Minulla on kyllä taas työhuoneessani Teklabin työpöydässä pahimmillaan kaksikin erotusmuuntajaa peräkkäin joten vaaraa tässä mielessä ei ole.

Useimmiten tällit olen käytännössä saanut putkilaitteiden kanssa anodijännitteestä.

Suuri osa hommistani on kuitenkin semmoisia, että työskentelen staattisesti arkojen systeemien kanssa ja maadoitusranneke on megaohmin vastuksen kanssa sarjassa työpöydän maadoitusliitännässä. Vaikka pistän tuon rannekkeen lähes vaistomaisesti ranteeseen niin olen yrittänyt jättää sen pois putkilaitteiden kanssa rassatessa.
Käytännössä en ole kokeillut miltä verkkojännite rannekkeen kautta tuntuisi...

Ilpo

Vanhoissa taloissa asuvien joiden kiinteistöissä on vielä 70-luvun aikuisia asennuksia suhteen voisin tähän pistää vielä muutaman kommentin.

Seuraavat seikat perustuvat 1970-luvulla Oy Rosenlew Ab Porin Voima ja Nokia (ei tarkoita radiopuhelinmerkkiä, vaan Nokian sähkölaitosta) asennustarkastajien vaatimuksiin mitä jouduttiin työmailla havaitsemaan tarkastusten yhteydessä.

- Maadoitettuja pistorasioita asennettiin normaaleissa asuinkiinteistöissä vain kosteisiin tiloihin ja keittiöön.
- Jos sähkölämmitin asennettiin esim, olo-tai makuuhuoneeseen jossa oli tavallisia pistorasioita niin suojamaata ei saanut kytkeä laitteen runkoon. Patteri sinänsä oli usein samanlainen kuin esim. keittiössä jossa suojamaa taas kytkettiin.
- Vesijohto-ja keskuslämmitysputkisto piti kytkeä talon maadoitukseen. Putkisto kun oli kokonaan metallia niin niihin huoneisiin joissa oli tavallisia pistorasioita tuli maa keskuslämmitystaloissa patterien kuoreen - mikä tekee tilanteesta ristiriitaisen tuon sähkölämmityspatterivaatimuksen kanssa.
- Ryhmä- tai joskus pääkeskuskin sijaitsi omakotitalossa paikassa jossa oli tavallisia pistorasioita. Tällöin vaadittiin, että keskuksen metallinen kuori piti olla irti maasta. Käytännössä irroitettiin tehtaalla asennettu maadoitusjohdin nollarivasta. Tässä vaiheessa alkoi jo esiintyä vähäisessä määrin erillisiä nolla- ja suojamaan ripoja keskuksissa ja ne yleensä kytkettiin yhteen.
- Maadoituksissa ryhdyttiin vaatimaan 25 metrin kuparia maahan. Nokia vaati usein talojohdon kaveriksi asennusliikkeen laittamaan tontin kulmalla olevasta pylväästä tai sähkölaitoksen jakokaapista paljaan 16 neliön kuparin. Talojohdon poikkipintavaatimus oli Nokialla aina vähintään 10 neliömilliä, Porin Voimalla riitti 1x25A tai 3x25A liittymissä 6 neliön kaapeli.
- Pistorasioiden etäisyysvaatimuksissa maadoitetun ja maadoittamattoman välillä oli joskus huvittavana esimerkkinä se, että jos toinen oli eri huoneessa niin kelpasi aivan vastakkaisilla kohdilla olevat oviaukon vieressä olevat pistorasiat kunhan olivat eri huoneissa vaikka niiden todellinen etäisyys ei ollut kuin muutama kymmenen senttiä ja joskus aukko oli vielä ilman oveakin.
- Tärkeää saattoi tarkastajan huonona päivänä olla esim. pistorasian korkeusvaatimus kosteissa tiloissa 170cm lattiasta tai maasta. Yhden kerran meni koko työmaa uusintatarkastukseen kun yksi rasia oli 160 sentissä ja ihan vielä talon rakenteiden pakottamana eli riittävää korkeutta ei voinut ko. paikassa saavuttaa.
Piti jättää pistorasia pois ja omistaja joutui sitten jatkossa tuomaan käyttökohteeseen virran roikalla...

Ilpo