sen verran jatkan, että tuo hakkurin toisiopuolen miikka on minun vehkeessä runkkoon mitatatuna +2,7V'ssa ... pitäisi olla rungossa???

Kytkiksen mukaan hakkurin miikka tulee tuohon ula osan pisteeseen 1, joka menee maahan .. miten siis voi olla 2,7V?  Sitten vielä ihmetyttää, että  siinä vieressä on konkka c315, joka menee maasta maahan .. aika jännää?   Onkohan 2 eri maata ?

minulla on nyt testeissä tuo oma hakkuri ja siinä ei ole noita OA ja  BZY diodeja (Kytkentä oli siellä ketjussa aiemmin) . Tuo alkuperäinen on kai tyypiltään 'Fly back' ... siis tuo muuntajaan varastoitu energia tulee diodin kautta zeneriin BZY. Virta  rajoittuu muuntajan ominaisuuksien mukaan ja etuvastusta ei tarvita.   

Omassa hakkurissa jännite menee ensiössä luokkaa 500V/ us. siis tässä lienee syy, miksi ULA'lla kuuluu.

Tuo maadoitusten selvittäminen lienee tarpeellinen 'harrastus'.

On se alkuperäinenkin tavallaan 'hakkuri', sillä se trankku joko johtaa tai ei. Mutta pääasia on, että toimii ... paitsi ei minun oma.

Tutkin eri osien maadoitusvirityksiä. En ole varma, että onko minulla ihan oikea kytkis .. minulla on 2 ja toisesta on kopiodessa jäänyt 1cm pätkä sivujen väliin.  Päädyin kuitenkin oheisen kuvan mukaiseen kytkentään. Ja mittaus omasta radiosta tuki tätä.  Siis taajuuden säätö potikan (vas alhaalla) liuku on kytketty bat plussaan, joka on taas konkilla tiukasti kiinni rungossa.  Bat miinus on 27ohm vastuksen kautta kytketty runkoon.  Tällöin batt miinuksessaa on -0,4V . Taajuussäätöpotikan päät ovat kiinni kiinni hakkurin 15'ssa (yläpäässä 120K vastus) . Seurauksena taajuuden säätäminen muuttaa koko ula osan potentiaalia ... ja niin se tapahtuikin.  Ulan osan miinus (kytkiksen piste 1) vaihteli välillä -0.6V ... +4,4V  taajuuden säädön päästä päähän. Sitten tuo Ula osan taajutta muuttava nasta  C on jotenkin kiinni ULA ilmaisimen lähdössä ... joka taas on suhteellisen kiinteä jännite.  On vaikea keksiä, miksi tämä on näin tehty. 

No oma radioni toimii nyt kuitenkin ... vain se pieni sirinä parissa kohdassa on vielä vaivana. 

Koska tuo alkuperäinen 'hakkuri' saattaisi olla hiljaisempi, niin tutkin uudelleen omaani. Juotin lopulta muuntajan irti ja syötin toisioon 60KHz kanttiaaltoa. Selvisi, että ensiön kantakäämillä oli jorkevä signaani, mutta kollektorikäämillä ei ollut juuri mitään signaalia ... siis se käämi lieneen oikarissa ... kierrosoikosulku? Kollektorikäämin dc vastus oli myös alhaisempi kuin kantakäämin.
Tämä muuntaja on liimattu kiinni ja sen uudelleen käämiminen tulee olemaan kellosepän työtä. Jään odottamaan sopivaa innostuksen puuskaa tämän suhteen.

Kiitos Jukalla linkistä. Tuosta kytkiksestä saa hyvin selvää ja kaikki kohdat näkyy. Paitsi, että eivät kerro,mitä ovat nuo ULA modulin ihme-diodit GR601-604?  Ja minulle ei oikein aukene tämä 'takaisinkytkentä/taajuusohjaus' joka tulee ula modulin nastaan C.
Joku tietää?

Teknisissä tiedoissa kerrotaan 4 x BA124, joka  on varicap-diodi. Joten ne täytyy olla nämä.
C-nastaan vaikuttaisi tulevan AFC-ohjaus, joka pitää aseman virityksen paikallaan, jos oskillaattoritaajuus ryömii.

Jari

Miten suuri signaalitaso tuolla ilmaisimen lähdössä olevalla AFC signaalilla on?

Lainaus:


Niin, siellä ilmaisimella jännite on luokkaa +/- joku voltti kuten Jari sanoi mutta tätä korjausjännitettä rajoittavat kaksi AA112-diodia niiden kynnysjännitteisiin eli lopullinen kapasitanssidiodeille menevä korjausjännite on luokkaa +/- 0,3 V.

Hommahan perustuu siihen että kun asema on kohdallaan on ilmaisimesta pisteestä H saatava jännite 0V äänitaajuuslähdön tasajännitettä vasten pisteessä M, ja kun asema on sivussa muodostuu välille H-M tasajännite jonka etumerkki riippuu siitä kummalla puolella taajuutta asema on pielessä.

Minä en vaan löydä yhteyttä pisteestä M ulapurkin maahan joka on vertailukohtana taajuuden korjailujännitteelle. On todella sekava kytkentäkaavio.

Edit: Katselin skemaa vähän pidempään ja näyttäisi että audiolinjan tasajännite tuodaan asemien esivalintapotikoiden liukukoskettimille josta se sitten potikan toisesta päästä menee ulapurkin kelluvaan maahan. Siis tämän takia ulapurkilla on oma kelluva maansa. On kyllä harvinaisen sekava ja omituinen järjestely, kai sillä joku syynsä on. Vähän vanhemmat Bajazzot ovat paljon selkeämpiä kun niissä ei ole edes käytetty kapasitanssidiodeja ja jännitteen nostajaa.