Itse rakensin ULA-radion rakennussarjasta. Aivan mielenkiinnosta sarjoja kohtaan.

Linkki sarjaan: www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?item=85-001-00&toc=20551

Äänenlaatu ei ole hyvä, varmaan pienestä kaiuttimesta johtuen.

ULA-radion rakentaminen komponenteista voi olla melko haastava. Varsinkin, kun tekisi vielä stereon. Mittalaitteita siinä kaivattaisiin.

Heikki M

Tällainen löytyy saksan maalta: http://www.jogis-roehrenbude.de/UKW-Projekt/UKW-Projekt.htm

En ole missään ko. lisälaitteisiin törmännyt. Niitä on kyllä ollut koska aika monessa lähteessä niistä puhutaan. Aika harvinainen on ainakin euroopassa koska esim. ebays:ssa hyvin harvoin on kaupan. Voi olla että Saksa kun ULA:n kehitti niin alettiin tekemään uusia radioita samantien.

Oikein harmittaa kun ei osaa Saksaa muuta kuin sen välttämättömän oluen tilauksen. On todella mielenkiintoisen näköiset sivut linkissä jotka Markus laittoi esille. Etenkin tio pleksiin rakennettu ULA-radio aiheuttaa kateutta.

Vähintäinkin!

Simo Törön Ula-kirjassa on myös joitain ula-superin rakennusohjeita,
myös etupään, sekä Salora 3UA:n, Asan jne tehdaslaitteiden kytkinkaavat.

Tekniikan Maailmassa oli 60-l alkupuolella/puolessavälissä? kideohjatun
ula-vastaanottimen rakennusohjeet, sekä transistoroidun laskuri-ilmaisimella
varustetun ulan ohjeet.

Olivat muistaakseni käännöksiä ruotsalaisen Radio och TV-lehden artkkeleista.

Jos on tarpeen, niin löydän ne kyllä arkistoistani.

Kyllä ne kopiot järjestynee, mutta voi kestää viikon, pari.
Pukkaa mökki-ilmaa päälle ja muutakin offensiivia.
Riippuu vähän varastokäyntieni ajoituksesta.
Heittänet yv:llä sp-osoitteen?

balticsuper kirjoitti 27.06.2011 klo 20:14:37:


Laitoin YV:tä

Hei!
artosalon oletusta ULAn alkuperästä vahvistaa KS Sainion kirjassa "Ula radion avain" oleva artikkeli. Kannattaa lukea!

Terv Masa T

Mielenkiintoisia ula-kytkentöjä löytyy Tekniikan Maailman numerossa 10-1953

Markku 

Putkiradioon sopivia välitaajuusmuuntajia löytyy linkistä:  http://www.roehrentechnik.de/html/zf-bandfilter.html

Sivustolta löytyy myös paljon putkitekniikkaan liittyvää tietoa ja komponentteja.

Eero Leppämäki

Tekniika Maailman artikkelien lisäksi suomenkielisiä ula-radioiden ja ula-virittimien rakennusohjeita on ainakin kirjoissa:
O. Lund-Johansen, Radiolaitteita rakentamaan.
O. Lund-Johansen, Radiolaitteita rakentamaan II
Wiio - Somerikko, Uusi radiokirja

Useimmissa ohjeissa käytetään valmista antenni-oskillaattori-sekoitusyksikköä, mutta Radiolaitteita rakentamaan II kirjassa on ohje alusta loppuun asti omatekoiselle putkitekniikkaan perustuvalle ula-virittimelle. Ohje on kirjan mukaan laadittu "todellisille taitajille".

Mikäli näiden kirjojen hankkiminen tuottaa vaikeuksia, voin skannata niiden ula-radioihin liittyvät rakennusohjeet.

Kauko Viitanen

akenyh kirjoitti 01.08.2011 klo 21:51:26:


Onko tämä kikkailu kuinka haastava homma noin lyhyesti?
Voisiko vaikka putkiradion saada vastaanottamaan 108mhz aaltoja, esim konkkia vaihtamalla tai lisäämällä säätökonkan yhteyteen? Vai tarvitaanko jotain tarkasti mitoitettuja keloja tai säätöä jollain kotikolvaajalle tuntemattomalla laitteella.

