Entisessä Neuvostoliitossa verkon jänniteheilahtelut olivat arkipäivää. Varsinkin maaseudulla oli suuria heittoja. Muistan joskus 1980-luvulla kyläillessäni Viron Pärnumaalla tallinnalaisen kaverini kesämökillä kun valot himmenivät ja TV-kuva meni postikortin kokoiseksi kun naapurikolhoosissa käynnistettiin lypsykoneet.

Silloin käytettiin yleisesti ns. Autotrafoa jännitteentasaukseen. Se oli pieni murikka, joka sisälsi transduktorin, indikaattorina oli neonputkella toteutettu pylväsnäyttö. Aaltomuotoahan sellainen toimiessaan särkee, mutta tuntui se hyvin pitävän ainakin lamppujen kirkkauden ja TV-kuvan kuosissaan.

Tervo kirjoitti 03.04.2017 klo 22:28:37:


En itsekään pidä Facebookista, mutta nykypäivänä se on yllättävän nopea tapa saada yhteys asiakaspalvelijoihin. Ei siinä tarvitse julkisesti asiaansa esittää vaan voi käyttää viestittelyä.

Tiedän omasta työpaikastani, että sosiaalisen median ja chat-palvelujen sekä muiden sähköisten asiointipalvelujen kautta tulee nykyisin enemmän yhteydenottoja kuin perinteisillä puhelimella ja sähköpostilla. Asiakkaita meillä on "jonkin verran".