Muuten toimiva radio kuin että ULA ei kuulu , AM asemat kuuluu erittäin hyvin.

Etsiskelinkin vikaa ula-piiristä ja siellä olikin AF-106 transu rikki, tämä tulikin sitten vaihdettua.ULA ei kuitenkaan herännyt eloon ja etsiskelinkin seuraavaksi vikaa ULA:N DC-DC muuntajasta ilmeisesti tällä pikkukortti käsittääkseni muuttaa radion 9 volttia sopivaksi ULA-piirille 15 voltiksi. Tässäkin kortissa oli transu AF-137 hajalla, vaihdoin ehjän tilalle, ei ääntä. Mittailin jännitteitä ja ainakin korttiin tulee tarvittava 9V:n jännite mutta lähtöjännite oli 0V ,eli ilmeisesti jokin osa kortilla on rikki,tuota pikkumuuntajaa veikkaan . Onko viisaammilla mitään neuvoja millä tuon jännitteen saisi kohilleen ? 

kaavio käytössäni on 201 mallin mutta arvelin laitteiden olevan sen verran samanlaisia että siitä olisi jotain apua.

jph

Jatka mittailua samalta kortilta, noinkin vanhassa voi olla kuivia elkoja , germanium dioditkaan ei ole ikuisia , eli näitähän riittää. Sitä kelaa en ekana epäilisi mutta epäiltyjen listalla kuitenkin..

Tässä vanha GE transistorin mittaus analogisella yleismittarilla. Kirjasta Elements of Radio Servicing.

pentti

kiitos vastauksista!  tuossa nuo 2 mustaa 10mf pystyElkoa ovat uusia joten niissä ei vikaa, tehotransistori AF-137 on myöskin uusi. Kortillla on myös yksi zenerdiodi ja tavallinen diodi joista molemmat tuntuisi olevan kunnosssa yleismittarilla mitattaessa. Mutta zenerdiodi pitänee mitata vielä toinen jalka irroitettuna.

tuota pikku nappikonkkaa en ole vielä mitannut.

Laitoin postia.

pentti

JPH kirjoitti 20.12.2011 klo 12:42:34:


Katselin skemaa ja mainitsemasi nappikonkka, sellaista siinä ei ollut kuvaamallsi tavalla kytkettynä, vaan sen toinen pää oli Zenerillä. Olisko kuitenkin niin ettei transistori värähtele kuten sen pitäisi? Mittasitko hakkuri-muuntajan käämit, oliko katkos toisiossa vai päättelitkö muuntajan oleva sökö?

RJL kirjoitti 20.12.2011 klo 17:54:32:


tulee 9V tasaista kollektorin ja emitterin väliltä mitattaessa


Värähtelyn voisi todeta mittaamalla vaihtojännitealueella kollektorin ja miinuksen väliltä, pitäisi näyttää jotakin.
[/quote]

0V  vaihtojännitettä

Siis oskillaattori ei värähtele. Tämä oskillaattori josta Wiio/Somerikko käyttää nimitystä sulkuoskillaattori on ainakin ilman kuormaa niin varmatoiminen että se värähtelee melkein millä vaan transistoria muistuttavalla kunhan kytkentä on oikein. Käämin päät ei varmaan pysty vaihtumaan mutta onhan uusi transistori varmasti ehjä ja oikein paikallaan? Tuo AF137 on aika outo valinta transistoriksi, joillain AF-sarjan trankuilla on tapana kasvattaa tinaviiksiä puolijohteesta kuoreen, mittasitko että trankku on varmasti ehjä? Tilalla voisi kokeilla melkein mitä tahansa germaniun pnp-trankkua. Joka tapauksessa kannattaa toisiopiiri irroittaa kuten balticsuper sanoi, toisiota ei värähtelyssä tarvita.

Reijo

Tuolta löytyy kaavio...

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved...

