Koneiden rakenteella on mitä suurimmassa määrin nykyisin varmistettu, että asiakas ostaisi uuden koneen muutaman vuoden välein. Paraikaa tohtoroin HP:n DV-sarjan läppäriä vm. 2008, jossa on pahamaineinen videopiiriongelma, joka tekee koneesta ennemmin tai myöhemmin ehdan verkonpainon. Usein ennemmin - tarkemmin sanoen takuuajan päätyttyä. Videopiirin kuumailmapuhallinkäsittely ("uudistaa" pintaliitospiirin lukuisat juotokset) auttoi pariksi viikoksi, sitten taas vika uusiutui. Nyt on harkinnassa lisälääkitys, mutta tuskin mistään pysyvää apua on. Mikään mahti ei saa allekirjoittanutta(kaan) uskomaan, etteikö kyse olisi täysin harkitusta "ominaisuudesta".

Muutama vuosi sitten oli enemmänkin esillä Epsonin tulostimet, jotka sisälsivät (ja kaiketi edelleen sisältävät) laskuripiirin, joka pimensi laitteen kun tietty määrä arkkeja oli tulostettu. Mitään muuta tarkoitusta ei tietenkään ollut kuin myydä lisää tulostimia. Malliesimerkki nk. "suunnitellusta vanhentumisesta", joka alkoi jo 30-luvulla, hehkulamppukartellien keksintönä.

H.

Kiitos Jukalle ja kumppaneille yleensäkin kannanotoista. Tämä forumimme takoitus on käsittääkseni  myös elävöittää elämäämme eikä olla yksinomaan teknisten faktojen välittäjä.

Itse olen kait jämähtänyt noihin vanhan ajan asetelmiin eli laitteiden tuli kestää ihmisikä joko huollettuna tai huoltamattomana. Tietokonemaailmassa kaikki on toisin. Softapuoli ja raudantekijät ovat sopineet keskenään systeemien uudistamispakosta tai vain tekninen kehitys on turhankin nopeaa.

Esimerkkinä olleen läppärin akku on kunnossa. Ohjeesi kovalevyn uusimiseksi on hyvä sillä 40 GB on kohtalaisen pieni eikä sitä kannata osioida. Jo käyttöjärjestelmä ja muu ohjelmisto vie n. 10 GB. Lisäksi lennossa tehty muunnos FAT´ista NTFS:ään ei välttämättä kokonaisuudessa ole onnistunut ratkaisu nettivinkkien mukaan.

Lainaus:


Ilmeisesti kuulun kerhoon, kun tuossa viereisellä pöydällä on IBM XT.  

On vaikea sanoa, hullu vai ei. Jotkut keräävät kiviä, jotkut jopa vanhoja radioita.
Jos sinulla on IBM:n XT kone , siinä on joko 8088 tahi 8086 procu. Ole tyytyväinen jos  vielä pelaa. Jos sinulla on vanha Windows 2, ostaisin mielelläni. Myöhemmin tuli 80286-processori jota IBM markkinoi PS2-koneena (oli myös 8086-processorilla),ja kutsuttiin AT-koneeksi. (Advanced Technology)

LGL

HarO kirjoitti 01.03.2012 klo 20:31:40:


Totta on, että jokaisen version suunnittelu pitää maksattaa kuluttajilla. Kannettavan koneen
iäksi on laskettu kahdesta kolmeen vuotta max, riippuen hiukan käytöstä, tämä koskee siis
massatuotteita. Käyttöikää saa lisää kun mennään premium-versioihin, hinnat ovatkin sitten
aivan toista luokkaa, niitä saa ja kannattaakin huollattaa. Huoltomies saapuu tarvittaessa
paikalle 24h kuluessa.

Nykyään kuulee aika usein kuinka elektroniikan hinnat ovat laskeneet vuosien saatossa,
tosiasiassa laatu/huollettavuus on laskenut tismalleen samassa suhteessa, eli mitään
todellista hintojen laskua ei ole tapahtunut. Tunnettu merkkikään ei välttämättä ole
enää laaduntae, koska kaikki tehdään kaukoidässä.   

Itselläni on Hp:n pöytäkone 320Gt, 20" näytöllä, 1T:n ulkoinen kiintolevy. Kannettavia en ole
omistanut ainuttakaan, nimenomaan tuosta niiden "kertakäyttö" ominaisuudesta  johtuen.
Jos jostain syystä joutuisin hankkimaan kannettavan, niin hintakuokka olisi 3000e - 5000e,
onneksi en tarvitse sellaista luultavasti koskaan. Käytettynä tuollaisen premium-mallin voi
saada hintaluokassa 750e - 1500e tarkastettuna,olen havainnut.

