Tervehdys!

Tuli tuommoinen ostettua kirpputorilta. Virrat meni päälle ja ilmeisesti pääte ainakin jollain tasolla toimii. Ja myös päädyssä oleva sävysäätö tuntui toimivan hyvin kun vaikutti aluekytkimen vaihtamisen soundiin. Mutta olen näissä erittäin noviisi joten muutamia kysymyksiä ennenkuin uskallan jatkaa testailua:


- Mahtaako tämä olla niitä yleisvirtalaitteita joissa voi runko jännittyä ja mistä sen voi päätellä? Takana löytyy jännitteenvalitsin ja isoin putki (kaavion mukaan AZ1) on virtalähteen näköisen asian päällä...?

-Minkäänlaista ropinaa ei tullut kun kanavavalitsinta pyörittelin, liekö rikki vai onko vaan niin hiljainen volyymit täysilläkin kun ei ole antenni kiinni?

-Takana on antenniliitin, millainen antenni siihen sopisi laittaa ja voiko tällä radiolla ylipäätään mitään enää kuunnella? Ulaa ei tässä ole..

-Ainakin alkuperäinen virtajohto on syytä vaihtaa uuteen. Takana on "vesiputkimaadoitus"-liitin, hyödyttääkö tämä kytkeä pistorasian maadoitusliuskaan? Aikoinaan siis on parantanut vastaanottoa tuo maadoittaminen jos olen oikein ymmärtänyt, mutta onko siitä jotain hyötyä sähköturvallisuuden kannalta? Ja varmaan kannattaa käyttää laitteen kanssa vikavirtasuojaa?

-Sivussa on ilmeisesti virtakytkin mutta takaa löytyy myös läheltä virtajohtoa kytkin jossa A ja B -valinnat. Se katkaisi myös virrat. Mikä merkitys sillä on?

-Voiko levysoitinliittimeen kytkeä jonkun uudenaikaisen äänilähteen, esim. mp3-soittimen? Liittimenä on 2 banaania päällekkäin ja niiden välissä litteä liitin, mitenköhän napaisuudet menee? Minulle voisi riittää radion käyttö pelkkänä päätevahvistimena jos vaan saisi toimimaan.


Kiitän jo etukäteen vastauksista!

Takakansi.

Heh, nyt huomasin että tuolla on erikseen kunnostusosiokin. Ja näytti olevan keskustelua juuri minunlaiselleni aloittelevalle toopelle joka laittaa radion suoraan seinään jo kirpparilla ennen ostopäätöstä.  toivottavasti ei mitään hajonnut. Tarvisko tämä keskustelu siirtää tuonne toiselle puolelle?

Radion käyttöönotto vaatii ehdottomasti kunnostuksen / tarkastuksen ensin. Täällä on monessa ketjussa mainittu kirjallisuutta mistä asiaa voi opiskella jos meinaat itse alkaa kunnostamaan sitä.

Lainaus:

Ei ole yleisvirtakone. Tässä tapauksessa tyyppinumeron perässä oleva "A" kertoo tämän. Tietysti vian seurauksena verkkojännite voi päätyä runkoon missä tahansa koneessa.

Lainaus:

Tässä voi olla monta asiaa vialla niin, ettei sitä näin yhtäkkiä osaa sanoa. Liikkuuko viisari asteikkolasin takana, siitä voi olla naru poikki. Jonkimoinen antenni olisi kyllä tarpeen, parin metrin johdonpätkä antenniliittimeen yleensä jo saa kuuluville jotain. AM-lähetyksiä kuuluu vielä ulkomailta mutta suomalaiset lähetykset ovat loppuneet. Radiossa voi olla myös jotain vikaa (hyvin todennäköistä) ja sen takia ei kuulu mitään.

Lainaus:

Vikavirtasuojan käyttö on ihan hyvä asia. Ei se maadoitusliitin ole sähköturvallisuuden takia siinä mutta kai sen voi maahan kytkeä. Sähköverkon maasta voi tosin tulla häiriöitä enemmän.

Lainaus:

Kytkentäkaavion mukaan radiossa näyttää olevan kytkin jolla asteikkolamput saa sammutettua ja samalla kytkimellä anodijännitejohtoon kytkeytyy ylimääräinen vastus kun lamput on sammuksissa. Tuon merkitys ei ainakaan heti avaudu minulle? Mutta todennäköisesti virrat eivät katkenneet vaan lamput vain sammuivat?

Lainaus:

Mp3-soittimen voi kytkeä siihen jos tekee sopivan välijohdon. Toinen banaaneista on maa ja toinen signaalijohtoa varten. Monesti napaisuudella ei ole väliä mutta signaaliliitin on se, josta sormella koskettamalla radio hurisee enemmän. Johtoja päikseen vaihtamalla voi valita järjestyksen jossa hurinaa on vähiten mikäli sitä esiintyy. Se keskimmäinen litteä reikä on ohjuritappia varten. Se alkuperäinen liitin mikä siihen tulee, sopii nimittäin myös verkkopistorasiaan ja sen takia siinä on ylimääräinen ohjuritappi estämässä väärinkytkennän. Verkkotöpselistä ei muuten kannata alkaa askartelemaan siihen liitintä vaikka se siihen sopisikin!

Timo

Valitettavasti tämä radiomalli ei ole aloittelijalle kovin hyvä korjauskohde. Se on sota-ajalta noin vuodelta 1942. Radio on pakattu koteloon aika tiiviisti. Koneiston runko on jaettu kolmeen erilliseen lohkoon. Niiden sisällä ja niiden välissä kytkennät on tehty Timon mainitsemilla kumipäällysteisillä johtimilla. Komponentit näiden yksiköiden alapuolella ovat myös ahtaassa tilassa.

Olisiko mahdollista, että siirtäisit tämän radion odottamaan taitojen ja kokemuksen kehittymistä. Radio on historiallisesti sen verran arvokas, että se kannattaa säilyttää ja mahdollisesti kunnostaa myöhemmin.

Kotimaisista 1950-luvun radioista löytyy useita selkeästi ja väljästi rakennettuja malleja, joiden parissa on hyvä kartutta korjaustaitoja. Esimerkiksi Asa 597 ja 697 ovat pelkistä am-radioista sopivia. Ula-radioista Salora 660V on erityisen sopiva, koska siitä on perustellinen korjausselostus Radiot-lehdissä 3 ja 4 vuodelta 2010. Myös monet Helvar-mallit ovat korjauksen kannalta selkeästi rakennetuja.

Kauko Viitanen

Halki.

Ja kela josta lanka töröttää.

Lainaus: "Ja kela josta lanka töröttää."

Alimmassa kuvassa tuo "kela" ei ole kela vaan Philipsille tyypillinen säädettävä konkka. Jos lanka on poikki, siihen on laitettvava keraaminen säätäkonkka.
Musta pikikonkka  (L47000) on 47000 pF eli 47 nF.
Jos ei ole kytkistä, älä rupea korjaamaan.

LGL