"Tekniikan Maailmassa oli 60-l alkupuolella/puolessavälissä? kideohjatun
ula-vastaanottimen rakennusohjeet, sekä transistoroidun laskuri-ilmaisimella
varustetun ulan ohjeet. Olivat muistaakseni käännöksiä ruotsalaisen
Radio och TV-lehden artkkeleista."

Olen skannannut ja lähettänyt em artikkelit niitä pyytäneille.
Mukaan laitoin vielä ULA-autoradion rakennusohjeet, matalajännite-
putkilla.

Onko joku niitä pyytänyt jäänyt ilman?

Minulla on varastossa kymmenkunta ULA-etupäätä, mallia
Salora/Helvar/Telefunken, osa on 6,75 ja osa 10,7 MHz välijaksolla.
Kunnosta voinen antaa takuun, että tod näk vikoja on.
Osa näistä on aikoinaan Saloran tehtaalle palautettuja takuuvaihtoja
ja sieltä erinäisten reittien kautta minulle kulkeutunut.

Näissä olisi rakentajalle kotelo, variometrikelat, putkenkanta,
välijaksokela ym osat, vaikka kytkisi sisukset muuten uudestaan.

Itseani kiinnostaa myös putkivirittimet. Minulla oli Dynacord UV2 putkiviritin; myin sen joskus 1990 luvulla pois; vieläkin harmittaa. Sen rakennetta voisi mielestäni käyttää tässä ULA-projektissa. Taajuusalue tässä meni 108 MHz:iin.
Tietysti R&S ESB Ballempfänger voisi olla toinen, jota voisi ottaa mallia.

Onkohan nuo tehdastekoiset purkit ihan samalla tavalla kasattuja kaikki,ajan takaa komponenttiasennuksia (layout)lähinnä.Ula-purkissahan kaikki komponenttien taivutukset vaikuttaa johonkin ominaisuuteen.

Olisi mukava kuulla kotimaisissa radiotehtaissa tuotannosta vastanneiden kertomana millaisia ongelmia omaa tuotantoa olleiden ula-etuasteiden kehityksessä ja tuotantoversioissa oli ja mitä jouduttiin muuttamaan toiminnan parantamiseksi.

Liekö Asa/Salora/Helvar kolmikon vanhoissa "Service Bulletiineissa" jotain ULA-etuasteiden ongelmista ollut ?

Olisko joku philipsin malli kentis?
En tiedä.
Kaikki Philipsin kytkikset on kuitenkin kaikkien googlettavien saatavilla.
Niissä kotimaisissa philipsin stereoissa mitä olen löytänyt niin stereo ula on toteutettu transistoreilla, mutta siitä eteenpäin-> -...?
Väliaste... mikä se on enganniksi ja saksaksi? In a side of decrees tai zwischen grad der ei oikein toimi.

Raimon kysymän tarpeeksi laajakaistaisen putki-vt:n skemaa kannattaisi tähyillä B&O:n , Tandbergin malleista.
Jogi´sin sivuilta sieltä lukijoiden projekteista. Telefunkenin malliston lisäisin vielä listalle.

Kävinpä katsomassa Jogisin sivulla:

http://www.jogis-roehrenbude.de/UKW-Projekt/ZF-Stufe/ZF-Stufe.htm

http://www.jogis-roehrenbude.de/UKW-Projekt/V2-1.jpg

Rakentelua suunnitteleville tiedoksi:
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun USA:ssa ja Kanadassa aloitettiin säännölliset FM-stereolähetykset ja 45 vuotta siitä, kun ne aloitettiin Suomessa. Radiot-lehden syyskuussa ilmestyvässä numerossa 3 on kirjoitus, jossa käsitellään stereolähetysten alkuvaiheita ja periaatteita. Joulukuussa ilmestyvässä numerossa 4 on selostus Philipsin putkistereoradiosta (transistoroitu dekooderi) 1960-luvun puolivälistä.

Kauko Viitanen

Kauko Viitanen kirjoitti jokin aika sitten:

Lainaus:


Minua kiinnostaisi kovasti juuri ULA-etupäätä koskevat asiat, joten jos saat skannattua, niin kiitos jo etukäteen.