Kirjoitin tämän vain siksi että, vanha totuus on, halpaa ja hyvää ei edelleenkään
saa samassa paketissa. Pitkästä käyttöiästa ja huollettavuudesta joutuu nykyään
maksamaan melkoisen lisähinnan.

Markku 



 

Ajattelen asian niin että 70-luvun alussa väritelevisio oli kallis laite, 3500mk paikkeilla.
Tiukka ostos tavalliselle keskipalkkaiselle, silloin n.2500mk/kk. Halpoja näköispainoksia
ei ollut edes vaihtoehtona saatavilla.

Kun muuttaa nuo mk-liitteet e-liitteiksi, tilanne on ihan sama tänään, ainoa ero näissä
on se että halvat mallit ovat nykyään saatavilla. Tästä yhteenvetona, mikään ei ole
muuttunut, tuo 3500e läppäri on samalla tavalla vaikea hankkia kuin silloinen väri-tv.

Kun katselee 70-luvun markkahintoja, vaikkapa vanhoja komponentti-hinnastoja, huomaa
äkkiä että luvut ovat aivan samoja kuin tänäänkin, tv-huoltoa tehtiin lvv:llä 37mk - 47mk/t
Bensiini 1,50mk/litr, savukkeet 4mk rasia, esim.nämä ovat aivan samat nykyään, vain liite
on muuttunut euroiksi.

Sitten tulivat halvat näköispainokset, koska kasvusta tuli pääasia, myyntiä piti lisätä kaikin
mahdollisin keinoin, josta seurasi se että halpistuotteitakin valmistettiin yhden sijaan monen
hintaluokan sarjoja. Tietokoneita saa nykyään 300e:sta, 100e välein tuhanteen euroon asti.
Tästä johtuu että 1000e:n kone mielletään laatupeliksi. Tämä on luotu taitavalla markkinointi-
psykologialla, muokataan ihmisten mielikuvia sopivasti ja kauppa käy kuin siimaa. Asiakas on
saatava vakuuttumaan siitä että hän saa laatua halvemmalla kuin ennen, tässä on se pointti.

Tämän voisi kuvitella niin, että poistetaan nämä kaikki halpistuotteet markkinoilta, tilanne
olisi aivan kuin silloin vuosikymmeniä sitten, ts. tietokone olisi vain ja ainoastaan harvojen
ja valittujen saatavilla, ei olisi jätti- eikä nettikauppoja. Internettiä nykymuodossaan tuskin
olisi. Näinhän se alumperin oli tarkoituskin pitää viranomaisten keskeisenä piirinä.

Ostaessani oman koneeni ja purkaessani sitä laatikosta, melkoista ritinää se oli, tunsin heti
alkuun tuon huijatuksi tulemisen tunteen, koska tiesin ettei reilulla tonnilla saa mitään aitoa
laatua. Mutta näin se vaan menee vähän joka asiassa.

hm..hm...meniköhän tämä nyt.....huollosta ja sen vaikeudesta......filosofian puolelle?

Markku 

Kuten laulussa sanotaan "Minne. minne kaikki tietsikat on kadonneet. Tiedätkö sen?"
Kuten tuossa edellä oli maininta että kun "p-kasa yltää pilviin niin..." Eihän voi olla niin että kännyköistä on tehty lasten leikkikaluja. Ja että niiden tekeminen pyörittää puolta maailmaa tai ainakin pyöritti Suomea. Oli virhe antaa SER:n huolinta kaupallisten tahojen käsiin. Eli heillä on ainoa intressi saada nämä halvalla tehdyt roskat tai muuten vialla olevat koneet katoamaan julkisuudesta. Eli silpuksi mitä pikimmiten. Kumma kun kaikesta parkuvat Vihreät eivät ota kantaa asiaan. Eivät kai siksi kun olivat laatimassa systeemiä.

Olisi pitänyt taata tavaralle kierrätysoikeus eli halukkaat tahot voivat ottaa tai ostaa nimellisellä hinnalla laitteita joko itselleen tai kunnostettavaksi puolisosiaalisiin tarkoituksiin vaikka Afrikan lapsille. Vai onko liitutaulu riittävä? Kaukoidän lapsilla tietsikoita luulisi olevan kun ne tietsikat ovat siellä tehtykin.

SER-alueet ja sinne tuodut tavarat ovat ao. yhteisön omaisuutta eikä sieltä saa mitään ottaa, ostaa tai pois viedä. Muutoin poliisi tulee.

Kansakunta siis hukkaa historiansa. Meillä harvoilla on jemmassa Commmodore 64 tai ASA-studiosarjan hieno laite kunnes perikuntamme viskaa ne aikanaan roskiin tai SER-alueelle.

Realismia ja pessimismiä eikö totta?