Kyllä putkistot niikuin lämitys ja vesiputket on yhteydessä toisiinsa ja sitä kautta maahan.Ei putkistoja pysty tekemään jänniteeliseksi kyllä siinä ensin sulakeet palaa.
Joten putkistoon radion maadottaminen on ihan OK. Turha vedellä ulos mitään maadotuksia.Turvalisuus määräysten mukaan metaliputkistot pitää maadoitaa suojamaahan.

putkis

Nyt on oikeasti pakko olla vahvasti toista mieltä. Mikään vesiputkimaa ei ole luotettava maadoitus sen takia että liitokset noissa on yleensä tehty vanhalla kunnon hampputiivistyksellä joka voi joko johtaa sähköä tai sitten ei. Jos kyse on omakotitalosta ei muille kuin omalle perheelle synny vaaraa mutta rivi- ja kerrostalossa on naapurit tähtäimessä.

Mekanismi on seuraava. Olen maadoittanut oman radioni lämpöpatteriin. Tulee vika että jännite menee radion runkoon ja sitä myötä maadoituksen mukana lämpöpatteriin. Jos patteri on oikeasti maissa palaa sulake radiosta tai ryhmäkeskuksesta, mutta jos naapurin tai hänen takanaan olevan naapurin takana onkin patteriputkistossa katkos ovat naapureiden lämpöpatterit jännitteisiä ja niitä koskettelevat ihmiset parhaassa tapauksessa hypähtelevät reippahasti. Huonosti sattuessa hypähtävät vain kerran.

Ei siis missään tapauksessa eikä koskaan maadoitusta lämpöpatteriin eikä vesijohtoon. Näissä asioissa 50-luvun radiokirjat puhuvat sen ajan tietoa joka ei enää ole ajan tasalla. Maadoitus omaan kaivettuun maahan joka on kytketty talon potentiaalitasauskiskoon. Ainakin siihen omaan maahan.

Lämpö- tai vesijohtoverkoston käyttöä en pidä luotettavana maadoituksena. Tosi on, että putkisto on yhdistetty lämpö- tai muussa huoneessa talon potentiaalitasauskiskoon (maadoituskiskoon). Kuinka hyvä tai tai huono on sitten se maadooituksen jatkuminen eteenpäin, onkin sitten arvausta.

Jos on mahdollista vetää maadoitus sieltä potentiaalitasauskiskosta tai erillisestä maahan kaivetusta maadoituksesta, niin se olisi parempi. HUOM! puhun nyt antennin "vastapainoksi" tulevasta maadoituksesta. EN puhu sukopistokkeen "maadoituksesta". ÄLÄ korvaa sukon puutetta patteriverkolla. Oikosulkutapauksessa patteriverkon potentiaali joka tapauksessa nousee....

Jos ja kun sellainen maadoitettu pistorasia puuttuu, niin kannattaa paikallisen sähkömiehen tutkia tilanne ja katsoa saako ryhmäkeskukselta vedettyä maadoitetun pistorasiaryhmän. Vanhoissa taloissa se voi olla ongelma, sillä saman sulakeen takana on usein valoja ja pistorasiota.

Joskus opiskeluaikana käytin patteriverkkoa DX-kuunteluun antennin korvikkeena. Hyvin kuului. Paitsi sitten kun yksi radioamatööri samassa talossa sähkötti. Hän käytti samaa patteriverkkoa lähettimen maadoittamiseen. Siis "vastapainoksi" antennille. Sähkötys tuli läpi kaikilla AM-aalloilla.

Heikki M

Hmm, tästä aiheesta onkin virinnyt paljon keskustelua. Näiden tietojen perusteella jätän patterimaadoituksen tekemättä. Merkittävästi pienempi haitta tuo brummi on mahdolliseen vaaratilanteeseen verrattaessa.

