Antenni tulee runkofiiberissä olevaan vasemman puoleiseen litteään vaaka-asentoiseen reikään ja maa oikealle pysty reikään. Kone on pelkkä AM jotenka sillä ei kuulu ULA- alueet. Antennin täytyy olla vähintään 5m lanka, että lyhyet kuuluvat, keskipitkät ja pitkät saattavat myöhemmin illalla kuulua tuollakin pätkällä jotenkin, mutta pitkä, hyvin maasta eristetty ja korkealla oleva antenni on parempi. Muitakin antenni ratkaisuja on olemassa, mutta edm, yksin kertaisin. Maajohto ei ole välttämätön, mutta saattaa hieman estää häiriöitä ja sen käytöstä ollaan yksi yhtä, toinen toista mieltä, mutta se siitä.
KKo

Helvar 5291 radiota valmistettiin vuosina 1952-53 ainakin kahtena muunnoksena. Vanhemmassa 5291W mallissa (Helvar kaavio 03056A) ja uudemmassa 5291WU mallissa (Helvar kaavio 03089) on eroja ula-lisälaitteen liittämisessä. Muunnoksia voi olla näiden lisäksi muitakin.  Pienistä kuvistasi ei pysty päättelemään mistä 5291 muunnoksesta on kysymys. Erot ovat pieniä ja merkityksettömiä, ellei radioon yritä asentaa Helvarin ula-lisälaitetta. Ula-lisälaitteen asennusohjeissa kerrotaan tarkemmin mitä pitää ottaa huomioon asennettaessa lisälaitetta eri radiomalleihin. Katso Pekka Hämäläisen kirjoitusta Radiot 3/2011.

Kauko Viitanen

Lisäkuvat kuten myös aikaisemmat kuvat tarkemmin katsomalla selventävät asiaa. Radiosi on Helvar 5291WU, jossa on valmius ula-lisälaitteen liittämiseen. Tätä lisälaitetta ei ole radiossasi. Lisälaite liitetään takaa katsottuna koneiston vasemmassa reunassa olevassa pertinax-levyssä oleviin juotoskorvakkeisiin. Sen alapuolella näkyvät antennin ja maajohdon liittimet, joista 1hilavitkutin kirjoittaa aiemmassa vastauksessa.
Liitteenä oleva kuva ei ole täsmälleen samasta radiomallista, vaan seuraavan vuoden mallista Helvar 5388W. Siinä näkyy myös ula-super lisälaite.

Kauko Viitanen

Todennäköisesti radiossa on monta erillistä vikaa, jotka täytyisi korjata ennen kuin se toimisi täydellisesti. Se on ihan normaalia tämän ikäisessä laitteessa. Rikkinäiset asteikkovalot eivät vaikuta toimintaan.

Timo

Ensimmäiseksi kannattaa testata toimiiko pääteaste. Laita aaltoaluekytkin levysoitinasentoon ja kosketa sormella levysoitinliitäntää radion takana. Pitäisi kuulua voimakas hurina riippuen tietenkin äänenvoimakkuussäätimen asennosta.

Jos pääteaste on OK niin sitten voisi koittaa putsailla aaltoaluekytkimien kontakteja esim. kontaktisprayllä tms. varoen hiuksenohuita keloille meneviä johtoja. Eipä olisi muuten ensimmäinen kerta kun kelasta on lanka poikki, joten sekin kannattaa tarkastaa.

Sekin kannattaa ottaa huomioon, että usein ei varsinkaan lyhyehköllä antennilla ole kuultavissa kovin montaa asemaa. Se riippuu vuorokaudenajasta ja monesta muusta seikasta.

Yksi hyvä keino todeta ensin onko radiossa mitään henkeä, on napsutella valokatkaisijaa radion läheisyydessä. Varsinkin pitkillä aalloilla kuuluu radiosta napsaus kun katkaisijaa vääntää. Myös muilla alueilla kuuluu mutta ehkä hieman heikompana.

Timo

PS. Radion koneiston alla on violettiin teippiin kääritty pötkylä. Se ei ole alkuperäinen. Se lienee elektrolyyttikonkka, jolla on korvattu vanha kannuelko (koneiston yläpuolella) jota ei ole viitsitty poistaa. Korjaus on varmasti toimiva mutta ei ehkä kovin siisti.

Uutta kuvaa. Todennäköisesti näistä kahdesta on kelasta nuo langat poikki, mihinkä liitän ne?
Eikö Kauko sinun tuohon lähettämään kaavioon ole tarkempaa tietoa osista yms?

Kuva

Missä tässä on nuo edellisen kuvan piuhan paikat? En ole kauhean hyvä näissä kaavojen tulkinnassa.