Kiitoksia vastauksista.
Weller tuntuu olevan vielä suosiossa, sen merkkinenhän tämä minun vanha verkkokäyttöinen kolvikin on.
Bilteema houkuttelee mutta, anteeks vaan, minulla on teeman työkaluista huonoja kokemuksia. Hinta kevät/kesä luettelon mukaan 99 ja kärjet 5,9 euroa.
Velleman on liian halpa.(Mitä! Kirjoitinko Liian Halpa ?!?).
Taidan tänään tulla kotiin mukanani Weller.

Valitsemaani maksaa 138 euroa, jää kuitenkin alle 150 mikä oli summa jonka olin ajatellut käyttää.

Kiitos hyvistä neuvoista ja mielipiteistä.

Nisse

Minun 2cent. tähän asiaan... Eli itselläni on xytronic 137ESD. Olisikohan tuo seitsemänvuotias, ja sillä on tehty kaikkea SMD:n ja putkilaitteiden väliltä. Yksikään kärki ei ole vielä vaihtokunnossa, vaikka tuon kanssa on tullut rakennettua mm. kymmeniä putkivahvistimia ja en edes tiedä kuinka paljon piirilevylaitteita. Laadusta en tiedä, mutta pois en vaihtaisi. Tai no jos joku antaa ilmaiseksi vastaavan wellerin, niin sitten tuo saa siirtyä varalle.

Farnellin hinta on muuten ihan älytön. Partcolla tätä ei näköjään enää ollut. Muistelin että hintansa puolesta olisi sopinut aloittajan budjettiin.

Jos nyt ihan vakavamielisesti otamme kantaa...

Niin mielestäni Weller on aika varma valinta harrastajan käyttöön edelleen näinä päivinäkin.

Toki erillisillä verkkovirtajuottimillakin harrastelee, jos harrastelu on pienimuotoista ja epäherkemmistä komponenteista (kuten putket ja muut ei ESD-herkät komponentit) koostuvien laitteiden parissa näpertelyä.

Itselläni on naksuwelleri, elikkä magnastaatti ja se on oikein toimiva laite. Omani muuntajaosa on sitä vanhaa 70-luvun mallia ja kahva on uudempaa, mutta kaikkineen toimiva kokonaisuus.

Lisäksi omistan Xytronic supertech 999 korjausaseman, eli siinä on juotin ja tinaimuri samassa paketissa.
Oikein toimiva värkki on sekin, vaikka on jo vanha (ehkä jostain 80-luvulta) ja paljon käytössä ollut.
Sain aikoinaan entiseltä työnantajalta, kun vaihtoivat uusiin.

Nyt aivan äskettäin tilasin pelkästään pintaliitostyöskentelyä varten kiinalaisen Aoyuen tekemät 950 Tweezer ja 906C kuumailma-/juotosaseman.

Aoyuet ovat osin kopioita Japanilaisen Hakko:n ja Taiwanilaisen Xytronicin tuotteista. Harrastajakäyttöön oikein käypäisiä ja hinta/laatusuhde nimenomaan harrastajakäyttöä silmälläpitäen hyvin kohdillaan.

Milloin Oy Vakes Ab loppui? Missä toimi? Miten toimi? Ja mitä teki?

Jos ja kun joku tietää, vois vaikka kirjoittaa oman otsakkeen alle.

Heikki M

Wellereitä minäkin olen suosinut, kun Engelistä irti pääsin, sen avulla tuli TV-
huoltokeikkaa tehtyä 60-luvulla ja 70-l. alussa. Pitkät ajat käytössä oli
normaali Magnastat, eli WTCP. Kehitys kehittyi ja malli vaihtui säädettäväksi.

Nyt WECP on pakattuna, jonkin laatikon pohjalla ja käytössä muutama
magnastaatti, pari vanhaa perusmallia ja yksi vähän siitä poikkeava, jossa
on yhdysrakenteisena säädettävä, 0...30V/5A antava virtalähde.
Tämä juotin on kavennettu malli, erikoisesti alumiiniseen keikkalaukkuun
sopivaksi muotoiltu. Juottimessa on kotelo varakärjille ja liukukannella
peitettävä sieni, joka ei sotke paikkoja laukussa.
Perusmallin WECP vei ihan liikaa tilaa laukusta ja kiinteä verkkojohtokin
alkoi ottaa ohimoon.

Säädettävän Wellerin etuna on, että pienelläkin kärjellä voi tehdä välillä
isommankin juotoksen ilman teränvaihtoa, kun nostaa lämpötilaa suuremmaksi.
Samoin monien erilaisten RCA- ja plugiliittimien juottaminen vaatii usein suurempaa
lämpötilaa niiden nikkeli? pinnoitteen takia.

Varsinaisia "vesijohto- ja peltikatto"hommia varten on sitten 100W suoraan verkko-
syöttöinen WTCP ja 250W Barthel. Engel-Löterkin on hengissä ja valmiudessa
satunnaista tarvetta varten. Welleriä en pidä jatkuvasti kuumana, vaikka ne hyvin
pitkäikäisiä ovatkin. 

Wellereiden etuina ovat pitkäikäisyys ja osien saanti jopa vuosikymmenienkin kuluttua.

Säädössä on LM 317 ?, 5A:n TO-3 koppainen regu, taitaa olla ainoa
uutena hankittu osa, kaikki muu on purku/kierrätystavaraa, joka
kyllä näkyy vähän kirjavana ulkoasuna. Esim mustat reikäpellit
sivuilla ovat muistaakseni NOP-30 printterin pohjalevystä.
5 kierroksen tarkkuusäätöpotikka ja nuppi on Mini-Metallin?
romuvarastolta Launoisista jne. Kahva on Valmet Oy:n poistokamaa.

Juotin on kasattu v. 1996, ja ollut siitä lähtien käytössä ilman ongelmia.

Lainaus:


Käytössäni olevissa Metcaleissa 2-3 mm levyisellä kärjellä juottaa mainiosti peltiinkin johdon kiinni - alle millin kärjillä se ei tosin kyllä onnistu (niitä on 0,2mm alkaen).
Yritin oikein tutkailla mikä tämän homman salaisuus olisi, mutta firman esitteissä pikemminkin mainittiin iso lämmönsiirtokyky alhaisilla lämpötiloilla jonka etuna taas mainittiin se, etteivät komponentit vahingoitu niin herkästi.
Kärjen lämpötila pysyy Metcalissa 1 asteen tarkkuudella paikallaan.
Tässä noista MX-500 sarjan välineistä:http://www.okinternational.com/product_soldering/mx500

En ole huomannut myöskään mitään ongelmia noiden hupielektroniikan RCA yms. liittimien kanssa (vaikka yleensä käytän poikkeuksetta Neutrikkia jotka ovat nykyään nekin aika halpoja laatu huomioon ottaen).
Siis käyttämissäni Neutrikeissa on kultapinnoite.
Eri asia on niklatuissa liittimissä jos ovat olleet suojaamattomina pitkään varastossa ja pintaan on kertynyt epäpuhtauksia.

Metcalit eivät sitten taas ole mitään keikkakolveja - josta tosin itselleni ei ole haittaa koska en työkalujen kanssa "keikkaile". Niinhän nuo mitttalaitteetkin ovat minulla suurimmalta osalta räkkiin ruuvattuina.
Ulos otan sitten kaasujuottimen ja jos välillä sattuu joku oikea peltityö niin on 120W kolvi ja vielä isompiin kaasupilli.

Ilpo