Mistä mahtaisi johtua, että muutamassa vastaanottimessa brummia kuuluu korkeammalla äänenvoimakkuudella, kun useammassa laitteessa ei äänenvoimakkuudesta riippumatta kuulu mitään häiriöitä? Voiko tämä liittyä vastaanottimen rakenteeseen, vai onko radiossa vikaa (brummaavatkin radiot sinänsä toimivat kuitenkin hyvin, normaalilla vahvistusteholla brummia ei edes kuulu)? Niin brummaavat kuin siistimminkin soivat laitteet ovat kuunneltaessa maadoittamattomiin pistorasioihin kytketty.

Tuommoista brummia tms. on joissakin radioissa ja monesti Y-konkkien asentaminen verkkojohdosta runkoon auttaa asiaan. Eli häiriö on peräisin sähköverkosta. Yleisvirtakoneissa häiriötä ei saa kitkettyä helposti pois, koska verkkosähköisiä osia on periaatteessa koko koneistossa (puoliaaltotasasuuntauskaan ei helpota hurinoiden vähentämisessä). Joissain radioissa on koneisto vähän huonosti suunniteltu ja esim. volumepotikka on liian lähellä jotain häiriötä säteilevää osaa. Olen joskus joutunut tekemään välille maadoitetun suojan ja se on auttanut jonkin verran.

Nykyään verkkosähkössä on enemmän häiriöitä kuin 50-luvulla johtuen mm. erilaisista hakkurivirtalähteistä. Meillä on yksi erityisen paha puhelimen laturi. Se on joku kiinalainen merkitön tarvikelaturi ja sen vinkuna kuuluu todella hyvin AM-alueilla peittäen kaikki asemat alleen ja joissain tapauksissa se häiritsee ulallakin.

Minullakin on yksi radio, Helvar Stereophone Melodia, jossa esiintyy samaa huolimatta Y-konkista. Olen huomannut saman, että jos koneiston maadoittaa lämpöpatteriin niin hurinat katoavat. En pidä sitä kuitenkaan kelvollisena korjausratkaisuna enkä sitä käytäkään. Toistaiseksi olen sietänyt hurinaa mutta täytyy joskus ottaa koneisto irti ja yrittää tutkia mistä se johtuu. Samaa suosittelen alkuperäiselle kysyjälle.

Timo

Lainaus:

Opiskeluaikoinani asuin Helsingissä ja opiskelija-asuntolassa johon tehtiin jotakin sähköasennusta, jonka seurauksena yläkerran asukas sai sähköiskuja kylpyammessaan (vesijohto ja viemäröinti eri potentiaalissa?).

Lainaus:


Todennäköisesti syynä on radion sisäiset hurinalähteet, "väärin" maadoitetut suojukset pientaajuussignaalikaapeleissa (tai maadoituspisteet). Sama hurinalähde on koko ajan voimakkuudensäätöpotentiometrin navoissa ja mitä suurempi osa siitä otetaan (suurempi voimakkuus) sitä suurempi hurina kuuluu. Jos radiossa on levysoitin asento sillä voi todeta saman asian. Toisaalta myös pienemmällä äänenvoimakkuudella putken ohjaushila usein on (vaihto)sähköisesti lähempänä "maata", ei kerää niin paljoa hurinoita.
Putkivahvistin projektissani ei pääteasteessa esiinny hurinoita, mutta kun (risukasakytkentä) etuvahvistimen kytkee, niin hurinat löytyvät. Jos olisi maadoitettu pistorasia, todennäköisesti hurinat häipyisivät (tai ainakin pienenisivät)
Kuten Timo kirjoitti, ilmassa on häiriöitä (joko ulkoisia tai laitteen omia esimerkiksi verkkosähköjohtojen tai muuntajan sijoitus) jotka vahvistetaan.

Nykyään, kun vanhoja metalliputkisia käyttövesi- ja lämmitysputkistoja uusitaan, käytetään usein ns. komposiittiputkea (muovi- ja alumiinikerros). Mitenkähän maadoistus tuollaisessa toimisi (,jos ollenkaan)??

Kysyy
Åke
**