Kaikki mainituille merkeillä on yhteneväistä se että mallistot olivat kovin suppeita vientiä ajatellen.
Toinen seikka on se että, kun tämä radioteollisuus mullistui 80-luvun alkupuolella, tuli erillislaitteet,
se oli se viimeinen niitti.

Esim. Asa alkoi tehdä 3000-sarjan laitteita liian myöhään, ne markkinat olivat jo 70-luvun alkupuolella.
Asalla ei myöskään ollut resursseja valmistaa kasettidekkejä eikä levysoittimia itse. Muutamalla viritin-
vahvistin ja tv-mallilla on käytännössä mahdoton menestyä euroopan markkinoilla.

Tandberg taas panosti kelanauhureihin aivan liian kauan, erillislaitteet puuttuivat mallistosta samasta
syystä kuin Asallakin. Kelanauhurimarkkinat olivat pitkälle Revox, Akai, Teac, Sansui -nelikon hallinnassa.
Yhtiö oli yksinkertaisesti liian pieni 80-luvun vientimarkkinoille.

Isot japanilaiset yhtiöt ottivat yliotteen maailman markkinoista jo 80-luvun alkupuolella, vain B & O pysyi
lifestyle-mallistollaan enää mukana kisassa. Jopa Philips alkoi luopua ns. parempien hifilaitteiden kisasta
noihin aikoihin.

Markku 

Myös kaikki mainitut merkit ovat henkilöityneet yhteen persoonaan, josta seuraa
se että, kehitys alkaa polkemaan paikallaan, jäädään jälkeen ajanhengestä.

Perustajan pitäisi ajoissa vetäytyä tuotannollisista päätöksistä ja delegoida se työ
nuoremmalle alan osaajalle, joka yhdessä suunnittelun, taloushallinnon ja markkinoinnin
kanssa luotsaavat tehdasta. Pääjohtajan tehtävä liikkua maailmalla, tekemässä merkkiä
tunnetuksi ja seurailla kokonaisuuden kehitystä, ei puuttua lainkaan varsinaisiin tuotanto
päätöksiin. Fakta on että, sitä pitää tehdä mikä myy nyt, eikä sitä mitä on aina ennenkin
totuttu tekemään. 

Markku 

Fenno Radio fuusioitiin Philipsiin 1974 ja valmistus lopetettiin 1981.
Philips alkoi noihin aikoihin vähentää näitä pieniä tehtaita, syykin
selviää aiemmasta tekstistäni.

Markku