Valitse kieli:
English
Suomi
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja
kirjaudu
tai
Rekisteröidy
Koti
Ohjeita
Haku
Kirjaudu
Rekisteröidy
Liity SRHS:n jäseneksi
SRHS Forum
›
Suomen Radiohistoriallinen Seura ry - Keskustelufoorumi
›
Entisöinti ja kunnostus yleisellä tasolla
› Pääteputken katodikonkka ja -vastus
‹
Edellinen aihe
|
Seuraava aihe
›
Sivu:
[1]
2
Lähetä aihe
Tulosta
Pääteputken katodikonkka ja -vastus (Luettu 12938 kertaa)
Vekku
Full Member
Poissa
SRHS
Viestejä: 221
Sijainti: Luumäki
Pääteputken katodikonkka ja -vastus
12.02.2013 klo 08:00:46
Tulosta viesti
Osien vaihdon ensimmäisenä toimenpiteenä suositellaan yleensä pääteputken katodikonkan vaihtoa. Tai ainakin mittaamaan jännite katodin ja rungon väliltä ja tarkistaa katodivastuksen arvo. Em. jännite putkella EL84 pitäisi olla n. 7V.
Vaan entä jos ei ole? Minulla on pöydällä levällään Salora Riviera johon vaihdoin katodikonkan, vastus oli kunnosssa, 149 ohm (kaaviossa 150). Edelliseltä asteelta pääteputken hilalle oleva 22n konkka on myös vaihdettu. Jännite katodilla on nyt max. 5V. Alkaako putki olla finaalissa vai mistä johtuu? Ei ole kokeilla uutta putkea tilalle.
Vekku
IP kirjattu
RJL
God Member
Poissa
SRHS 612
Viestejä: 2768
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #1 -
12.02.2013 klo 09:55:18
Tulosta viesti
Katodikonkka ei vaikuta putken toimintapisteeseen mitään jos ei ole suorastaan oikosulussa, ja se on käsittääkseni harvinaista. Kun konkka kuivuu ja menettää kapasitanssiaan pienenee pääteasteen vahvistus, tasavirtatoimintapiste ja sitä myötä katodivastuksen yli mitattu jännite pysyy vakiona.
Yleisin syy jännitteen muutokseen on edellisen putken anodilta pääteputken hilalle tulevan kytkentäkondensaattorin vuoto, hilalle pääsee anodijännitettä. Näin pääteputken toimintapiste muuttuu, anodi- ja suojahilavirtaa alkaa kulkea liikaa ja jännite katodivastuksen yli nousee. Putkessa saattaa olla myös sisäistä vuotoa anodilta hilalle, tämä on suhteellisen yleinen ilmiö ECL8X -putkilla.
Jos katodivastuksen jännite on liian pieni niinkuin nyt tarkoittaa se sitä että kytkentäkondensaattori on kunnossa mutta putken emissio on heikentynyt, virtaa ei enää kulje tarpeeksi vaikka toimintapiste olisi muuten oikein. Putki alkaa siis olla elinkaarensa päässä. Välttämättä tämä ei vielä merkitse muuta kuin että putkesta ei enää saada täyttä tehoa, muuten se toimii vielä ihan oikein.
Reijo Liljedahl - SRHS 612 - OH3AVA - SDXL 8092
IP kirjattu
Timo Haveri
God Member
Poissa
Viestejä: 2962
Sijainti: Parkano
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #2 -
12.02.2013 klo 13:52:57
Tulosta viesti
Yleensä kyllä mielestäni suositellaan nimenomaan ensimmäisenä toimenpiteenä pääteputken hilakonkan vaihtoa. Katodikonkan vika ei ole niin vahingollinen pääteputkelle kuin hilakonkan. Itse en yleensä vaihda katodikonkkaa jos se on kunnossa (ESR-arvo ja kapasitanssi OK).
Katodikonkka voi vioittua jos katodivastus menee poikki, jolloin konkka näkee suuremman jännitteen ja voi mennä oikosulkuun. Muuten tyypillisin vikaantumistapa lienee kapasitanssin pienentyminen.
Liian pieni katodijännite (virta) voi myös johtua alhaisesta anodijännitteestä. Oletko mitannut? Putken heikkous on myös hyvin todennäköinen syy.
Timo
WWW
IP kirjattu
Vekku
Full Member
Poissa
SRHS
Viestejä: 221
Sijainti: Luumäki
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #3 -
13.02.2013 klo 09:04:23
Tulosta viesti
RJL kirjoitti
12.02.2013 klo 09:55:18:
Yleisin syy jännitteen muutokseen on edellisen putken anodilta pääteputken hilalle tulevan kytkentäkondensaattorin vuoto, hilalle pääsee anodijännitettä. Näin pääteputken toimintapiste muuttuu, anodi- ja suojahilavirtaa alkaa kulkea liikaa ja jännite katodivastuksen yli nousee. Putkessa saattaa olla myös sisäistä vuotoa anodilta hilalle, tämä on suhteellisen yleinen ilmiö ECL8X -putkilla.