Markku 

Nyt on sitten ihan manuaalin kanssa kokeiltu saada tuo dc muunnin pelaamaan. Minulla ei tietysti ollut samanlaista AF137 trankkua (joka oli rikki). Laitoin kokeeksi tilalle pii trankun BC557 (PNP). Koitin hiukan muutella R701'stä .. mikään ei auta. Trankku kyllä alkaa johtamaan, mutta ei värähtele. Jumppasin hiukan kortin kanssa. Mittasin kaikki osat (paitsi en input elkoa, sillä kyllä sen yli jännite nousee ihan ok). Koitin jopa syötää muuntajan ensiöön signaalia (3okhz kanttia) ja joka käämistä tuli järkevässä suhteessa tavaraa ulos. mittailin, että käämien 'pisteet' ovat kuvaan piirtämäni mukaisia. Irroitin myös toision diodin, jos se haittaisi vähähtelyä.  Edellä sanottiin, että tämä sulkuoskillaattori värähtelee pomminvarmasti ... toivoisin niin. Olisiko hyviä vinkkejä? Voiko silti olla herkkä trankun ominaisuuksille? 

Tekisi mieli laittaa tähän tilalle oskillaattori (esim cmos nelikkö) ja tehdä lähtöön yksinkertainen 'charge pump' parilla osalla (2d + 2 c). Tälläinen cmos taitaisi olla jopa vähemmän häiriöitä tekevä, kuin tämä hakkuri.

Minulla löytyi kätköstä jokin OC74 aj yksi AC128 (mittaukseni mukaan rikki) ... OC74lla ei toiminut. Konkka on oikein En tajua tuon simppelin häkkyrän toimintaa. Minun versio on 9Vnen ja silloin tuo R701 on 39Kohm.  Käämeissä mittaukseni mukaan kaikissa on kiertosuunta niin, että pisteet ovat kytkentäkaaviossa ylöspäin. Mielestäni jännitteenjako (R702/R701) kannalle tuottaa noin 0,8V , jolla jännitteelle germanium trankku iloisesti johtaa kokoajan ... jos kerran pääsee johtamaan. MIkä sitä ikinä sammuttaisi ja saisi siis aikaan värhtelyn?  Juuri näin käy kun laitan virran päälle. Se jää johtamaan sen verraan kuin R701 syöttää kantavirtaa. Löysin toisen version tästä kytkennästä, jossa trankun ce-välille on laitettu pieni konkka.

tutkimus jatkuu.  Sain lopulta oikean AF137 transistorin. Päätin kuitenkin ennen kytkemistä vielä mitata uudelleen muuntajan toimintaa. Irroitin kaikki käämeihin kytketyt osat ja syötin 1V rms siniaaltoa (44KHz) muuntajan ensiöön 47ohm vastuksen kautta. Oletuksena muuntajan pitäisi vaikuttaa suhteellisen isolta impedanssilta tuolla taajuudella ... toisin oli. Tuossa tilanteessa mittasin käämien yli vain 15mV rms. Josta laskemalla (jos en sekoillut pilkuissa) induktanssiksi tulee noin 50nH. Näin pienen sen ei  tulisi olla! Mittasin myös käämien resistanssit : Ensiö 0,8ohm, takaisinkytkentäkäämi 1,2ohm ja toisio 11ohm.  En kytke uutta  trankkua peliin, ennenkuin saan varmistuksen, että muuntaja on ok.

Pakko  palata tähän radioon. Ei se toiminutkaan. Tuo ihme jännitteen nostaja kortti ei toiminut (kuva 1) Sen kanssa lienee muutkin tapelleet. On tyypiltään hakkuri, joka toimii jos haluaa.  Tutkin sitä jo keväällä  hetken,mutta oli pakko luovuttaa .. ilmeisesti muuntaja on rikki?

Nyt sain 'inspiraation' ja tein tilalle varmasti hakkaavan hakkurin. Luulin, että siitä tulee helppo projekti, mutta meni siinä koko ilta. Perustava ideana on käyttä yksi cmos piiri 4049, joka jaksaa (jotenkin) ajaa muuntajaa. Tuo Bajazzo tarvitsee vain 15V ja 3mA virtaa. 

