Heikkovirta ala oli aikoinaan unelma ammatini.Luvinkin 60 luvun alussa radiotekniikaa minulla on radioteknikka ykösen ja kakosen loppututkinto.Mutta kun olimme köyhiä ei minulla ollut mahdolisuus jatkaa opintoja vaan ajauduin vahvavirta puolelle ja olen sähköteknikko.olen toiminut ikäni vahvavirta puolella ja viimeiset 20 vuotta ravintoloitsijana.Muistan kun aikoinaan työpaja päivänä opettaja sanoi jokainen tulee vuorolaan selittämään mikä on radion herkyys enen ei pääse syömään tänään jäisi syömättä sillä en muista mikä on herkyyden määritelmä.Ja siten jutuissa vilahtelevia sanoja kuten skemma vai mikä lie sana ei kuulu radiohistoriaan.Jos puhumme radiohistoriasta tulisi myös käyttää sen ajan sanoja eikä lähteä muutamaan radiohistoriaa.Tai muutakaa nimikin sekaseuraksi.Jos puhumme radiohistoriasta tulisi myös käyttää sen ajan nimityksiäkin.Minä nään punasta kun sotketaan radiohistoriaan uusia nimiä.

Putkis

Tuo ehdotus kielenhuollosta forumilla on ihan ok,itse käytän päivittäin ko. termejä asiakkaille kun "väännän rautalangasta" selvitystä eri telepuolen asioista.

Käytänkin näissä uutta termistöä ja laitan sulkuihin vanhan termin tai nimen jos tuntuu ettei lukija ole ihan jyvällä (ei ymmärrä asiaa) .

Olen tainnut muutamalla musiikki-instrumentti vahvari forumilla tästä mainita kun siellä välillä aika kummallisilla termeillä,esimerkkinä hila-vastus, siitä oli monta varianttia,oli grid-vastus ,anodia sanottiin "plate" ,eli selvästi oli suomenkieliset nimet kateissa. Olipa kerran katodyne konkka jonka ajattelin olevan perinteinen pääteputken katodikonkka.

Putken elektrodien osalta ehdotin että laittavat sulkuihin sen merkinnän mikä on yleisesti käytetty esim putkidatoissa.Pentodissa esim:Suojahila (g3)  , jarruhila (g2) ,ohjaushila (g1) .. olkoonkin sitten termit ja nimet väärin niin tiesi mistä on kyse.

Ah taasen oikeakielisyyttä. Kovasti vaihtelevaa termistöä saapi tälläkin palstalla lukea ja välillä äidinkielen koulukurssin oikeinkirjoitus on unohtunut tai jäänyt omaksumatta. Ei mahda mitään, jokainen taaplaa (pinoaa puita) tavallaan.
Itse opin termistön 50-luvulla emeriitus prof O.A. Wiion ja Unto V. Somerikon kirjasta. Se tieto on sitkeässä joskin uudempaa termistöä olen omaksunut alan kirjallisuudesta esim. tuoteluettelot yms.

Tätkeintä lienee että lukijat ymmärtävät vaikka "Viestintä epäonnistuu aina paitsi sattumalta" sanoo Wiion laki.
Tällaisella palstalla on myös se hyvä puoli että jos ei ymmärrä niin voi kysyä palstalla tai YVn kautta.

Kielitoimisto eli virallisesti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osasto vastaa suomen kielen huollosta.

Muistelen lukeneeni joskus että heidänkin mielestä puhelieli on täynnä erilaisia vierasperäisiä ja slangisanoja, enemmän tai vähemmän yleisiä tai jonkun erikoisalan . Kannattaa katsoa mallia kuinka joustava suomenkieli nykyään onkaan Kielitoimiston sivuilta http://www.kotus.fi

Tuntuu siltä että melkein kaikki on sallittua.