ensimmäiset 5-10 minuuttia moitteetta, kunnes ääni yhtäkkiä katoaa kuin laakista. Kaikki aaltoalueet häviävät samalla hetkellä. Mitään häiriöitä, äänen häipymistä, säröytymistä tai heikentymistä ennen häiriön alkamista ei esiinny. Vahvistinosa jää häiriön jälkeen toimintaan ja näköviritysputki loistamaan. Myös levysointinliitäntään kytketty mp3-soitin kuuluu ongelmitta radiopuolen mykistyttyä.

Koitin tuloksetta etsiä kontaktihäiriöitä taajuusvalintanamiskoista, putkien kantojen juotoksista sekä mahdollisia eristepuutteiden aiheuttamia oikosulkuja osien ja rungon välillä.

Mistäpä vikaa lähtisi etsimään? Vai kannattaisiko laite toimittaa suosiolla osaavamman käsiin?

Hyvää kevättä toivotellen, Ville

Hei,

Tässä on putkituksessa ECC85, ECH81, EF89, EABC80,EL86 ja EM84. Voisin ottaa apparaatista muutaman kuvan tänne foorumille, sillä en löytänyt vastaavaa laitetta radiomuseum.org:ista.

Radio alkaa jälleen toimia jäähdyttyään ensin kymmenisen minuuttia.

Täytyy purkaa radio uudelleen ja tarkistaa, oliko koneistossa Styroflexeja. Tässä ei ole pohjassa luukkua, joten pitää ottaa koneisto ulos.

Tässä vielä muutama kuva apparaatista. Kuva neljä antaa vertailukohtaa laitteen koosta.

Vika voi tosiaan olla styroflex-konkassa kuten Kauko mainitsi. Minulla oli kerran semmoinen vika. Se ei ollut ihan niin paha kuin tässä tapauksessa. Se ilmeni niin, että radion käynnistyksen jälkeen ehkä minuutin sisällä ulan herkkyys pieneni yhtäkkiä heikon napsahduksen säestämänä. Herkkyyden pieneneminen oli niin vähäinen että se olisi ehkä mennyt "toleranssien" rajoihin ja jäänyt huomaamatta jos vika olisi ollut pysyvä. Nimittäin toiset radiot ovat hieman epäherkempiä kuin toiset. Toisaalta tämä panee miettimään, että onko ne aiemmin korjatut radiot olleetkaan kaikki epäherkkiä vai onko niissäkin ollut silti vikaa... Kyseinen konkka oli VT-purkin sisällä. Tietysti ko. konkan kanssa samassa virityspiirissä olleen kelan sydän oli jumissa eikä hievahtanutkaan. Sain lopulta purkin vireeseen korvaamalla viallisen konkan trimmerillä. Käy se viritys niinkin päin. Lisähaastetta antoi se, että purkin alumiinikuoren ollessa paikallaan viritys muuttui, joten viritys täytyi tehdä sopivasti pieleen ilman purkkia jolloin se korjaantui laitettaessa purkki paikalleen (trimmeri oli siis purkin sisällä). Liitteenä vielä kuva kelapurkista trimmerin kanssa.

Kerran oli yhdessä radiossa putki ECH81, joka alkoi toimia hieman viiveellä kun muut putket olivat jo lämmenneet. Kaiuttimesta kuului napsaus kun se yhtäkkiä alkoi toimia. Etsin sitäkin vikaa melkoisen kauan kunnes tajusin alkaa vaihtaa putkia. Eli putkivikakaan ei ole mahdottomuus.

Timo

Styroflex-konkat on kuulemma sähköisesti hyviä. Käyvät hyvin suurtaajuushommiin. Tietysti pienet mallit varsinkaan eivät paljon siedä kuumentamista juotettaessa. Luulisi muutoin olevan ikuisia, kunhan ei ylitetä jännitekestoa.Verkkojännitteessähän esiintyy noita jännitepiikkejä ja pääsevät ehkä pitemmällekin laitteessa vaikuttamaan. Noissa tietokonelaitteissa tämä on katkerasti koettu. Ferriittirenkaita vois käyttää oikeastaan kaikkien elektroniikkalaitteiden verkkojohdoissa.

Omat kokemukseni ja näkemykseni styroflexseistä tuotekehitysajoiltani  ovat samanlasia kuin Ilpo edellä kertoi. Mieleen ei ainkaan tule mitää erityistä ongelmaa.
Radioissa yms. styroflexejä käytettiin 1960 -70 luvuilla ensisijaisesti AM:n osan erilaisissa viriystpiireissä ja muissakin tuotteissa vastaavan tapaisissa paikoissa.
Kuitenkin kokemus osoitti, että monissakin komponenteissa saattaa joillakin valmistajalla  ilmetä välillä odottamattomia heikkouksia, jotka ilmenevät joko nopeasti  tuotteiden valmistusvaiheessa tai sitten ajan myötä käytössä.