Negatiivinen yllätys oli, että muuntajaan piti kiertää paljon kierroksia ennenkuin magnetointi virta oli järkevä. Toinen ongelma oli, että tuo 4049 ei jaksa vetää ylös kovin hyvin. Alas vetää hienosti.  Mutta koska tässä ei hyötysuhde ole kovin oleellinen, niin lisäsin vain toision kierroksia, kunnes jännite oli riittävä. Jouduin myös laittamaan oskillaattoriin diodin ja vastuksen (kokeilemalla) , että pulssisuhde olisi noin 50%.  Kuvassa 2 on uusi hakkuri ... ja referenssinä vanha.
Isompi uudesta tuli. Kytkis  kuvassa 3.

Positiivinen yllätys oli hakkurin 'hiljaisuus' ... ei mitään sähinöitä ensiöpuolella (kuva 4 )(joten ei myös toisiossakkaan). Lähellä ollut ula radio ei häiriintynyt.  Simppeli zener stabilointi toisiossa hoitaa kohtuudella lähtöjännitteen vakioinnin. Radion battereiden hyytyessä ajan mittaan asemat hiukan ryömii, mutta tuskin pahemmin kuin alkuperäisen hakkurin kanssa?

Kuvassa 5 on mittaus tulokset .. jännitteet ja virrat .. ja taajuus.
Seuraava vaihe on laittaa hakkuri radioon ... toivottavasti ei tule ongelmia!  Varma ei voi olla.

kuva 5,jossa mittaus : input U, I ja taajuus, ja output U ennen stabilointia ... ja I out.

Seuraavassa tosiaan pitää kokeilla radiossa ja toivoa, että mikään osa  ei häiriinny. Toivon myös, että kytkentä on tehty niin viisaasti, että tätä ulalla tarvittavaa hakkuria ei pidetä päällä am alueilla.

Mittailin vähän oman Bajazzon jännitehakkuria. Se oli aika ronkeli oskilloskoopin kytkennälle, kun mittapään maan kytki joko hakkurin plussaan tai miinukseen niin hakkuri sammui, mutta radion runkoa vasten pystyi mittaamaan. Transistori tuntui värähtelevän n. 38 kHz taajuudella ja joka paikasta löytyi kanttiaallon tapaista. Kannalla jännite oli 1,6 Vp-p ja kollektorilla 14 Vp-p. Tasajännitteitä ei ollut oikein mielekästä mitata kun siinä koko ajan ratsasti tuo kanttiaalto mukana.

Mittasin sitten muuntajan induktansseja ihan vaan siinä paikallaan Atlas LCR40-mittarilla. Toisio oli 9,6 mH, kantakäämi 72 uH ja kollektorikäämi 825 uH, tiedä sitten kuinka paljon oheiskomponentit vääristävät mittausta.

Kyllähän tämä mysteeri olisi selvitettävä kun näitä hakkurivikoja on ollut useampiakin. Pikkuisen epäilyttää tuo toision tasasuuntausdiodi ja etenkin se zeneri, sillähän ei ole etuvastusta ollenkaan vaan luotetaan muuntajan huonoon virranantokykyyn. Tsekkaapa nuo komponentit vielä kerran.

sen verran jatkan, että tuo hakkurin toisiopuolen miikka on minun vehkeessä runkkoon mitatatuna +2,7V'ssa ... pitäisi olla rungossa???