Ja tuo konkka irrottamalla selviää vuotaako konkka vai onko vuoto putken sisäistä?
Timo Haveri kirjoitti
12.02.2013 klo 13:52:57:
Liian pieni katodijännite (virta) voi myös johtua alhaisesta anodijännitteestä. Oletko mitannut? Putken heikkous on myös hyvin todennäköinen syy.
Timo
Anodijännitettä tässä on jopa liikaa, (n.260v) kun joku on vaihtanut tasasuuntaajan erillisdiodeista rakennetuksi sillaksi, sarjavastusta ei ole lisätty. Melkoinen risukasa lähes irrallaan. Pitää korjata ennenkuin luovuttaa eteenpäin.
RJL kirjoitti
12.02.2013 klo 09:55:18:
Jos katodivastuksen jännite on liian pieni niinkuin nyt tarkoittaa se sitä että kytkentäkondensaattori on kunnossa mutta putken emissio on heikentynyt, virtaa ei enää kulje tarpeeksi vaikka toimintapiste olisi muuten oikein. Putki alkaa siis olla elinkaarensa päässä. Välttämättä tämä ei vielä merkitse muuta kuin että putkesta ei enää saada täyttä tehoa, muuten se toimii vielä ihan oikein.
Hyvä juttu. Ääntä radiosta lähtee kyllä ihan riittävästi ja hyvällä laadulla.
IP kirjattu
RJL
God Member
Poissa
SRHS 612
Viestejä: 2768
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #4 -
13.02.2013 klo 09:43:22
Tulosta viesti
Lainaus:
Ja tuo konkka irrottamalla selviää vuotaako konkka vai onko vuoto putken sisäistä?
Aivan oikein, jos katodijännite muuttuu kun hilakonkka irroitetaan on vuoto hilakonkassa. Ja jos katodijännite on liian korkea eikä muutu hilakonkan irroituksessa on vuoto putkessa itsessään. EL84 on kyllä turvallinen tässä suhteessa, en ole vielä törmännyt siinä vuotoihin mutta nuo ECL-putket ovat vanhetessaan useinkin ongelmallisia.
Reijo Liljedahl - SRHS 612 - OH3AVA - SDXL 8092
IP kirjattu
OH2FBX
God Member
Poissa
Viestejä: 1488
Sijainti: Hanko
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #5 -
13.02.2013 klo 10:57:16
Tulosta viesti
Sorry reijo. Juuri mittasin AVOlla EL84 jossa oli iso c/h (katodi/hehku) vuoto. Niitä on tullut vastaan jo aikaisemminkin.
Vika tyypillinen monille iso-tehoisille pentoideille.
Ilmari Nikander
IP kirjattu
RJL
God Member
Poissa
SRHS 612
Viestejä: 2768
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #6 -
13.02.2013 klo 11:33:42
Tulosta viesti
Lainaus:
Sorry reijo. Juuri mittasin AVOlla EL84 jossa oli iso c/h (katodi/hehku) vuoto. Niitä on tullut vastaan jo aikaisemminkin.
Vika tyypillinen monille iso-tehoisille pentoideille.
Katodi/hehkuvuotoja on paljonkin mutta ei anodi/hilavuotoja jotka sotkevat hilaetujännitteen.
Normaalissa A-luokan pääteastekytkennässä hehku/katodivuodolla ei ole paljon merkitystä kun ne ovat joka tapauksessa lähes samassa potentiaalissa, hurina voi kyllä lisääntyä.
Reijo Liljedahl - SRHS 612 - OH3AVA - SDXL 8092
IP kirjattu
VjpA
God Member
Poissa
SRHS
Viestejä: 2679
Sijainti: Vantaa
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #7 -
13.02.2013 klo 19:48:26
Tulosta viesti
Hei, tuolla on juttua katodibiasoiduista vahvistimista.
http://www.uraltone.com/blog/?page_id=23
Katodivastuksen kanssa sarjaan voi laittaa 1 ohmin vastuksen testausta varten ja mitata jännite vastuksen yli (millivoltit vastaa putken virtaa mA:ssa). Siitä voidaan sitten päätellä kuinka kuumaksi pääteputki on säädetty.