Olen aikeissa ainakin kokeilla oman ULA-etupään suunnittelua ja rakentamista. Tarkoitukseni on rakentaa etupää, jossa on erillinen oskillaattori- sekoitus ja esivahvistinaste. Käynnistin jo homman rakentamalla kaskadikytketyn 6N14P ( ECC84 ) ULA-esivahvistimen. Homman arviointia vaikeuttaa osin se, että vahvistimen suuriohminen lähtö piti sovittaa takaisin 50 ohmiin, jotta pystyn analysoimaan mittalaitteillani mihin tulokseen on päästy. Tästä syystä asteessa on häviöitä enemmän kuin kytkettäessä suoraan toiselle putkelle suuriohmisesti. Aste oli muuten helppo saada toimimaan. Kun tulo ja lähtö oli sovitettu 50 ohmiin, oli vahvistus n. 17 dB ja kohinaluku sen verran hyvä, että referenssivastaanottimena käyttämäni Tivoli Radion herkkyys parani n. 1,5 ... 2 dB kun kytkin putkivahvistimeni antennin ja Tivoli Radion väliin. Voin laittaa skeman jos joku alkaa kiinnostua. Tosin muut etupään asteet ovat vasta "haudonnassa". Joka tapauksessa tulen käyttämään kolmikko-säätökonkkaa. Viritän siis esivahvistimen tulon ja lähdön sekä yksi osio tarvitaan oskillaattorille.

Raimo kirjoitteli stereokelpoisen vt-asteen mahdollisista erityisvaatimuksista. En keksi äkkiä muuta kuin hiukan suuremman kaistaleveyden. Vt-vahvistusasteita ei käsittääkseni tarvita kuin kolme, kun tehdään varman päälle.
Edellä esitetty saksalainen linkki, josta löytyy 10,7 MHz vt-muuntajia ja suhdeilmaisinkeloja on todella onnenpotku ja ratkaisi osaltani monta suurta ongelmaa. Etsin USA:sta vt-muuntajia, mutta yhtä enempää ei ollut yhdelläkään myyjällä ja näissä 30 euron postikulut/kpl.

Ajattelin kyllä kokeilla stereodekooderiakin putkilla tehtynä. Esimerkkinäni käyttämän RCA:n kytkennän mukaisia vt-muuntajatyyppisiä suodattimia ei ole helppo rakentaa, joten olen ajatellut kokeilla tavallisia LC-kaistanpäästösuodattimia.
Mutta tähän pisteeseen on vielä aikaa.

Lainaus:


Mielenkiintoinen sivusto. Kannattaa katsoa.

Radio-Mikron luetteloissa 1956 ja 1958 on kytkinkaavat seuraaville ula-virittimille ja ula-etupäille.
ula-virittimiä:
Noroton UKW SUPER 12642:  PCC84, EC92, EF42, EF41, 2x germ diodi, kaksikkokond.
Görler UT340:  ECC85, EF89, EF89, EAA91
Torotor DFK:  putkityyppejä ei mainittu, variometriviritys
Orega:  EF80, EF80, ECH81, EF85, EABC80, variometriviritys
Geloso 2693:  6BA6, 6BE6, 6BA6, 6UAU6, 6AL5
Salora 3UA:  ECC81, ECH81, EF41 + 2XG, variometriviritys

ula-etupäitä:
Asa:  ECC85, variometriviritys
Geloso 2699:  ECC84, ECF80
Geloso 2722:  ECC85       
Geloso 2723:  ECC85
Görler UT342: ECC85, variometriviritys

Kaikssa Gelosoissa viritys kolmikkokondensaattorilla.

Skannauskin onnistuu parin päivän viiveellä.

Oheisena kauan sitten, 60-luvulla? rakentamani ula-osa
Geloson etupäällä ja välijaksomuuntajilla. En kyllä muista
tuon rakentamisesta mitään, oli pieni yllätys kun avasin
kauan varastoidun laatikon. Nyt ei ainakaan ole toiminta-
kunnossa, etupään kytkennät ovat irti. Pitänee joskus
entisöidä ja asentaa jonkin hienon AM-radion sisään.