Kytkiksen mukaan hakkurin miikka tulee tuohon ula osan pisteeseen 1, joka menee maahan .. miten siis voi olla 2,7V?  Sitten vielä ihmetyttää, että  siinä vieressä on konkka c315, joka menee maasta maahan .. aika jännää?   Onkohan 2 eri maata ?

minulla on nyt testeissä tuo oma hakkuri ja siinä ei ole noita OA ja  BZY diodeja (Kytkentä oli siellä ketjussa aiemmin) . Tuo alkuperäinen on kai tyypiltään 'Fly back' ... siis tuo muuntajaan varastoitu energia tulee diodin kautta zeneriin BZY. Virta  rajoittuu muuntajan ominaisuuksien mukaan ja etuvastusta ei tarvita.   

Omassa hakkurissa jännite menee ensiössä luokkaa 500V/ us. siis tässä lienee syy, miksi ULA'lla kuuluu.

Tuo maadoitusten selvittäminen lienee tarpeellinen 'harrastus'.

On se alkuperäinenkin tavallaan 'hakkuri', sillä se trankku joko johtaa tai ei. Mutta pääasia on, että toimii ... paitsi ei minun oma.

Tutkin eri osien maadoitusvirityksiä. En ole varma, että onko minulla ihan oikea kytkis .. minulla on 2 ja toisesta on kopiodessa jäänyt 1cm pätkä sivujen väliin.  Päädyin kuitenkin oheisen kuvan mukaiseen kytkentään. Ja mittaus omasta radiosta tuki tätä.  Siis taajuuden säätö potikan (vas alhaalla) liuku on kytketty bat plussaan, joka on taas konkilla tiukasti kiinni rungossa.  Bat miinus on 27ohm vastuksen kautta kytketty runkoon.  Tällöin batt miinuksessaa on -0,4V . Taajuussäätöpotikan päät ovat kiinni kiinni hakkurin 15'ssa (yläpäässä 120K vastus) . Seurauksena taajuuden säätäminen muuttaa koko ula osan potentiaalia ... ja niin se tapahtuikin.  Ulan osan miinus (kytkiksen piste 1) vaihteli välillä -0.6V ... +4,4V  taajuuden säädön päästä päähän. Sitten tuo Ula osan taajutta muuttava nasta  C on jotenkin kiinni ULA ilmaisimen lähdössä ... joka taas on suhteellisen kiinteä jännite.  On vaikea keksiä, miksi tämä on näin tehty. 

No oma radioni toimii nyt kuitenkin ... vain se pieni sirinä parissa kohdassa on vielä vaivana. 

Koska tuo alkuperäinen 'hakkuri' saattaisi olla hiljaisempi, niin tutkin uudelleen omaani. Juotin lopulta muuntajan irti ja syötin toisioon 60KHz kanttiaaltoa. Selvisi, että ensiön kantakäämillä oli jorkevä signaani, mutta kollektorikäämillä ei ollut juuri mitään signaalia ... siis se käämi lieneen oikarissa ... kierrosoikosulku? Kollektorikäämin dc vastus oli myös alhaisempi kuin kantakäämin.
Tämä muuntaja on liimattu kiinni ja sen uudelleen käämiminen tulee olemaan kellosepän työtä. Jään odottamaan sopivaa innostuksen puuskaa tämän suhteen.

Kiitos Jukalla linkistä. Tuosta kytkiksestä saa hyvin selvää ja kaikki kohdat näkyy. Paitsi, että eivät kerro,mitä ovat nuo ULA modulin ihme-diodit GR601-604?  Ja minulle ei oikein aukene tämä 'takaisinkytkentä/taajuusohjaus' joka tulee ula modulin nastaan C.
Joku tietää?

Teknisissä tiedoissa kerrotaan 4 x BA124, joka  on varicap-diodi. Joten ne täytyy olla nämä.
C-nastaan vaikuttaisi tulevan AFC-ohjaus, joka pitää aseman virityksen paikallaan, jos oskillaattoritaajuus ryömii.

Jari

Miten suuri signaalitaso tuolla ilmaisimen lähdössä olevalla AFC signaalilla on?

