Olen kunnostellut Salora Rivieran sähköpuolta ja koittanut saada säröä pois äänestä. Melko hyvin se onnistuikin ja kun en kaikkea saanut pois komponentteja vaihtamalla kokeilin toista kovaäänistä, jolla selvisi, että Rivieran oma kartio törrää joillain taajuuksilla, vaikka ehjältä näyttääkin. Eli kartio lienee jotenkin liikkunut vinoon, tai ainakin kela tai jokin osa kelan läheltä ottaa vähän kiinni.

Onko yleistä tuollainen vai oliko mulla lottovoittajan tuuri?

Katsoitko, onko kaiuttimen kytkentäpisteistä kartioon olevat johtimet sopivasti löysällä tai liimauksistaan paikoillaan kartiossa. Joskus johdin saattaa "hakata" kartiota vasten, jos siinä on mutka lähellä kartion pintaa. Johtimet voi muutenkin väsyä lähes irti kytkentäpisteiden päästä. Puhekelassa voi myös olla vikaa. jos liimaus/lakkaus on pettänyt, kela saattaa elää ja rämistä. Mikäli puhekela ottaa kiinni magneettiin varovasti käsin liikuttamalla kartiota, saattaa siellä olla joku kokkare (rapisee). Tai sitten kohdistus tosiaan on pielessä (kahisee). Kaiuttimen ulkoripustuskin on joskus kuivunut liimauksistaan niin, että on irti. Onhan niissä mahdollisuuksia.
Joskus olen säätänyt vanhaa kaiutinta ihan vaan voimalla. peltirunkoiset antaa sen verran periksi. En kuitenkaan pidä sitä välttämättä hyvänä vaihtoehtona.

Minulla on samoja kokemuksia Riviera 58:sta. Etenkin matalilla äänillä syntyy "pörinää", kun matalia ääniä on säätimellä korostettu. Joko kaiutin on alunperin heikkolaatuinen tai magneetti "heikentynyt" ajan myötä tai sitten kaiuttimen runko vääntyy helposti, jolloin puhekela ei liiku normaalisti.
Tuskin kaiutinta saa järkevästi kunnostettua, joten vaihto lienee tarpeen.

Terv.
Åke
**

Jos kaiuttimen kela hankaa magneettiin, niin silloin syntyy joillakin taajuuksilla omituisia törähdyksiä ja värähtelyjä. Joskus menneisyydessä kokeilin tämmöistä viallista kaiutinta ja ajoin sinigeneraattorilla signaalia, niin silloin törähdys esiintyi vain tietyillä taajuuksilla.

Ammattikoulussa sain tehtäväksi korjata matkaradion kaiuttimen. Asetoonilla kartion alaosassa oleva "jousi" irti rungosta ja kartio irti reunoista. Kun kartio oli irti, niin puhekelan tarkistus, magneetin puhdistus. Magneetissa oli tässä tapauksessa pieni metallihiukkanen, joka lähti pois neulalla.

Sitten puhekelan keskitys paperiliuskoilla ja jousen ja kartion liimaus selluloosalakalla paikoilleen.

Työturvallisuus oli sitä ja tätä 60-luvun lopulla. Hommaa ei tehty hyvin tuuletetussa tilassa.

Muutaman matkaradiokaiuttimen olen korjannut nuoruudessa kun sopivaa ei ole löytynyt. Onnistuisikohan enää?

Heikki M

Samantapaista vikaa mulla tuossa nyt olohuoneen nurkassa soivassa Grundigissa, siinä vain toinen "katossa" olevista isoista kajareista särähtelee ajoittain. Itse epäilen että siellä on kartion päällä koppakuoriaisia, mutta näkee nyt, kun saa tuon toisen vihdoinkin nippuun. Tuli pojalta lakkauksesta, ja nyt on rystyset verillä ujuteltu noita peltisiä kaiutinritilöitä pakalleen  Kuvia varmaan ensi viikolla, kunhan selviää viikonlopun mökkireissusta.