Ei liene aiheellista ruveta styroflexsejä ilma syytä vaihtamaan sillä yleisesti ne ovat vakaita ja luotettavia. Kuitenkin poikkeuksia aina ilmenee kuten edellä mainitussa Radiot 4/2011 Pekka H:n kirjoituksessa on asiantuntevasti kerrottu.
Kyllä välillä aina jonkun valmistajan komponentteja astettiin käyttökieltoon etenkin mikäli niistä johtuvia vikoja tai epäluetettavuutta  ilmeni. (Ja tehtiin niitä suunniteluvirheitäkin.)

Terv.
Åke
**

Jos kerran jotain kuuluu vaikka hiljaakin niin on hyvin toden näköisesti asteiden välisen kytkentäkondensaattorin katkos. Voitko rakentaa vaikka kahdella transistorilla multivibraattorin (noin 800..1000hHz) jolla laitat piippausta aina asteiden hiloille alkaen pääteasteen päästä. Muista laittaa pari kpl 100 nF 250v kuivaa nappia sarjaan joiden läpi syötät tuon äänen. (1kpl 500v 47nF käy myös)

http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1295350457/0#0

ps. Jos Sinulla ei ole osia niin laita sähköpostilla osoitteesi niin pistän komponentit pusiin. Pääset juottelemaan. Kolvi Sinulla varmaan on koska se on näissä perinne radioissa aika välttämätön ensi hankinta. Alussa pärjää ihan tavallisella luokkaa 30..40W Biltemalla. SItten kun innostuu voi hankkia vaikka kuinka hienon.

pentti

Jaahas, löytyipä tähänkin tapaukseen ratkaisu. Mykistymisen aiheuttaa todennäköisesti välitaajuusmuuntajan kontaktiongelma. Kun purkkia hieman käänteli, johan alkoi radio jälleen laulaa.

Vielä en ole onnistunut korjaamaan vikaa, sillä en löytänyt huonoa kontaktia. Kävin kaikki purkille menevät juotokset läpi, mutta tämä ei auttanut. Myöskään yksittäisen juotoksen härnääminen ei vaikuttanut toimintaan.

Mykistymisen jälkeen radion saa jälleen eloa kääntämällä oikuttelevaa muuntajapurkkia hieman vieressä olevaa välitaajuusmuuntajapurkkia kohti. Niinpä en toistaiseksi keksinyt muuta ratkaisua, kuin sitoa oikutteleva purkki nippusiteellä viereisen purkin kylkeen. Näin apparaatti toimii, mutta olisi ihan kiva saada radio kuulumaan ilman MacGyver -nippusideviritelmiä...

Onneksi vika ei kuitenkaan ole tämän suurempi arvoitus. Nyt pitäisi vain vielä löytää tuo kontaktiongelma. Oikutteleva muuntajapurkki on merkitty liitteenä olevaan kuvaan.

PS. Tämä on muuten pienin putkivastaanotin, mitä olen nähnyt. Kuvassa vasemmalla näkyvä verkkoelko on tulitikkuaskin kokoinen. Kiehtova laite, varsinkin kuin radion ääni on kokoisekseen todella hyvä. Kaiutinelementti on Philipsin kaksoiskartioelementti. Eivät nykyiset retroradiot pääse lähellekään tämän radion ääntä saati tunnelmaa. Tivoli Audio One ei ainakaan soi yhtä miellyttävästi kuin tämä.

Philips välitaajuusmuuntaja pitäisi olla helposti avattavissa kääntämällä päällä oleva jousipanta syrjään. Sitten voisi tutkailla näkyisikö katkosta tai oikosulkua. Toimintaakin voinee kokeilla vaikka ilman suojakuorta välitaajuusviritys menee vähän sivuun.

Jari

Juuri niin kuten Timo kertoi, kuori on pokattu kahdesta-neljästä kohtaa,
mallista riippuen.

Tulitikkuaski on laitettu vertailukohdaksi; täysiverinen 6-putkinen vastaanotin on mahdutettu pieneen tilaan ferriittiantennia myöten.

Hehheh, no juu, tarkkana on saanut komponenttisijoittelun kanssa olla. Philipsien kohdalla vaikuttaa siltä, että radion mitoista tai hintaluokasta riippumatta niihin on ahdettu keskimääräistä enemmän tavaraa sisälle.