Rakentelin kansalaisopistossa muutama vuosi sitten seuraavanlaista koteloa, joka on siitä asti odottanut sopivaa projektia

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/viritin/FM/FM-stereo_kotelo.htm

Kotelo oli alunperin Gold Starin virittimen, kasettinaurin ja vahvistimen yhdistelmä. Lyhensin kotelon vakioräkkimittaan, poistin muovipinnoitteen ja viilutin uudelleen. Samassa yhteydessä tein kanteen jäähdytysaukon ja taivutin siihen sopivan reikälevyn. Saman lyhennysoperaation tein maskille (jatkos näkyy vielä kuvissa). Kuvissa on myös hyvin riisuttu versio Salora Riviera 59 radiosta. Yritän sovittaa Rivieran maskin koteloon ja rakentaa muun elektroniikan uudelleen kuitenkin niin, että FM-viritin on stereokelpoinen.

Kansalaisopiston syyskausi alkaa taas hetken kuluttua ja sovitustyöstä ja sassiksen teosta saan mukavan projektin. Tuli muutettua mieltä ulkoasun suhteen.

http://www.jogis-roehrenbude.de/Leserbriefe/Ernst-Schlemm-FM2/Ernst.htm Uusi versio aiemmasta ULA-radiosta.

Täytyy nostaa hattua tuolle asteikkonaruviritykselle. En edes harkitsisi yrittää samaa.

Muutama havainto skeman perusteella:

Selektiivisyys jää kytkennästä johtuen tavallisen 50-luvun putkiradion tasolle, eikä ole riittävä nykyajan täyteen sijoitetulle taajuusalueelle.
Vahvojen asemien läheisyydessä olevia heikompia ei saa kuunneltua säröttömästi.
Välitaajuusosaan olisi kannattanut sijoittaa yksi vt-muuntaja lisää tai ehkä jopa keraaminen 10,7 MHz vt-suodatin.

Kokonaisuuden kannalta homma on mielestäni hukattu vaatimattomaan pientaajuusosan toteutukseen. Nyt pääteaste on bassoja korostava ja säröltään suurehko single-end tyyppinen vahvistin.
Minä olisin rakentanut pienen vuorovaihepääteasteen. Näin  kokonaisuus olisi saavuttanut hifi-tason.

Kyllä pulssinlaskentailmaisinta (FM) kokeiltiin 1960-luvulla ja kyllä se toimi. Muistaakseni jossain lehdessä, olisikohan ollut Radio och Television, oli silloin juttu, josta virike tuli.

terv.
Åke
**

Kuuluuko länsirintamalta, tai yleensäkään tästä aiheesta, mitään?  Itselläni on viimeiset viiskymmentä vuotta ollut aikomuksena rakentaa ULA-radio putkilla, ja nyt alkaa tuntua siltä, niinkuin Manusta aikoinaan, että tarttis tehrä jottain, ennenkuin lapioidaan multaa naamalle...

Jussi

Hei!
Kiinnostava aihe. En ole valmiiden ideoiden pohjalta rakentanut ularadiota, mutta nuorena miehenä 1970-luvun alussa innostuin kasaamaan ulavirittimen ihan 50-luvun ularadioiden tekniikan tyyliin.
Oheisissa kuvissa huonoilla työkaluilla tehty kötöstykseni, joka lähti toimimaan ja toimii yhä. Kipinä toteutukseen tuli siitä, että Elektrofoton myymälässä oli alennuskorissa myytävänä putkiradioiden välitaajuusmuuntajia ja saattoi olla tuo Telefunkenin etupääkin. Ilmeisesti jonkin radiotehtaan ylijäämävarastoa. Verkkomuuntaja on puolestaan hyllytavaraa Yleiselektroniikan silloisesta valikoimasta.
Putkina ECC85, EF80, EF89 ja EAA91. Anodijännite on tasasuunnattu piidiodilla ja signaalinvoimakkuusmittari (joka edustaa 1970-luvun tyyliä  ) on sovitettu sopivalla jännitteenjakajalla suhdeilmaisimen tasajännitteeseen. Pienjakso tulee suojatulla kaapelilla ulos ja sen voi liittää vaikka vanhemman radion levysoitinliitäntään.
Tarkoitus oli tuolloin vain kokeilla pystynkö rakentamaan toimivan vehkeen.
Nyt kiinnostaisi toisaalta kokeilla rakentaa etupää itse, toisaalta juurikin stereovastaaotin. Oma haasteensa olisi myös kokeilla niitä varhaisen kauden värähdinratkaisuja.
Ihan vaan rohkaisen rakentamiseen, kyllä sieltä ulalta aina jotain saa kuulumaan...