Tämä ei nyt liity varsinaisesti esitettyyn kysymykseen, mutta valaisee asiaa, ehkä.
t. // Jukka
PS. täällä voit laskea putken toiminta-asteen;
http://www.duncanamps.com/zips/load.zip
«
Viimeksi muokattu: 13.02.2013 klo 21:08:06 Kirjoittaja VjpA
»
t. // Jukka
IP kirjattu
RJL
God Member
Poissa
SRHS 612
Viestejä: 2768
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #8 -
13.02.2013 klo 20:15:37
Tulosta viesti
Turha sitä 1 ohmin vastusta on sarjaan äheltää, sen kun mittaa jännitehäviön katodivastuksen yli ja ohmin lain mukaan laskee virran, I=U/R.
Reijo Liljedahl - SRHS 612 - OH3AVA - SDXL 8092
IP kirjattu
LGL
God Member
Poissa
SRSH
Viestejä: 575
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #9 -
14.02.2013 klo 16:16:17
Tulosta viesti
aaa
Elementäärinen juttu aloittelijoille:
Katodikondensaattorin vaikutus päätputken toimintaan on oleellinen. Kysymys kuuluukin, minkä takia pitä olla toimiva katodikonkka?
Putkelle asennetaan työpiste joka on ohjaushilan negatiivinen esijännite. Tämän ns. työpisteen ympärillä toimii ohjausjännite edellisestä asteesta. Tämä työpistejännite on toteutettu katodivastuksella (ns automaattinen esijännite) joka on negatiivinen hilaan nähden. Jos toimii oikein, ohjausjännite pysyy rajoissaan ja aste toimii A-luokassa. Esimerkiksi, jos on asetettu hilalle miinus 5 volttia, voidaan syöttää 10 volttia huipusta huippuun (siniaalto). Tämähän tietysti vaikuttaa putken lävitse menevään virtaan ja samoin myös vaikuttaa työpisteeseen jos katodikonkka puuttuu. Siis pääasiallisesti , katodikonkka oikosulkee ohjausjännitteen vaihtelut katodivirrassa ja pitää työpisteen vakaana.
stop
LGL
ar vk
«
Viimeksi muokattu: 14.02.2013 klo 16:32:13 Kirjoittaja LGL
»
IP kirjattu
Reijo Nuutinen
Full Member
Poissa
SRHS jäsen 14
Viestejä: 183
Sijainti: Jyväskylä
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #10 -
14.02.2013 klo 23:53:19
Tulosta viesti
Vielä kommentti tuohon katodikonkkaan:
Mielestäni sen puuttuminen tai täydellinen kapasitanssin menetys ei ole vielä välttämättä katastrofi. Aivan kuten LGL kirjoitti, jos katodikondensaattoria ei ole, työpisteen (katodin) jännite muuttuu. Tämä merkitsee paikallista vastakytkentää, joka pienentää asteen vahvistusta, kuten RJL aikaisemmin totesi. Vahvistuksen pieneneminen ei tietysti ole hyvä, mutta vastakytkennän tuoma särön pieneneminen periaatteessa on, ja sitä varten ohittamatonta katodivastusta joskus käytetäänkin. Valitettavasti vastakytkennän toinen haitta on kasvanut ohjausjännitteen tarve ja siihen ei edellinen aste välttämättä pysty jos/kun se on mitoitettu ohjaamaan katodikondensaattorilla varustettua astetta. Jos ohjaus "loppuu kesken", ei pääteaste pysty antamaan täyttä tehoaannen kun signaali jo säröytyy ohjausasteessa.
Oma lukunsa on sitten kapasitanssin pieneneminen kondensaattorin vanhentuessa. Jos pientaajuusvahvistimessa ei ole lainkaan vastakytkentää, kuten 30-luvun radioissa, vaikuttaa kapasitanssin pieneneminen "täydellä voimallaan". Jos vahvistimessa on vastakytkentä, on vaikutus pienempi, vastakytkennän voimakkuudesta riippuen. Kun kapasitanssi alkaa pienentyä, vaikuttaa se aluksi matalimmilla taajuuksilla, joilla kondensaattorin reaktanssi ei enää riitäkään ohittamaan katodivastusta. Kun kapasitanssin pieneminen jatkuu, siirtyy tämä rajataajuus koko ajan ylemmäs.
t. Reijo
IP kirjattu
Miniwatt
Senior Member
Poissa
SRHS 10
Viestejä: 358
Sijainti: Janakkala
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #11 -
15.02.2013 klo 14:36:22
Tulosta viesti
Käytännön tilanne muutaman vuoden takaa: Philips Capella Tonmeister -vastaanottimessa oli tehtaan jäljiltä toisen ELL80 -putken katodikonkka kytketty väärinpäin ja sähköisesti poikki. Pääteasteet piristyivät kummasti vaihdettujen konkkien myötä, mutta alkuperäisiä putkia ei ollut silloin tarvetta vaihtaa, kun ne tuntuivat toimivan mukavan "rauhalliseti" ja tasavertaisesti. Siitä ei ole tietoa, kuinka paljon radio on soinut vuosien varrella.
