Tuli mieleen että miksi ihmeessä noita yleisvirtakoneita on tehty?
Ja sitten jos sellaisia on niin eikö siihen voi laittaa muuntajaa sisään (jollain virityksellä?)
Itsellä kun noita on kokoelmissa jopa oikein sukuradio (ainoa muut on hävitetty)
Sukuradio kun on niin se olisi mukava saada kuntoon mutta kun sekin on yleisvirtakone Tämä on standard-merkkinen josta on ollut puhetta täälä aikaisemmin
Eli siis onko mahdollista laittaa sen yleisvirtaosan tilalle jotain muuntajaa?

On kyllä minulla erotusmuuntaja on (mutta ei ole kolvia )
Tuossa standardissa kun se yleisvirtaosa on tosihuonossa kunnossa
siinä niinkuin sen valkoisen ''putken'' päällä on se metalli lanka joka on purkautunut ja pidike on hapettunut ja katkennut tästä standardista puuttuu myös kaiutin
sittenkun ei ole taitoa korjata sitä ''valkoista putkea''
Enkä sitä mielelläni tee ettei tule virheitä

Kuten Timo totesi, kannatan myös radion säilyttämistä alkuperäisenä. Pelkille AM-radioille en oikein viitsi tehdä nykyään mitään, kun en niitä kumminkaan kuuntele. Koristeina on, mitä on.
Tietysti olisi hienoa, jos kaikki koneet saisi aina toimimaan. Mutta omasta kokemuksesta ainakin voin sanoa, että muutamat nuoruuden vimmalla "korjatut" laitteet voisi olla tänään paljon arvokkaampia, jos olisin vain antanut niiden olla sinällään!
Tosin aikakin oli sellainen, että melkein sai rahaa mukana, kun vei "romun" pois nurkista.
Mutta kiva harrastus tämä on ollut. Ei muuta kuin uusia haasteita!

Vaikea se on tietysti mitata, jos lanka on poikki. Onko siinä vastusrungossa useampi vastus (vastuslankoja käämitty juotoskorvakkeiden välillä) vai yksi vastuslanka? (= Löysinkin sen vastusrungon kuvan aiemmista viesteistä!) Jos edes osan yksittäisestä vastuksesta pystyy mittaamaan, voi katkenneen tai purkautuneen vastuslangan määrän ehkä arvioida ehjään osaan nähden ja lisätä se suhteutettuna mittaustulokseen. Epävarmaa kuitenkin! Eräässä Philipsin 40-lukuisessa koneistossa on useampi tehovastus. Arvot ovat 68Ω:n ja 180Ω:n väliltä. Sitten jännitevalintakytkimellä niitä yliheitellään eri käyttöjännitteelle. Muuten jos oikein hyvä tuuri on, tuo radiosi vastuslanka ei välttämättä ole edes tuolta osin käytössä. Kun vastusrunko ilmeisesti on hehkupiirin etuvastus, niin jännitevalintakytkin saattaa ohittaa koko vastuksen osan. (Esim. 240V käyttöjännitteellä koko vastus on käytössä. 220V jännitteellä joutilaana on yksi osaa vastuksesta. 150V jännitteellä kaksi osaa jne.).
Erotusmuuntajasta voi sanoa kysymykseesi, että on ja ei. Näissä harrasteradioissa se on turvallisuusnäkökohta juuri näiden yleisvirtakoneiden osalta ja muutenkin. Täällä foorumilla on selitetty asiaa ennenkin, mutta erotusmuuntajan tärkein asia on estää verkkojännitteen pääsy runkoon ainakin huoltotilanteissa, kun tilanne on päällä. Toki radiosta silti voi sormilleen saada korkeiden jännitteiden takia muutenkin, mutta 230V vaihtosähkö ja sen hengenvaarallisuus pysyy siellä erotusmuuntajan takana. Joten muuntajallinen vastaanotin on tietyllä varauksella samantapainen erotusmuuntajaan verrattuna. Ainakin ensiö (verkkopuoli) ja toisiokäämit on erillään. Mutta on muistettava, että muuntaja on samassa tilassa radion sisällä ja verkkojännitteellisiä paikkoja on koneistossa kuitenkin esillä. Sitten on kyllä sellaisiakin muuntajia, missä samalla käämillä hoidetaan sähkönjakoa eteenkin päin. Harvemmin radioissa.
Toivottavasti tästä nyt jotain selvisi. Viisaammat kertokoot lisää.

Jos lasket vastuksen arvon niin selvitä ensin miten se on kytketty. Nimittäin se ei ole välttämättä suoraan hehkujen kanssa sarjassa. Samasta vastuksesta voi mennä myös anodivirta tms.

Jos langasta ei puutu pätkiä niin kaikkein yksinkertaisin tapa on mitata sen resistanssi yleismittarilla. Jos lanka on monessa osassa niin mittaa ne erikseen ja laske yhteen. Vaikka se olisi purkautunut niin kyllä sen resistanssi on vielä ennallaan.

Timo