Timo L.

Kiinalaisilla näyttäis nyt olevan ularadion rakentamishaluihin  paremmanoloinen ratkaisu:

https://www.ebay.com/sch/i.html?_from=R40&_trksid=m570.l1313&_nkw=fm+tube+receiv...

Miten tehdään selektiivinen ULA-radio, joka ei ole kytkennältään liian monimutkainen? Saisi olla kuitenkin putkilla tehty. Olisiko kiinnostusta suunnitella sellainen?

artosalo kirjoitti 23.06.2020 klo 11:21:09:
Olet varmaankin oikeassa.
Minulla on usein mainittu R&S ESB sarjan releointivastaanotin. Se on selektiivinen. Tosin onhan se hyvinkin erilainen kuin perinteinen putkiradio. Putkiakin on peräti 18. Tätä releointivastaanotinta pystyy hyvin käyttämään yhteisantenniin tai kaapeliverkoihin liitettynä, vaikka niissä on usein asemia hyvinkin tiheässä.

artosalo kirjoitti 23.06.2020 klo 11:21:09:


Eikö selektiivisyyden parantamiseen riitä ihan sekin, että välitaajuuspiirin vain lisätään enemmän putkia ja välitaajuusmuuntajia?

Osta SDR radio, esimerkiksi Sdrplay RSP2, niin saat ihan semmoisen välitaajuuskaistan kuin haluat, on ainakin jyrkät reunat ja leveys vapaasti säädettävissä. Etupäästä en osaa sanoa, mutta ei tuo normaalikuuntelussa harhoja kehitä.

Jos haluaa selektiivisen välijakson, voisiko normaalin välijaksopurkin perään pistää suoraan keraamisen suodattimen?

Jaakko kirjoitti 05.07.2020 klo 12:12:26:

Ei voi. Impedanssit täytyy sovittaa ja syntyvä vaimennus mahdollisesti kompensoida lisävahvistuksella. Keraamisissa suotimissa on tulo- ja lähtöimpedanssit muutamia satoja ohmeja.

E: Olin hitaampi : )

Rakensin juuri ULA-superin mutta tulee säröinen ääni mikä olisi vikana

Tein putkilla ja testattu pientaajuusvahvistin eikä se särise

Ihan yleisenä ohjeena, kun kyselee jotain asiaa, kannattaa kuvata tilanne mahdollisimman tarkasti, ettei jokaista asiaa tarvitse erikseen nyhtää. Lisää vastaushaluja kummasti. Mahdollisimman tarkka kuvaus laitteesta, piirikaavio on paras. Miten radio on viritetty? Missä tilanteissa vika ilmenee, ja miten?

Tässä tapauksessa vika-arvauksena ilmaisimen viritys pielessä, tai välitaajuusvahvistimen kaista kapea tai pahasti epäsymmetrinen.

Mitä tarkoitat ilmauksella "välijakso vinossa" ?

Löysin valmiita 10.7MHz välijaksomuuntajia:

https://images.app.goo.gl/kaZE36PGa9hvfJWj9

Asian sivusta seuraavaa. Rakensin Sweetheart retro lyhytaaltovastaanottimen ja ennen kuin sain virityksen kohilleen niin kuului todella hyvin Suomi pop. Nyt ei enää kuulu kun lyhytaallot ovat kohillaan.

Sweetheart on lyhytaalto radio 6MHZ- 12MHz ja Suomi pop 91 MHZ, elikä se ei voinut kuulua. Kuulumisen mielestäni aiheutti jonkun samassa talossa asuvan radion välitaajuus. Eikö ne välitaajuudet sovi tuohon 6-12MHZ väliin

Nyt ei ole kuulunut pitkiin aikoihin, ensi alkuun ei mikään muu asema kuulunut.