K-P H
IP kirjattu
VjpA
God Member
Poissa
SRHS
Viestejä: 2679
Sijainti: Vantaa
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #12 -
16.02.2013 klo 19:51:47
Tulosta viesti
Pari kysymysmerkkiä, missä asennossa on radion jännitteenvalitsin, mittasitko ula vai keskipitkillä? Arvo ei ole kauhean huono ottaen huomioon kaaviossa esitetyt arvot (olettaisin: 220 V verkkojännite) ulalla 6,1 V ja keskipitkillä 5,6 V (jos luin oikein nettikuvasta).
Korjaamassani Celeston Reginassa oli arvo 5,78 V samalla pääteputkella, jännitevalitsin 220 V (verkko 233 V~) aiemmin korjaamistani en noita arvoja muista.
Tähän ketjuun vois kerätä noita katodin jännitearvoja - radiomerkki, malli, pääteputki ja mitattu jännite (+kaavion arvo) verkkojännite + asetus
t. // Jukka
t. // Jukka
IP kirjattu
Vekku
Full Member
Poissa
SRHS
Viestejä: 221
Sijainti: Luumäki
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #13 -
17.02.2013 klo 12:12:33
Tulosta viesti
VjpA kirjoitti
16.02.2013 klo 19:51:47:
Pari kysymysmerkkiä, missä asennossa on radion jännitteenvalitsin, mittasitko ula vai keskipitkillä? Arvo ei ole kauhean huono ottaen huomioon kaaviossa esitetyt arvot (olettaisin: 220 V verkkojännite) ulalla 6,1 V ja keskipitkillä 5,6 V (jos luin oikein nettikuvasta).
Terve.
Mittasin ulalla ja jänniteasetus on 250v asennossa. Jonkinverran näkyy vaihtelevan ja lämmetessään hiljalleen nousee. Verkkojännitekkin kyllä vaihtelee jonkinverran. Kokeilin 220v asennossa, hehkujännite hyppäsi 6.8 volttiin, sammutin heti.
VjpA kirjoitti
16.02.2013 klo 19:51:47:
Tähän ketjuun vois kerätä noita katodin jännitearvoja - radiomerkki, malli, pääteputki ja mitattu jännite (+kaavion arvo) verkkojännite + asetus
t. // Jukka
No minä voisin aloittaa:
Salora Riviera 58 EL84 Mitattu katodijännite ULA 5.5v kp 5.9v. Kaaviossa 6.1v ja 6.6v.Verkkojännite 231v Jänniteasetus 250v
Vekku
IP kirjattu
Hukkis
Senior Member
Poissa
SRHS
Viestejä: 446
Sijainti: Espoo
Re: Pääteputken katodikonkka ja -vastus
Vastaus #14 -
17.02.2013 klo 13:37:36
Tulosta viesti
Salora Riviera 57. Verkkovirtavalitsin 220V, anodijännite seleenillä 258V, hehku 6.28V (0.2ohm sarjassa), katodi ULA 6.30V ja kp:eetä en mitannut. Putkena Philipsin Miniwatt EL84.
Putken anodijännite olisi varmaan hyvä mitata tuolta kannasta, tai päätemuuntajan juotoskorvasta. Tässä 57:ssa tuo varmaan on jossain 240-250V tuntumassa.
IP kirjattu
Sivu:
[1]
2
Lähetä aihe
Tulosta
‹
Edellinen aihe
|
Seuraava aihe
›
Foorumihyppy »
Koti
» 10 viimeisintä viestiä
» 10 viimeisintä aihetta
Suomen Radiohistoriallinen Seura ry - Keskustelufoorumi
Suomen Radiohistoriallinen Seura ry
Jäsenalue
Yleistä radiohistoriasta
Kotimaiset radiot, televisiot ja äänentoistolaitteet
Ulkomaiset radiot, televisiot ja äänentoistolaitteet
Muut radio- ja elektroniikkalaitteet
Entisöinti ja kunnostus yleisellä tasolla ««
Omatekoiset laitteet ja rakentelu
Sotilasradiot ja Perinneradiot
Yleinen keskustelualue
Niitä Näitä
Haku päällä
« Koti
‹ Alue
SRHS Forum
» Powered by
YaBB 2.6.12
!
YaBB Forum Software
© 2000-2026. Kaikki oikeudet pidätetään.