Lainaus:


Niin, siellä ilmaisimella jännite on luokkaa +/- joku voltti kuten Jari sanoi mutta tätä korjausjännitettä rajoittavat kaksi AA112-diodia niiden kynnysjännitteisiin eli lopullinen kapasitanssidiodeille menevä korjausjännite on luokkaa +/- 0,3 V.

Hommahan perustuu siihen että kun asema on kohdallaan on ilmaisimesta pisteestä H saatava jännite 0V äänitaajuuslähdön tasajännitettä vasten pisteessä M, ja kun asema on sivussa muodostuu välille H-M tasajännite jonka etumerkki riippuu siitä kummalla puolella taajuutta asema on pielessä.

Minä en vaan löydä yhteyttä pisteestä M ulapurkin maahan joka on vertailukohtana taajuuden korjailujännitteelle. On todella sekava kytkentäkaavio.

Edit: Katselin skemaa vähän pidempään ja näyttäisi että audiolinjan tasajännite tuodaan asemien esivalintapotikoiden liukukoskettimille josta se sitten potikan toisesta päästä menee ulapurkin kelluvaan maahan. Siis tämän takia ulapurkilla on oma kelluva maansa. On kyllä harvinaisen sekava ja omituinen järjestely, kai sillä joku syynsä on. Vähän vanhemmat Bajazzot ovat paljon selkeämpiä kun niissä ei ole edes käytetty kapasitanssidiodeja ja jännitteen nostajaa.

Noin se minustakin menee kuten pekmatval on hahmotellut. Ilmaisimen AFC jännite on ikäänkuin sarjassa viritysjännitteen kanssa. Ilmaisimen piste, josta ääni yleensä otetaan ulos onkin "maadoitettu" käyttöjännitteeseen ja audiosignaali tulee ulos AFC:n kanssa samasta pisteestä. Sen näkee nyt tuosta selventävästä piirustuksesta.
Tuntuisi, että volumipotikan kytkentäkonkan yli oleva tasajännite voisi olla konkan napoihin nähden myös väärinpäin, riippuen AFC:n jännitteen suunnasta?

Jari

Jos itselle rakentaa niin tuollainen lisäparistoratkaisu voisi olla käyttökelpoinen.

AFC on tarpeen autokäytössä kun radio  laitetaan jääkylmään autoon telineeseensä ja aseman pitää pysyä sitten paikallaan kun lämmityslaite alkaa puhaltaa kuumaa ilmaa moottorin lämmettyä.

Jari

AFC jännite pitäsi mitata suunnilleen vastaavan RC piirin avulla kun radiossakin on (100k+22k/10  uF). Tai sitten skooppikuvasta  voisi hahmottaa DC tason.

Mikäli tuon AFC:n haluaisi järkeistää, pitäisi säätöjännite saada toimitettua kapasitanssidiodien alapäähän, jotta korjaus olisi varicap jännitteestä riippumaton. Napaisuus nykyisestä käännettynä.
Samalla ilmaisinkin pitäisi muuttaa ja esim. ottaa audio pisteestä P.
Kun ULA purkki jo kelluu saisi säätöjännitteen ilmeisesti sisään pisteestä 1. Varicap jännitteen maa pitäisi siirtää ilmaisimen/muun radion maahan.
Aikamoinen työmaa kuitenkin tarkempi suunnittelu ja testaus varmaankin olisi.

Jari

Periaatteessa ilmaisimessa jännitteen pitäisi mennä nollaan kun asema on kohdalla ja vaihtaa napaisuutta kun mennään aseman ohi.
Tuossa kiinnittää huomiota, että trimmeri R253 on huomattavasti suurempi kuin vastaava vastus R270. Yleensä nämä on suunnilleen samankokoisia, joten tässäkin taitaa olla jokin erikoisratkaisu.
Miksiköhän tällaiseen on päädytty?
Mahdollisesti kuitenkin trimmerin säätö tai L253 viritys voisi olla pielessä.
Minusta tuo napaisuuden vaihtuminen olisi oleellista, jotta AFC osaa säätää oikeaan suuntaan.

Jari